Natriumselenaatti
| Natriumselenaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Na2SeO4 |
| Moolimassa | 188,94 |
| Ulkomuoto | Väritön kiteinen aine[1] |
| Tiheys | 3,098 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 585 g/l[2] |
|
|
|
Natriumselenaatti (Na2SeO4) on natrium- ja selenaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää lannoitteissa, lasin valmistukseen, seleenin valmistukseen ja hyönteismyrkkynä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa natriumselenaatti on valkoista kiteistä ainetta. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen dekahydraatti (Na2SeO4·10H2O). Molemmat liukenevat runsaasti veteen.[1]
Natriumselenaattia voidaan valmistaa neutraloimalla seleenihappoa natriumhydroksidin tai natriumkarbonaatin avulla, kuumentamalla seleenidioksidia natriumkarbonaatin kanssa, hapettamalla natriumseleniitin vesiliuosta elektrolyyttisesti tai kuumentamalla seleenin ja natriumnitraatin seosta.[1][3][4]
- H2SeO4 + 2 NaOH → Na2SeO4 + 2 H2O
Kasvit pystyvät käyttämään natriumselenaattia seleenin lähteenä ja tämän vuoksi yhdistettä käytetään lannoitteissa. Yhdistettä käytetään myös lasin värin poistamiseen, apuaineena metallien kromauksessa, hyönteismyrkkynä kasvihuoneissa ja välituotteena seleenin erotuksessa ja tuotannossa.[1][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 453. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4.91. (93rd Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.11.2014). (englanniksi)
- ↑ a b J. E. Hoffmann & M. G. King :Selenium and Selenium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 11.11.2014
- ↑ a b Bernd E. Langner: Selenium and Selenium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 11.11.2014