Neitsyt Marian Ilmestyskirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali
Благове́щенский собо́р
Sijainti Kreml, Moskova, Venäjä
Koordinaatit 55°45′00″N, 37°37′01″E
Kirkkokunta ortodoksinen
Rakentamisvuosi 1484-1489
Suunnittelija Krivtsov ja Miškin Pihkovasta
Materiaali tiili, kalkkilaasti, kalkkikivi
Tyylisuunta moskovolais-pihkovalainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali (ven. Благове́щенский собо́р, Blagoveštšenski sobor) on Moskovan Kremlissä Arkkienkelin katedraalia vastapäätä oleva pienehkö kirkko. Kirkko on valmistunut ja pyhitetty vuonna 1489 Neitsyt Marian ilmestykselle.[1]

Rakennushistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kirkon paikalle rakennutti vuonna 1397 suuriruhtinas Vasili I. Nykyinen rakennus, joka on suuriruhtinas Iivana IIII:n rakennuttama valmistui vuonna 1489. Pihkovalaiset kirkonrakentajat Krivtsov ja Miškin yhdistivät suunnitelmassaan kreikkalaista eli pihkovalaista ja venäläistä eli moskovalaista tyyliä.[2][1]

Marian ilmestyksen katedraalin rakensivat pihkovalaiset arkkitehdit vuosina 1484-1489 osana suuriruhtinas Iivana III:n suunnitelmia Moskovan Kremlin laajamittaisesta uudistamisesta. Kirkko rakennettiin 1300-luvun samannimisen katedraalin paikalle, joka oli uudelleenrakennettu vuonna 1416. Tämä katedraali oli puolestaan ​​korvannut 1200-luvulta peräisin olevan puukirkon, joka oli joutunut toistuvien tulipalojen uhriksi.[3]

Uusi katedraali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennustyöt aloitettiin olemassa oleville perustuksille vuonna 1484 ja valmistuivat elokuussa 1489. Uudessa rakennuksessa käytettiin uudelleen useita 1400-luvun alun ikoneja. Koska se oli lähellä hänen asuinpalatsiaan (nykyisen Kremlin suuren palatsin paikalla), Iivana III valitsi kirkon henkilökohtaiseksi kappelikseen, ja siihen rakennettiin portaat, jotka yhdistävät kirkon suoraan hänen yksityishuoneisiinsa.[1]

Uspenskin katedraaliin ja Arkkienkelin katedraaliin verrattuna Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali on hieman pienempi ja elegantimpi, koska se oli tarkoitettu kuninkaallisen perheen yksityiskappeliksi. Se on rakennettu perinteisempään tyyliin, koska sen suunnittelivat italialaisten arkkitehtien sijaan paikalliset arkkitehdit Krivtsov ja Miškin yhdistemällä pihkovalaista ja moskovalaista tyyliä. Rakennuksen tunnusomaisin piirre ovat sen yhdeksän kultaista kupolia ja katto, jossa on runsas kokošnik eli puolikaarenmuotoinen koristelu suippokaaren muotoisena, mikä on tyypillistä moskovalaiselle kirkkoarkkitehtuurille. Pihkovalainen kirkkoarkkitehtuuri näkyy katedraalin holvauksissa.[1]

Katedraalin laajennustyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin nykyisessä Marian ilmestyskatedraalissa oli vain kolme kupolia. Tulipalon jälkeen vuonna 1547, silloinen suuriruhtinas Iivana Julma määräsi aloittamaan kirkon entisöinnin, joka valmistui vuonna 1564. Länsipuolelle lisättiin vielä kaksi kupolia. Rakennusta ympäröivät etupihat kolmelta sivulta, ja kaareville pihoille rakennettiin neljä yksikupolista sivukappelia, joissa kussakin oli kupoli, joten katedraaliin tuli yhteensä yhdeksän kupolia. Vuonna 1572 katedraaliin tehtiin ylimääräiset portaat eteläiselle julkisivulle, jotka saivat myöhemmin nimen "Grosnenski" Iivana Julman mukaan (ven. "Ivan Grozni").

Tutkijat yhdistävät tämän rakennusvaiheen ja sivukappelien vihkimisen 1500-luvun puolivälin merkittäviin tapahtumiin eli Iivana IV:n kruunaamiseen tsaariksi vuonna 1547, Kazanin kaanikunnan valloitukseen vuonna 1552 ja Polatskin valloittamiseen, joka oli yksi Liivinmaan sodan voitoista. Yksityiskappelinsa kunnostamisen ja koristelun avulla Iivana Julma pyrki vahvistamaan katedraalin asemaa muitten Kremlin kirkkojen joukossa ja tekemään siitä laajan valtakunnan itsevaltiaalle arvoisen.[1]

Neitsyt Marian Ilmestyksen katedraalin ikonostaasi

Sisäarkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katedraalin etelä- ja pohjoisportaalit sekä läntinen galleriakäytävä edustavat italialaista renessanssiarkkitehtuuria ja ovat mahdollisesti ulkomaisten arkkitehtien suunnittelemia.[4]

Katedraalin keskiholvissa on suuri ikonostaasi, jossa on Andrei Rubljovin, Teofan Kreikkalaisen ja Prohor Gorodetsilaisen 1300-1600-luvuilla maalaamia ikoneja sekä keskitasolla 1800-luvun ikoneita.[5] Tässä kirkossa vuonna 1405 tehty maalaustyö on ensimmäinen kerta, kun ikonimaalari Rubljov mainitaan nimeltä. Viidennellä eli alimmalla rivillä ikonostaasissa on hopeinen ovi (kuninkaanovi, jota käyttää erikoistilanteissa vain pappi), jonka takana ovat portaat tsaarin palatsin yksityishuoneisiin, joka sijaitsi nykyisen Kremlin suuren palatsin paikalla.

Sisätiloissa on katkelmia Theodosiuksesta vuodelta 1508[6] sekä seinämaalauksia 1500-1600-luvuilta ja 1800-luvun lopulta. Niissä on erilaisia raamatulliset aiheita ja sankarihahmoja ruhtinaiden ja suuriruhtinaiden parissa.[5]

Silmiinpistävä on legendan mukaan 1500-luvulla Rostov Velikijin katedraalista tuotu, ja mahdollisesti alun perin Konstantinopolista peräisin oleva akaatti- ja puna-keltaisia jaspislevyjä sisältävä piikivilattia alttarialueella. Lattia on asiakirjojen mukaan asennettu 1600-luvun puolivälissä.[7]

Kirkon myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kirkon aarteet katosivat Puola-Liettuan armeijoiden miehittäessä Moskovaa vuonna 1612 sekasorron aikana. Kirkko vaurioitui myös Kremlin tulipalossa vuonna 1737. Ranskalaisten joukkojen miehittäessä Moskovaa Napoleonin sodan aikana vuonna 1812, katedraalia käytettiin kasarmina ja se ryöstettiin. Hopeiset ikonostaasista hävinneet ovet korvattiin uusilla vuonna 1818.[8] Vuosina 1815–1820 se kunnostettiin takaisin kirkoksi.

Iivana Julman tsaariksi kruunaamisesta lähtien kuninkaallisen perheen jäsenet kävivät Marian ilmestyskatedraalissa rukoilemassa ja jumalanpalveluksissa, menivät siellä naimisiin ja kastoivat lapsensa. Pääkaupungin vuonna 1703 Pietariin siirtämisen jälkeen Marian ilmestyksen katedraali pysyi yhtenä Venäjän tärkeimmistä kirkoista.

Neuvostoaika ja sen jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun vallankumouksen aikana vuonna 1917 katedraali vaurioitui taisteluissa. Bolševikkihallinto sulki sen vuonna 1918. Vuoden 1955 jälkeen se avattiin yhdessä muiden Moskovan Kremlin säilyneiden kirkkojen kanssa yleisölle museona, jotka vuonna 1960 siirtyivät Neuvostoliiton kulttuuriministeriön alaisuuteen muodostaen yhdessä Kremlin museot yksikön.

Vuoden 1992-1993 jälkeen satunnaisia ​​jumalanpalveluksia jatkettiin,[1] kuten Moskovan patriarkan johtama jumalanpalvelus Marian ilmestyspäivänä. Kirkkorakennus entistettiin vuonna 2009.

Lokakuun vallankumouksen yhteydessä Ilmestyskirkko suljettiin kuten kaikki muutkin kirkot. Erityinen piirre kirkossa on sen eri kivilajeista tehty mosaiikkilattia. Neuvostoliiton vakiinnutettua asemansa kirkko muutettiin 1930-luvulla museoksi, jollainen se on edelleen.[9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Andersson, Anneli & Hintze, Heidi: Matkailijan Moskova, Otava 1979 1. painos; 1980, 2. painos. ISBN 9511053647

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Museums of the Moscow Kremlin: ANNUNCIATION CATHEDRAL, HISTORY OF THE CATHEDRAL annunciation-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  2. ↑ The Cathedral of the Annunciation Moscow Info. Arkistoitu 17.11.2018. Viitattu 17.11.2018.
  3. ↑ Museums of the Moscow Kremlin: ANNUNCIATION CATHEDRAL, FORMER CATHEDRALS annunciation-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  4. ↑ Museums of the Moscow Kremlin: ANNUNCIATION CATHEDRAL, PORTALS annunciation-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  5. ↑ a b БЛАГОВЕЩЕНСКИЙ СОБОР • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 18.6.2023.
  6. ↑ Museums of the Moscow Kremlin: ANNUNCIATION CATHEDRAL, CENTRAL PART OF THE CATHEDRAL annunciation-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  7. ↑ Museums of the Moscow Kremlin: ANNUNCIATION CATHEDRAL, FLOOR annunciation-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  8. ↑ Museums of the Moscow Kremlin: ANNUNCIATION CATHEDRAL, INTERIOR annunciation-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  9. ↑ Andersson, Anneli & Hintze, Heidi: Matkailijan Moskova, Otava 1979, 1980

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moskovan Kreml

Uspenskin katedraali • Arkkienkelin katedraali • Neitsyt Marian Ilmestyskirkko • Kahdentoista apostolin kirkko • Lasaruksen ylösnousemuksen kirkko • Ihmeiden luostari • Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko • Iivana Suuren kellotorni • Tsaarin kello • Tsaarin kanuuna • Kremlin suuri palatsi • Fasettipalatsi • Teremnoi-palatsi • Kremlin kongressipalatsi • Senaatin palatsi • Kremlin arsenaali • Kremlin asehuone • Aarrekammio • Katedraaliaukio • Iivanan aukio • Kremlin muuri • Kremlin tornit • Kremlin nekropoli • Kremlin tähdet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neitsyt_Marian_Ilmestyskirkko&oldid=21710126”