Nenähuuhtelu
Nenähuuhtelu on toimenpide, jossa kehonlämpöistä miedosti suolaista vettä kierrätetään nenän väliseinän takaa toisesta sieraimesta sisään ja toisesta ulos. Nenähuuhtelu tehdään nenäkannulla.
Nenähuuhtelua käytetään nenän sivuontelotulehduksen (rinosinuiitti), virusperäisen ylähengitystieinfektion ja allergisen nuhan oireiden helpottamiseen, sekä nenään tai sivuonteloihin kohdistuneen leikkauksen jälkihoitoon. Nenähuuhtelun vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti.[1] Vuonna 2016 julkaistun Cochraine-katsauksen mukaan huuhteluhoidon tehosta krooniseen nenän sivuontelotulehdukseen on olemassa vain heikkoa näyttöä[2].
Menetelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huuhtelussa käytettyyn puhtaaseen ja kädenlämpöiseen vesijohtoveteen sekoitetaan 0,9–3 prosenttia tavallista ruokasuolaa (natriumkloridia NaCl), esimerkiksi hienokiteistä merisuolaa. Jos huuhteluvesi ei ole kehonlämpöistä, toimenpide tuntuu epämiellyttävältä. Erikoissuolat kuten Pansuola, Seltin, mineraalisuola yms. eivät sovellu nenähuuhteluun. Jodia sisältävä suola ei myöskään sovellu nenähuuhteluun. Liuos syntyy, kun puoleen litraan vettä lisätään 1–2 teelusikallista merisuolaa. Lisäksi voidaan myös lisätä puoli teelusikallista ruokasoodaa, koska isotoninen liuos ärsyttää vähiten limakalvoja.[3][1]
Nenähuuhtelu tapahtuu yksinkertaisimmillaan ryystämällä vesi kämmenestä sieraimeen ja puhaltamalla pois. Mukavuussyistä käytetään siihen erityisesti suunniteltua nenäkannua. Lavuaarin päällä kasvot käännetään alaspäin, kannun nokka painetaan toista sierainta vasten ja päätä kallistetaan vastakkaiselle puolelle, jolloin vesi valuu painovoimalla toisesta sieraimesta sisään ja toisesta sieraimesta ulos. Toimenpiteen aikana hengitetään suun kautta. Huuhtelun jälkeen kaikki jäljelle jäänyt vesi poistetaan nenäontelosta pitämällä päätä alaspäin, sulkemalla vuorotellen toinen sierain sormella ja niistämällä kevyesti. Molempien sierainten samanaikaista sulkemista ja voimakasta niistämistä on vältettävä, ettei nenäontelossa paine aja kosteutta vääriin paikkoihin.[1][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nenähuuhtelu on vanha joogatekniikka (alkuperäiseltä nimeltään Jala Neti), joka on Intiassa yleisesti osa jokapäiväistä henkilökohtaista hygienian hoitoa. Huuhtelu suoritetaan joko aamulla tai illalla muun pesun yhteydessä tai toisinaan myös työpäivän jälkeen, jos henkilö on työskennellyt erityisen likaisissa tai pölyisissä olosuhteissa.[1]
Tapa on yleistymään päin myös länsimaissa lääkäreiden huomattua sen terveyshyödyt. Luontaistuotekaupoista ja apteekeista saa tarkoitukseen sopivia "nenäkannuja", joidenkin valmistajien tuotenimi on "sarvikuono". Kannulla ei varsinaisesti voi yleensä huuhdella poskionteloita, mutta käsittely voi helpottaa myös poskiontelopotilaan vointia.[1]
Nenän huuhtelu islamissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saatana on islamissa yön ruhtinas. Yöllä Saatana majoittuu nukkujan nenään, minkä takia nenä täytyy herätessä huuhdella.[5][6] Islamilaista rukousta edeltää monimutkainen rituaalipesu, jota varten moskeijan edustalla on vesisäiliö, allas tai vesiposti. Rituaaliseen peseytymiseen (wudu) kuuluu sunnalaisessa islamissa nenän huuhtelu seuraavasti: nenä huuhdellaan kolme kertaa ottamalla vettä oikeaan käteen, vetämällä vettä nenään ja puhaltamalla se ulos kolme kertaa. Tämä karkottaa nenässä majailevan Saatanan.[7][6]
Haitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vakavia sivuvaikutuksia ei ole todettu. Joskus voi ilmetä nenän limakalvojen kirvelyä, harvoin nenäverenvuotoa. Myös korvien tukkoisuuden tunnetta voi esiintyä.[1]
Yhdysvalloissa keittämättömän hanaveden käyttö nenähuuhtelussa on aiheuttanut altistumisen tappavalle Naegleria fowleri -ameballe.[8][9] Tartunta on kuitenkin äärimmäisen harvinainen: esimerkiksi Yhdysvalloissa ameba aiheuttaa karkeasti yhden kuolemantapauksen 100 miljoonaa asukasta kohti vuodessa. Naegleria fowleri -ameba elää lämpimissä vesissä eikä sitä tavata pohjoisen viileän ilmaston maissa.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hannu Tapiovaara: Huuhtelukannu (Verkkojulkaisu) Korrvalääkärin kotisivut. 29. joulukuuta 2009. Kuusankoski. Arkistoitu 11.1.2013. Viitattu 2.1.2013. Suomi
- ↑ Saline irrigation for chronic rhinosinusitis (Review). https://discovery.ucl.ac.uk/id/eprint/1489911/1/Schilder_Chong_et_al-2016-The_Cochrane_library.pdf
- ↑ Sarvikuonon käyttöohje Sarvikuono.fi. Viitattu 22.2.2012. Suomi
- ↑ Anne Willman: Nenäkannu huuhtelee flunssat pois (Verkkojulkaisu) Ellit. 15.lokakuuta 2008. Plaza Otavamedia. Arkistoitu 21.8.2012. Viitattu 2.1.2013. Suomi
- ↑ al-Bukhari: Sahih al-Bukhari, Vol. 4, Book 54, Hadith 516 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
- ↑ a b Sookhdeo, P.: Understanding Islamic Theology, s. 140. Isaac Publishing, 2013.
- ↑ Rukoukset islamissa Islamopas.com. 2000–2019.
- ↑ North Louisiana Woman Dies from Rare Ameba Infection 6.12.2011. Department of Health & Hospitals State of Louisiana. Viitattu 19.12.2011. (englanniksi)
- ↑ Aivoja syövä ameba tappoi nenäkannun käyttäjiä Verkkojulkaisu Terve.fi. Viitattu 2.1.2013. Suomi
- ↑ Tuomas Kangasniemi: Tämä ameeba tarttuu nenästä, syö aivot elävältä 2 viikossa ja tappaa 100% uhreista Tekniikkatalous.fi. 19.9.2010. Viitattu 17.1.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]