Nationalismi Intiassa

Nationalismi Intiassa on vaikuttanut Intian itsenäistymisliikkeen kehittymiseen ja vaikuttaa vieläkin Intian politiikkaan. Nationalismi on myös intialaisen yhteiskunnan useiden hyvinkin erilaisten ideologioiden keskiössä. Intialainen nationalismi korostaa yleensä sitä seikkaa, että ennen vuotta 1947 Intian alue kattoi nykyistä Intiaa laajemman alueen, jolla oli vaikutusta laajalti Kaakkois-Aasiassa.

Kansallinen tietoisuus

Intiaa ovat hallinneet lukuista keisarit ja hallitukset. Antiikin teksteissä mainitaan Intian johtajana muun muassa keisari Bharata. Tuolloin Intia kattoi nykyisin suur-Intiana tunnetun alueen. Maurya-valtakunnan aikana Intia, Etelä-Aasia sekä suuri osaa Persiaa yhdistyivät. Lisäksi suuri osa Intiasta on ollut yhdistyneenä useiden valtakuntien, kuten Gupta-valtakunnan, Rashtrakutan, Palan valtakunnan, Suurmogulien valtakunnan ja brittiläisen Intian keskushallinnon alaisuudessa.

Swaraj

Sepoykapinassa intialaiset sotilaat taistelivat paikallisten kuninkaiden johdolla Brittiläisen imperiumin joukkoja vastaan. Tämä yhteenotto loi perustan paitsi valtakunnalaajuiselle yhtenäisyydelle, mutta myös tuleville etnisille ja uskonnollisille yhteenotoille.

Intialaisten täydellisen vapauden halun, swarajin kehitti Bal Gangadhar Tilak, jonka seuraajat olivat ensimmäisiä, jotka ilmaisivat halun Intian itsenäistymiselle. Ajatus ei kuitenkaan levinnyt laajemmalti ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin Amritsarin verilöylyssä kuoli satoja aseistautumattomia siviilejä. Tapahtuman seurauksen suuri osa Intian poliittisista johtajista kääntyi vastustamaan Britannian hallintoa.

Hindutva

1900-luvun lopussa voimistui hindutva-liike. Tätä ajoi Intian kansanpuolue. Se lienee jyrkän nationalistisen RSS-järjestön julkisivu. Se pyrki kehittämään maata ja tekemään sekulaarista valtiosta hindulaisen.