Namangan
| Namangan | |
|---|---|
 Mulla Qirgʻizin madrasa. |
|
  Namangan |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Uzbekistan |
| Alue | Namanganin alue |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 83,3 km² |
| Korkeus | 450 m |
| Väkiluku (2024) | 696 500 |
Namangan on kaupunki ja Namanganin alueen hallinnollinen keskus Uzbekistanissa. Se sijaitsee Fergananlaakson pohjoisosassa[1] 280 kilometriä Taškentista itään. Kaupungissa oli 696 500 asukasta vuonna 2024[2].
Namangan sijaitsee Namangansoyjoen ja Pohjois-Ferganan kanavan yhtymäkohdassa 450 metrin korkeudella merenpinnasta. Kaupungin pinta-ala on 83,3 neliökilometriä. Keskilämpötila on tammikuussa –2,3 ja heinäkuussa 26,3 astetta.[1]
Kaupunki on syntynyt 1600-luvulla sen jälkeen kun maanjäristys tuhosi Fergananlaakson muinaisen pääkaupungin Axsikentin. Se kuului 1700-luvulta lähtien Kokandin kaanikuntaan. Namangan oli kuvernöörin asuinpaikka sekä tärkeä käsityöammattien ja kaupan keskus. Vuosina 1842–1845 kaupunki ympäröitiin korkealla muurilla. Venäjän valloitettua alueen Namangan toimi piirikunnan keskuksena. Vuonna 1912 rakennettiin sen kautta kulkeva rautatie. Neuvostoaikana kaupunkiin syntyi teollisuutta.[1] Sen väestö on kymmenkertaistunut vuodesta 1897 ja yli kaksinkertaistunut vuodesta 1989[3].
Namanganin kautta kulkee Fergananlaakson kehätie[1]. Sen lähellä sijaitsee kansainvälinen lentoasema[4]. Kaupungissa on varsinkin tekstiili- ja elintarviketeollisuutta[1].
Kaupungissa toimii yliopisto, tekninen ja talouskorkeakoulu, opettajakorkeakoulu, kotiseutumuseo sekä musiikki- ja draamateatteri. Nähtävyyksiin kuuluvat 1700-luvulla pystytetty Hoʻja Aminin mausoleumi moskeijoineen sekä 1900-luvun alussa rakennetut Mulla Qirgʻizin madrasa ja Ota Valixonin moskeija.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 6-zhild, s. 249–258. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2003. ISBN 5-89890-076-4
- ↑ Doimiy aholi soni (shahar) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 10.7.2024.
- ↑ Gulyamova, Lola: The Geography of Uzbekistan: At the Crossroads of the Silk Road, s. 232. Cham: Springer, 2022. ISBN 978-3-031-07872-9
- ↑ a b Ibbotson, Sophie: Uzbekistan: The Bradt Travel Guide, 3rd edition. Chesham: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-108-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]