Natriumselenidi
| Natriumselenidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Na2Se |
| Moolimassa | 124,94 |
| Ulkomuoto | Valkoinen tai punertava kiteinen aine[1] |
| Sulamispiste | > 875 °C[2] |
| Tiheys | 2,62 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa[1] |
Natriumselenidi (Na2Se) on natrium- ja selenidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään sekä orgaanisten että epäorgaanisten seleeniyhdisteiden valmistamiseen.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa natriumselenidi on puhtaana valkoista kiteistä ainetta, mutta punertuu ilman vaikutuksesta. Tämä johtuu siitä, että tällöin muodostuu polyselenidejä ja myös punaista seleeniä. Yhdiste liukenee veteen, mutta hydrolysoituu samalla. Aine liukenee myös etanoliin, ammoniakkiin ja hieman tetrahydrofuraaniin.[1][3] Natriumselenidin kiderakenne on niin kutsuttu antifluoriittirakenne.[4]
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Natriumselenidiä voidaan valmistaa natriumin ja seleenin välisellä reaktiolla nestemäisessä ammoniakissa. Muita tapoja ovat natriumselenaatin pelkistäminen kuumentamalla hiilen läsnä ollessa, natriumin ja seleenin reaktio polaarisessa aproottisessa liuottimessa kuten dimetyyliformamidissa tai asetonitriilissä naftaleenin toimiessa katalyyttinä tai vetyselenidin neutraloiminen natriumhydroksidin tai natriumetoksidin avulla.[3][4][5][6]
Natriumselenidiä käytetään organoseleeniyhdisteiden valmistamiseen ja niitä muodostuu natriumselenidin ja alkyyli- tai aryylihalogenidien välisellä reaktiolla. Siitä voidaan myös valmistaa seleeniä ja epäorgaanisia seleeniyhdisteitä.[3][4][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 452. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–91. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.5.2016). (englanniksi)
- ↑ a b c Jacek Młochowski & Ludwig Syper: Sodium Selenide, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001. Teoksen verkkoversio Viitattu 7.5.2016
- ↑ a b c Jane Elizabeth Macintyre: Dictionary of inorganic compounds, s. 3645. (Nide 7) CRC Press, 1992. ISBN 9780412301209 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.5.2016). (englanniksi)
- ↑ a b J. E. Hoffmann & M. G. King :Selenium and Selenium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 7.5.2016
- ↑ a b Bernd E. Langner: Selenium and Selenium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 7.5.2016