NDA – Salassapitosopimus
| NDA – Salassapitosopimus | |
|---|---|
 |
|
| Kestoaika | 2 h 53 min |
| Pääosissa |
Saija Lentonen Ilkka Heiskanen Kai Vaine Miina Turunen |
| Alkuperämaa | Suomi, Ruotsi |
| Esitetty | 2005 – |
| Jaksoja | 3 |
| Tuotanto | |
| Tuottaja(t) |
Susanne Skava Anders Engström |
| Ohjaaja(t) | Anders Engström |
| Käsikirjoittaja(t) |
Anders Engström Thomas Borgström |
| Säveltäjä(t) | Timo Hietala |
| Leikkaaja(t) | Jan-Olof Svarvar |
| Kuvaaja(t) | Pini Hellstedt |
| Tuotantoyhtiö(t) |
Svengcom Production Ltd Yleisradio Sveriges Television ym. |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
NDA – Salassapitosopimus on Anders Engströmin ohjaama kolmiosainen Ylen Kotikatsomossa esitetty minisarja vuodelta 2005. Engström on myös käsikirjoittanut sarjan yhdessä ruotsalaisen palkitun käsikirjoittajan Thomas Borgströmin kanssa. Matkapuhelinbisneksestä kertovan jännityssarjan pääosissa näyttelevät Saija Lentonen, Ilkka Heiskanen, Kai Vaine ja Miina Turunen. Sarja toteutettiin suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä, päärahoittajina Yleisradio ja Sveriges Television.[1][2] Se on julkaistu vuonna 2006 myös DVD:nä[3].
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuori toimittaja Satu (Saija Lentonen) siirtyy paremmin palkattuun lehdistösihteerin tehtävään suuren matkapuhelinvalmistajan Makela Mobilen palvelukseen ja allekirjoittaa salassapitosopimuksen yritykseen liittyvistä asioista. Yrityksen uutuusmallin väitetään aiheuttavan vakavia säteilyriskejä, ja pian muuan toimittaja, entinen työtoveri, katoaa salaperäisissä olosuhteissa asiaan liittyen. Satu alkaa selvittää tapausta, mutta huomaa miten tiukasti salassapitosopimus rajoittaa hänen tekemisiään yhä vaarallisemmaksi käyvässä tilanteessa.[1]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Saija Lentonen | … | Satu Rossi |
| Ilkka Heiskanen | … | Peter Stockman |
| Kai Vaine | … | Mikko Jääskeläinen |
| Miina Turunen | … | Katariina Salo |
| Timo Tuominen | … | Harri Immonen |
| Matti Mäntylä | … | Tom Björkman |
| Svante Martin | … | Esa Mäkelä |
| Antti Reini | … | David Paulus |
| Jani Volanen | … | Max |
| Tomi Salmela-Nikunen | … | Hans Berger |
| Saana Hyvärinen | … | Siiri Jääskeläinen |
| Teemu Ojanne | … | Timo Kovanen |
| Lawrence Kennedy | … | Mark Levinson |
| Jerry Wahlforss | … | Tobias Palo |
| Antti Mikkola | … | Martin Rönnlund |
| Sami Paavola | … | Jomppa |
| Göran Forsmark | … | johtaja |
| Kirsi Ylijoki | … | Camilla Hirvelä |
| Sami Wikman | … | komentaja |
| Patte Silvast | … | autonkuljettaja |
| Heikki Vainionpää | … | autonkuljettaja |
| Lis Laviola | … | professori |
| Maria Salomaa | … | professorin assistentti |
| Martin Bahne | … | poliisi |
| Turkka Mastomäki | … | poliisi |
| Vesa Jokinen | … | poliisi |
| Miina Maasola | … | sihteeri |
| Antti Haavisto | … | etsivä |
| Karoliina Kudjoi | … | lääkäri |
| Hannes Lukinmaa | … | grillinpitäjä |
| Erica von Knorring | … | Esa Mäkelän sihteeri |
| Ari Wirta | … | taiteilija |
| Anni Kivimäki | … | huoltoaseman tyttö |
| Marko Koski | … | vartija valvomossa |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjan toisena käsikirjoittajana oli ohjaaja Engströmin rinnalla ruotsalainen Emmy-, Prix Italia- ja Prix Europa -palkittu Thomas Borgström.[2]
Sarja kuvattiin Vaasassa ja Pietarsaaressa. Monet kuvista näyttävät uutta Raippaluodon siltaa, ja toimittajanaisen asuinpaikkana on Vaskiluodon rautatieaseman vanha asemapäällikön puutalo. Sisäkuvauksia tehtiin muun muassa Vaasan entisessä Suomen Pankin talossa ja Åbo Akademin tiloihin lavastetussa studiossa.[4]
Ylen ja SVT:n lisäksi sarja näytettiin tuoreeltaan Norjan televisiossa ja myytiin elokuvaversiona kymmeneen muuhun Euroopan maahan.[5][4]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien Heikki Hellman sanoi ensiesityksen alla sarjaa lähtökohdiltaan mahdolliseksi mutta vauhdikkuudessaan yliviritetyksi. Erityisesti häntä ärsytti ruotsiksi kirjoitetun dialogin kankea suomennos: toimittajat eivät puhu artikkeleista vaan jutuista eivätkä lähde drinkille vaan paukuille.[2] Saman lehden Leena Virtanen kirjoitti sarjan uusintaesityksen yhteydessä vuonna 2013 sarjan aiheen olleen luultavasti vanhentunut jo ensiesityksen aikaan 2005 ja alkavan olla jo naurettavan vanhentunut. Myös käsikirjoitusta hän piti huvittavan epäuskottavana paperisten muistioiden huoltoasemalle unohtamisineen ja metsästyksineen. Saija Lentosen pääroolia lukuun ottamatta henkilöhahmotkin ovat Virtasesta ”puistattavan kliseisiä”.[5] Kuvauskaupungin Vaasan päälehti Pohjalainen oli sarjalle tuoreeltaan hieman suopeampi. Johanna Kohtakankaan mukaan Jan-Olof Svarvarin sähäkät leikkaukset ja Pini Hellstedtin tyylikäs kuvaus tehostavat draaman kerronnallista jännitettä, joskin kerronta muistuttaa paikoin yhdysvaltalaissarjan Kova laki ”perustykitystä” ja jotkut tapahtumat ovat ennalta arvattavissa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kotikatsomo: NDA - Salassapitosopimus Ritva-tietokanta, Radio- ja tv-arkisto. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Kavi. Viitattu 14.7.2018.
- ↑ a b c Hellman, Heikki: Salassapitosopimus Helsingin Sanomat. 9.9.2005. Viitattu 14.7.2018. (Tilaajille.)
- ↑ NDA : salassapitosopimus Finna-tietokanta. Vaskikirjastot. Viitattu 14.7.2018.
- ↑ a b c Kohtakangas, Johanna: Salassapitosopimus alkaa sähäkästi Pohjalainen. 19.08.2005. Viitattu 14.7.2018.
- ↑ a b Virtanen, Leena: Kännykkä tulee ja tappaa Helsingin Sanomat. 21.7.2013. Viitattu 14.7.2018. (Tilaajille.)