Näytteet kiinteistä jätteistä
Näytteitä kiinteistä jätteistä otetaan jätemateriaalin ominaisuuksien karakterisointia varten. Silloin pitkällä ajanjaksolla otetaan tyypillisesti useita osanäytteitä sekä tehdään laadunvalvontaa, jolloin muutamista näytteistä kootaan kokoomanäyte.
Näytteenoton avulla arvioidaan jätteen soveltuvuus hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Lähtökohtaisesti tulisi näytteenotossa käyttää ensisijaisesti standardoituja menetelmiä, joita on saatavilla kattavasti. Erityisesti jätteen tutkimuksessa ei ole monesta syystä mahdollista tehdä hyvin seikkaperäisiä näytteenottosuunnitelmia. Hyvin heterogeenisen jätevirran näytteenotossa täytyy usein rajata näytteiden koko ja osanäytteiden lukumäärä käytännön syistä ja kustannusten takia. Jätenäytteenotossa keskeisimpiä epävarmuustekijöitä (virhelähteitä) ovat kohteen heterogeenisuus, näytteenottotekniikan valinta, näytteiden esikäsittely ja näytteiden säilyvyys.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Haitallisten orgaanisten yhdisteiden esiintyminen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla ja kaatopaikoilla, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29/2012
- Leonardo: Sampler Education Pilot Project. Textbooks on sampling. The textbooks cover sampling basics, sampling of waste, groundwater, soil and sampling of waste water and sludge (Arkistoitu – Internet Archive)