Kokandin kaanikunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kokandin kaanikunta
1709–1876

Kokandin kaanikunta vuonna 1850.
Kokandin kaanikunta vuonna 1850.

Valtiomuoto monarkia
Pääkaupunki Kokand
Uskonnot sunnalainen islam
Viralliset kielet uzbekki
Kaanin palatsi Kokandissa.

Kokandin kaanikunta (uzb. Qoʻqon xonligi) oli kaanien hallitsema uzbekkivaltio Keski-Aasiassa 1700- ja 1800-luvuilla. Sen pääkaupunki oli Kokand.[1][2]

Ming-heimoon kuulunut Shohruxbiy perusti Buharasta riippumattoman kaanikunnan vuonna 1709. Se hallitsi aluksi Fergananlaaksoa ja laajeni 1800-luvun alussa käsittämään Taškentin sekä suuren osan nykyisestä Tadžikistanista, Kirgisiasta ja Kazakstanin eteläosasta. Buharan kaanikunta tunnusti Kokandin itsenäisyyden vuonna 1758,[1] ja valtio julistettiin virallisesti kaanikunnaksi vuonna 1805. Sen asukasmäärä oli noin kolme miljoonaa, joista kaksi miljoonaa asui Fergananlaaksossa. Talous perustui maanviljelyyn, käsityöammatteihin ja kaupankäyntiin.[2]

Kokandin kaanikunta oli vahvimmillaan Olim (1800–1809), Umar (1809–1822) ja Muhammad Ali (1822–1842) -kaanien aikana[1]. Vuonna 1826 sen joukot osallistuivat Itä-Turkestanin kapinaan, minkä seurauksena Kokand sai Kiinalta verotusoikeuden kuudessa sikäläisessä kaupungissa. Kaanit rakennuttivat kastelukanavia ja monumentaalirakennuksia, ja varsinkin Umar-kaani ja hänen vaimonsa Nodira harrastivat kirjallisuutta ja pyrkivät kehittämään kulttuuria.[2]

Kokandin kaani kärsi tappion Buharan Nasrulla-kaanille vuosina 1839 ja 1840–1842 ja joutui tunnustamaan itsensä Buharan vasalliksi. Alueen asukkaat nousivat kapinaan buharalaisia vastaan ja valitsivat kaaniksi Olimin serkun Sheralin (1842–1845), jonka aikana Taškent ja Hudžand valloitettiin takaisin Buharalta.[1] Kaanikunnan myöhempää historiaa leimasivat kiptšakkien ja venäläisten sekaantuminen sen asioihin, jatkuvat valtataistelut ja kapinat[2].

Venäjä valtasi Kokandin kaanikuntaan kuuluneen Kazakstanin eteläosan, Biškekin, Taškentin ja Hudžandin vuosina 1853–1866 ja perusti alueelle Turkestanin kenraalikuvernementin. Vuonna 1873 kaanikunnassa alkoi kapina, jonka kukistamiseen pyydettiin Venäjän apua. Venäläiset kukistivat kapinan, valtasivat alueen ja lakkauttivat kaanikunnan vuoden 1876 alussa. Sen tilalle muodostettiin kenraalikuvernementtiin kuulunut Ferganan alue.[1][2]

  1. a b c d e Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 12, s. 395. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1973.
  2. a b c d e Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 11-zhild, s. 209–212. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-103-5