Nøste Kendzior
| Nøste Kendzior | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. heinäkuuta 1950 Vuoreija |
| Kuollut | 2. joulukuuta 2006 (56 vuotta) |
| Ammatti | kääntäjä, kirjallisuuskriitikko |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Bergenin yliopisto Oslon yliopisto |
Nøste Kendzior, alkuaan Ellen Johanne Kristensen (8. heinäkuuta 1950 – 2. joulukuuta 2006), oli norjalainen kääntäjä, kirjallisuuskriitikko ja esseisti.[1][2]
Kendzior syntyi Vuoreijassa ja vietti kasvuvuotensa eri puolilla Pohjois-Norjaa. Hän oli saamelaista syntyperää. Vanhempiensa eron jälkeen hän muutti asumaan isänsä luokse Storsteinnesiin. Nuorena opiskelijana hän avioitui Arnbjørn Jakobsenin kanssa, ja heille syntyi tytär vuonna 1972. Hän opiskeli psykologiaa ja sosiologiaa Bergenin yliopistossa. Vuosina 1974–1975 hän toimi psykologiassistenttina mielisairaalassa Tammisaaressa Suomessa. Alemman korkeakoulututkinnon hän suoritti vuonna 1976. Vuonna 1977 hän muutti Tanskaan ja meni naimisiin Jan Kendziorin kanssa. Avioliitto päättyi eroon vuonna 1980.[1]
Kendzior työskenteli 1980-luvun alkupuolella sosiaalipedagogina ja huumeterapeuttina Tanskassa. Suomen kielen opiskelun hän aloitti Kööpenhaminassa. Hänelle myönnettiin kolme peräkkäistä stipendiä opintoihin Helsingin yliopistossa 1983–1986. Hän suoritti suomen kielen ja kirjallisuuden kandidaatin tutkinnon Oslon yliopistossa vuonna 1986.[1]
Vuosina 1986–1998 hän työskenteli johtajana Pohjoismaiden tiedotustoimistossa Altassa Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa. Päätoimensa ohessa hän kirjoitti useita satoja artikkeleita, esipuheita ja jälkisanoja, esseitä, pakinoita ja piti luentoja. Hän toimi useissa sanomalehtien toimituksissa ja Norjan yleisradioyhtiössä kirjallisuuskriitikkona.[1][3]
Nøste Kendzior käänsi kaunokirjallisuutta pääasiassa suomesta norjaksi, mutta myös ruotsista ja hieman tanskasta. Hän käänsi myös joitakin teoksia tanskaksi yhdessä kolmannen puolisonsa, tanskalaisen Carsten Ohlmannin kanssa. Kendzior käänsi suomalaisen nykykirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, suuria klassikoita ja vähemmän tunnettuja lastenkirjoja. Hän käänsi muun muassa Pirjo Hassisen, Annika Idströmin, Olli Jalosen, Leena Landerin, Rosa Liksomin, Arto Paasilinnan, Pentti Saarikosken ja Anja Snellmanin tuotantoa. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Marja-Liisa Vartion Hänen olivat linnut ovat Kendziorin käännösuran kohokohtia.[1]
Kendziorin omissa kirjoituksissa toistuva teema oli tekstin ja lukijan välinen suhde. Kääntäjänä hän halusi olla samanaikaisesti sekä näkyvä että näkymätön.[1]
Vuonna 2001 hän arvosteli voimakkaasti saamelaisen kirjallisuuden tasoa. Hänen mukaansa se mystifioi ja antoi myyttisiä piirteitä saamelaiskulttuurille, eikä kehitystä ollut tapahtunut 1990-luvun alun jälkeen.[4]
Kristensen sai lapsena lempinimen Nøste (garnnøste, suom. lankakerä) äidiltään. Kun hän aloitti kirjoittamisen ja kääntämisen, siitä tuli hänen pysyvä etunimensä.[1]
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- WSOY:n kunniapalkinto ulkomaisille kääntäjille (1988)
- Lasten- ja nuortenkirjajärjestön International Board on Books for Young People (IBBY) kunniakirja
- Suomen valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto (1997)
- Norjan kriitikkoseuran (Norsk kritikerlag) vuoden 2000 kriitikko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Nøste Kendzior, 1950–2006 oversetterleksikon.no. 15.9.2021. Viitattu 12.1.2025. (norjaksi)
- ↑ Minneord - Nøste Kendzior kritikerlaget.no. 13.12.2006. Viitattu 12.1.2025. (norjaksi)
- ↑ Andrus Kivirähk. Trollskap i november estlit.ee. 24.4.2004. Viitattu 12.1.2025. (uusnorjaksi)
- ↑ Steindød samisk litteratur nrk.no. 30.4.2001. Viitattu 12.1.2025. (norjaksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
