Neocallitropsis pancheri
| Neocallitropsis Neocallitropsis pancheri |
|
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Mäntymäiset Pinales |
| Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
| Alaheimo: | Callitroideae |
| Suku: |
Neocallitropsis Florin, 1931[2] |
| Laji: | pancheri |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
|
|
|
Neocallitropsis pancheri on sypressikasvien heimoon (Cupressaceae) kuuluva erittäin uhanalainen havupuulaji. Se on Neocallitropsis-suvun ainoa laji. Se on ainavihanta pensas, joka voi myös olla puumainen. Sitä esiintyy luonnonvaraisena ainoastaan Uudessa-Kaledoniassa.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suvun tieteellinen nimi koostuu etuliitteestä neo-, joka tarkoittaa uutta, sekä nimestä Callitropsis, joka tarkoittaa ”Callitrisin kaltaista”, mikä viittaa lähisukuisiin sädesypresseihin (Callitris). Lajinimi pancheri kunnioittaa 1800-luvulla elänyttä ranskalaista kasvitieteilijää Jean Pancheria.[2]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neocallitropsis pancheri on puuvartinen kasvi, joka on usein pensasmainen, mutta voi olla myös puumainen. Se kasvaa tavallisimmin 4–6 metrin korkeuteen, mutta voi joskus tulla kymmenenkin metriä korkeaksi. Varret voivat tulla läpimitaltaan 30–50 senttimetriä leveäksi. Paksummissa varsissa harmahtava kuori hilseilee kapeina liuskoina. Suuremmat oksat ovat siirottavia tai kohenevia, ja niiden pienemmät oksanhaarat yleensä yläviistoja tai pystyjä. Latvus on usein pyöreähkö tai leveä mutta voi olla kartiomainenkin. Lehtevät versot ovat enimmillään noin 20 senttimetriä pitkiä ja yleensä 5–10 millimetriä leveitä. Ne kasvavat tiheässä lähellä suurten oksien kärkeä.[2]
Laji on ainavihanta. Lehdet kasvavat säteittäisesti neljän lehden kiehkuroissa. Jokainen kiehkura on kääntynyt 45 astetta edellisestä siten, että lehdet muodostavat kahdeksan riviä rangan ympärille.[2] Lehtiä on useaa tyyppiä. Varhaislehdet ovat tyypillisesti kapean suikeita, teräväkärkisiä, noin 8–14 millimetriä pitkiä ja alle millimetrin levyisiä. Myöhäislehdet ovat usein limittäisiä, vain 4–5 millimetriä pitkiä ja noin 2 millimetriä leveitä. Kasveilla on myös siirtymävaiheen lehtiä, jotka ovat yleensä mittasuhteiltaan jossakin varhais- ja myöhäislehtien välillä.[3] Ilmarakoja on lehtien kummallakin pinnalla. Alapinnalla ne muodostavat kaksi selkeää ilmarakojuovaa.[2]
Laji on yleensä kaksikotinen.[3] Hedekukinnot eli hedekävyt ovat päätteisiä, 10–12 millimetriä pitkiä ja 6–7 millimetriä leveitä. Ne koostuvat kolmesta tai neljästä rangan ympärillä olevasta neljän hedelehden kiehkurasta. Hedelehdet ovat noin 4–6 millimetriä pitkiä ja muodoltaan vinoneliömäisen kilpimäisiä. Hedelehdessä on tavallisesti 6-14 siitepölyä tuottavaa pölylokeroa.[2][3]
Emikukinnot eli kävyt kasvavat lyhyen oksanhaaran kärjessä ja ovat kypsinä suomujen avauduttua enimmillään noin 1,5 senttimetriä pitkiä. Käpysuomut muodostuvat yhteenkasvaneesta varsinaisesta käpysuomusta ja peitinsuomusta. Käpy koostuu kahdesta neljän käpysuomun kiehkurasta. Suomut avautuvat kävyn kypsyttyä vapauttaen siemenet. Siemeniä kehittyy tavallisesti vain 1–4 käpyä kohden. Ne ovat 6–7 millimetriä pitkiä ja 2,5–3,5 millimetriä leveitä, ja niillä on kaksi tai kolme lenninsiipeä.[2][3]
Luokitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neocallitropsis pancheri kuuluu sypressikasvien heimon alaheimoon Callitroideae. Sen lähimpiä sukulaisia ovat sädesypressit ja suku Actinostrobus. Se luokitellaan tavallisesti omaan yksilajiseen sukuunsa, koska se eroaa selvästi käpyjen ja lehtien ominaisuuksiltaan sekä kasvutavaltaan kaikista muista sypressikasveista. Eräät tutkijat ovat kuitenkin ehdottaneet sen siirtämistä sen lähimpien sukulaisten, sädesypressien sukuun.[4][5]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neocallitropsis pancheri kasvaa ainoastaan Uudessa-Kaledoniassa. Sitä esiintyy luonnonvaraisena Uuden-Kaledonian kolmesta provinssista ensisijaisesti Province Sudissa mutta myös yhdellä paikalla Province Nordissa.[2] Sen kasvupaikat sijaitsevat lähes merenpinnantasosta noin 950 metrin korkeuteen.[3]
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee Neocallitropsis pancheri -lajin erittäin uhanalaiseksi. Sen levinneisyysalue on pienentynyt selvästi 1900-luvun toisella puoliskolla, ja sen kolme elinympäristöä ovat pahoin sirpaloituneet.[1]
Se on sopeutunut elämään vähäravinteisilla pensastoisilla serpentiinimailla, ja viihtyy parhaiten jokirannoilla. Useat Uuden-Kaledonian havupuista kasvavat serpentiinialueilla, ja muita saman alueen tyypillisiä kasveja ovat sädesypressilaji Callitris neocaledonica, kaurilaji Agathis ovata, podokarpuskasveihin (Podocarpaceae) kuuluvat Dacrydium araucarioides, Dacrydium guillauminii, Dacrycarpus vieillardii ja Podocarpus novae-caledoniae sekä useat sarakasvien heimon (Cyperaceae) lajit.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers, s. 48, 525. Leiden: Brill, 2010. ISBN 9789004177185 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Neocallitropsis pancheri IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Farjon 2010, s. 525
- ↑ a b c d e f g Earle, Cristopher J.: Neocallitropsis pancheri The Gymnosperm Database. 23.11.2012. Arkistoitu 16.2.2012. Viitattu 26.12.2015. (englanniksi)
- ↑ Farjon 2010, s. 48
- ↑ Earle, Cristopher J.: Callitris The Gymnosperm Database. 30.11.2012. Viitattu 26.12.2015. (englanniksi)