Synnytys

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Syntymä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Synnytys keskiajalla.

Synnytys on raskauden päätösvaihe, jossa nisäkkäillä naaraan kohdussa kasvanut poikanen siirtyy ulkomaailmaan naaraan emättimen kautta tai keisarileikkauksella. Ihmisillä synnytys tapahtuu keskimäärin noin 38 viikon (9 kk) kuluttua hedelmöittymisestä. Raskaus on täysiaikainen, kun se on kestänyt vähintään 37 ja enintään 42 viikkoa. Synnytys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, joita ovat avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja raskausjäännösten poistuminen.[1] Synnytyksen käynnistämiseen voidaan lääkeaineista käyttää esimerkiksi oksitosiinia tai dinoprostonia.[2][3]

Synnytykset on monissa maissa pyritty siirtämään sairaaloiden synnytysosastoille tai erikoistuneisiin synnytyssairaaloihin tai synnytyslaitoksiin. Kuitenkin esimerkiksi Hollannissa noin joka kolmas lapsi syntyy suunnitellusti kotona.[4] Tyypillisesti kätilö avustaa synnyttäjää sekä sairaala- että kotisynnytyksessä. Erikoistuneiden laitosten etuna on mahdollisuus hätäsektioon. Toisaalta esimerksi Isossa-Britanniassa suunniteltu kotisynnytys on todettu matalan riskin synnyttäjille yhtä turvalliseksi kuin synnytys sairaalassa[5], ja sitä suositellaan erityisesti niille matalan riskin synnyttäjille, jotka ovat kokeneita synnyttäjiä.[6] Aikaisemmin synnytykset ovat tapahtuneet esimerkiksi maaseudun saunoissa. Neuvostoliitossa vierailijoiden pääsy synnytyssairaaloihin oli kielletty infektioiden pelon vuoksi.[7]

Synnytyshuone

Synnytyksen alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä synnytys alkaa kohdun supistuksilla, jotka ovat ensin harvempia ja tihenevät sekä voimistuvat kohti ponnistusvaihetta. Kohdun alaosa ja emätin laajenevat supistuksien johdosta synnytyskanavaksi, jolloin yleensä sikiökalvot puhkeavat ja lapsivesi poistuu emättimen kautta ulos. Lapsiveden meno voi tapahtua myös ennen supistuksien alkamista. Avautumisvaihe alkaa, kun supistuksia tulee säännöllisesti noin 10 minuutin välein. Kohdunkaula lyhenee, ja kohdunsuu avautuu. Kun kohdunkaula on halkaisijaltaan 10 senttimetriä ja sikiön pää laskeutunut lantionpohjalle, avautumisvaiheen katsotaan päättyneen. Avautumisvaiheen kesto vaihtelee paljon, se on useita tunteja ja aiemmin synnyttäneillä yleensä lyhyempi kuin ensisynnyttäjillä.[8]

Ponnistusvaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sikiön pään laskeuduttua lantionpohjalle se alkaa painaa supistusten aikana äidin peräaukkoa, mikä saa äidille aikaan voimakkaita ponnistuksia. Ponnistusvaiheessa, joka kestää parista minuutista useaan tuntiin, sikiö syntyy normaalisti pää edellä kasvojen ollessa äidin selkää kohden. Liian nopea pään ulostulo saattaa aiheuttaa välilihan repeämiä. Pään synnyttyä kätilö avustaa ensin vuorotellen sikiön olkapäät ja sitten lopun kehon ulos äidistä. Ponnistusvaihe päättyy lapsen syntymään.[8]

Näiden synnytysvaiheiden jälkeen äidistä poistuvat viimeisessä vaiheessa, jälkeisvaiheessa, sikiökalvot ja istukka.[8] Synnytyksen jälkeen voi vielä tuntua jälkipolttoja, jotka johtuvat kohdun supistelusta sen palatessa normaaliin kokoonsa.lähde?

Tarjonnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sikiö voi syntyä eri tarjonnalla. Sana tarkoittaa sikiön asentoa suhteessa äidin vartaloon synnytyksen alkaessa. Tarjontoja ovat esimerkiksi

  • Raivotarjonta = vauvan kasvot äidin selkään päin; yleisin[9]
  • Avosuinen tarjonta = vauvan kasvot äidin vatsaan päin[9]
  • Kasvotarjonta = vauva on syntymässä kasvot edellä eikä mahdu syntymään alakautta; tarvittaessa apuvälineiden käyttö tai keisarileikkaus[10][11]
  • Perätila = vauva on syntymässä jalat edellä; alakautta synnyttäminen on riskialtista ja vaatii lääkärin toimenpiteitä (ulkokäännös, apuvälineet tai keisarileikkaus)[12]

Komplikaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos synnytys ei onnistu äidin omin voimin, synnytystä avustetaan synnytysinstrumenteilla, lähinnä imukupeilla tai pihdeillä. Näiden komplikaatioriskit koskevat niin äitiä kuin lasta ja voivat pahimmillaan olla vakavia. Vaikeammissa tapauksissa tehdään keisarileikkaus.[13] Lapsi voi myös kuolla ennen syntymäänsä. Arviolta 0,5 prosenttia raskauksista päättyy kohtukuolemaan. Suomessa kohtukuolematapauksia on noin 170 vuosittain.[14] Maailmanlaajuisesti äitiyskuolleisuus on laskussa, ja se on melkein puolittunut. 100 000 synnyttäjää kohti kuolee 216 äitiä, kun vuonna 1990 kuoli 385 äitiä samaa määrää kohden.[15]

Nykyisin synnytys tapahtuu kehittyneissä maissa yleensä sairaaloissa, koska normaalistikin alkanut synnytys voi muuttua vaaralliseksi äidille, sikiölle tai molemmille. Yleensä synnytys kuitenkin tapahtuu itsestään eikä avustavia toimenpiteitä tarvita. Synnytykseen liittyvän kivun voimakkuus on yksilöllistä, ja sen hallintaan on käytettävissä tehokkaita keinoja. Suomessa jopa 80% synnyttäjistä saa epiduraali- tai spinaalipuudutuksen.[8]

Äidin hyvinvointia koskevia riskejä ovat lähinnä eritasoiset repeytymät, jotka voivat johtaa alapään tunnottomuuteen, pidätyskyvyn ongelmiin, virtsaamis- ja ulostamiskipuihin sekä seksielämän ongelmiin. Vauriot voivat olla sisäisiä tai ulkoisia, ja niiden aiheuttamat haavat voivat tulehtua aiheuttaen lisäkomplikaatioita. Lisäksi pitkittynyt tai ongelmallinen alatiesynnytys johtaa usein sektioon, mikä voi aiheuttaa äidille traumoja. Noin 20–30 % ensisynnytyksistä päätyy keisarileikkaukseen. Alatiesynnytyksen harvinaisempia komplikaatioita ovat muun muassa suolen repeytyminen ja muut vakavat alapään komplikaatiot, lantion tai häpyluiden repeäminen, napanuoran esiinluiskahdus, lapsivesiembolia ja raskauskouristus.lähde?

Keisarileikkaus on alatiesynnytystä riskialttiimpaa sikiölle sekä äidille, eikä sitä yleensä lähdetä tekemään turhista syistä riskien takia.[16] Joissain tapauksissa sektio voi kuitenkin pelastaa vauvan hengen, jos alatiesynnytys ei etene normaalisti. Pitkittynyt alatiesynnytys altistaa sikiön muun muassa hapenpuutteelle ja siten aivovaurioriskille. Synnytyksen aikainen hapenpuute, hermostovauriot ja muut synnytykseen liittyvät tekijät ovat syitä 12 %:iin kehitysvammoista. Lisäksi synnytys voi aiheuttaa olkahermopunoksen vaurion (3 % synnytyksistä) tai olkapäiden kiinnijuuttumisen (0,5–1,5 % synnytyksistä). Aivoihin kohdistuvan paineen johdosta n. 20–25 % vastasyntyneistä kärsii jonkinasteisesta aivojen sisäisestä verenpurkaumasta, joka vakavimmillaan voi aiheuttaa mm. kehitys- ja koordinaatiohäiriöitä. Pahimmillaan epäonnistunut alatiesynnytys voi johtaa lapsen kuolemaan. Aivovauriot sekä kuolemaan johtaneet alatiesynnytykset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia Suomessa.lähde?

Raskausviikkojen 22 ja 37 välillä eli ennenaikaisesti syntynyt lapsi on keskonen.[17][18]

Synnytysmasennus tarkoittaa äidin synnytyksen jälkeen kokemaa masennusta.[19] Joskus puhutaan myös isien synnytysmasennuksesta.[20]

Synnytysasennot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnytyksen voi suorittaa monessa eri asennossa, joilla on erilaiset vaikutukset synnytyksen helppouteen ja synnytyskipuun. Pystyasennot, kuten seisominen, istuminen ja kyykky, saattavat olla helpompia kuin makuuasennot. Synnyttää voi myös konttausasennossa tai polvistuen etunojassa.[21]

Suomessa suurin osa synnyttäjistä valitsee puoli-istuvan asennon.[8]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varpajaiset ovat juhla, jonka tuore isä järjestää (miespuolisille) ystävilleen pian lapsen syntymän jälkeen.[22]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ylikorkala, O. & Kauppila, A.: Naistentaudit ja synnytykset, s. 325-335. Duodecim, 2004. ISBN 951-656-165-9
  2. ↑ Inducing Labor Labor & Birth: Inducing Labor. American Pregnancy Association. Viitattu 4.2.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Induction of labour using Propess Patient information factsheet. Lokakuu 2015. University Hospital Southampton (NHS). Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 4.2.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Hollannissa joka kolmas lapsi syntyy kotona. Kaleva, 12.8.2007. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ NHS: Where to give birth: the options nhs.uk.
  6. ↑ NHS: NICE recommends home births for some mums nhs.uk. 2014. Arkistoitu 25.7.2019. Viitattu 25.7.2019.
  7. ↑ Klemesrud, Judy: Emigre Talks about Feminism in the Soviet Union Lifestyle. 17.6.1984. The New York Times. Viitattu 28.5.2018. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d e Aila Tiitinen: Normaali synnytys Duodecim / Terveyskirjasto. 2021. Viitattu 1.11.2021.
  9. ↑ a b Sikiön tarjontapoikkeavuudet Odottavan äidin käsikirja / Terveyskirjasto. Arkistoitu 1.11.2021. Viitattu 1.11.2021.
  10. ↑ Ongelmat synnytyksessä Kysy kätilöltä: usein kysyttyä. Hyvinkään sairaala (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS). Viitattu 4.2.2019.
  11. ↑ Synnytyksen jälkeen tilanne oli toivoton – 4-vuotias Sylvi on nyt pieni ihme Perhe. 28.11.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 4.2.2019.
  12. ↑ Roihuvaara, Hanna: Perätilasynnytys Vau.fi. 30.11.2009. Sandviks AS. Viitattu 4.2.2019.
  13. ↑ Jos kaikki ei mene suunnitellusti Sairaanhoitopalvelut: synnytykset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Viitattu 4.2.2019.
  14. ↑ Aila Tiitinen: Kohtukuolema (sikiökuolema) Duodecim / Terveyskirjasto. Viitattu 1.11.2021.
  15. ↑ Davis, Nicola: Maternal deaths worldwide drop by half, yet shocking disparities remain The Guardian. 15.9.2016. Guardian Media Group. Viitattu 23.9.2016. (englanniksi)
  16. ↑ Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki: Keisarileikkauksen riskit Duodecim. 2003. Viitattu 1.11.2021.
  17. ↑ Howard, Jacqueline: Born before 22 weeks, 'most premature' baby is now thriving Health. 11.11.2017. CNN. Viitattu 4.2.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Preterm birth Fact Sheets. 19.2.2018. World Health Organization (WHO). Viitattu 4.2.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Roihuvaara, Hanna: Synnytysmasennus on äitien yleinen vaiva Vau.fi. 16.2.2018. Sandviks AS. Viitattu 4.2.2019.
  20. ↑ Joka kymmenes isä masentuu synnytyksen jälkeen Vau.fi. 20.5.2010. Sandviks AS. Viitattu 4.2.2019.
  21. ↑ Synnytysasennot Bebesinfo.fi. Arkistoitu 12.5.2014. Viitattu 11.5.2014.
  22. ↑ Varpajaiset, isän juhla Vau.fi. 28.10.2011. Sandviks AS. Viitattu 4.2.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta synnytys.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Synnytys&oldid=22623718”