Myrskylän ilmavalvonta-asema
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Myrskylän ilmavalvonta-asema aloitti toimintansa talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939. Se oli toiminta-aikanaan Kotkan, Porvoon, ja pisimpään Lahden ilmavalvonta-alueen alaisuudessa. Ilmavalvonta-aseman yksikkönumero oli Lahden ilmavalvonta-alueen alaisuudessa 1413.
Talvisota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen havaintonsa Myrskylän ilmavalvonta-asema teki jo talvisodan alkamispäivänä. 30. marraskuuta 1939 kello 11:30 Myrskylästä ilmoitettiin Lahden ilmanvalvontakeskukselle, että Myrskylän yli tuli kolme pommikonetta kohti Lahtea. Koneet tavoittivat Lahden matalalla vain noin 300 metrin korkeudessa. Lennon tavoitteena oli katkaista rautatie Lahdessa, mutta pommit pudotettiinkin jo Launeella, jolloin ne tekivät tuhoa siellä ja surmasivat ilmeisesti viisi siviiliä. Lahden ilmatorjunta-asemat eivät tuolloin olleet miehitettyinä.
Valvontajärjestelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuaikoina ilmavalvonta-asemalla toimi tukena ilmavalvontamies Pankamo Lahden ilmavalvonta-aluekeskuksesta. Toimintaa koordinoivan Myrskylän suojeluskunnan paikallispäällikkönä toimi Edvard Eetu Alestalo, vartiopäällikkönä Lennard Lenni Koskinen ja varavartiopäällikkönä Armas Kilpinen sekä loppuaikoina Janne Kerkkola. Valvontavuoroja järjesteli myös Helmi Jokinen.
Ilmavalvontaa suoritettiin kahtena kuuden lotan ryhmänä. Yhden ryhmän valvontavuorot olivat viikon mittaisia. Yksi valvontavuoro oli kahden tunnin mittainen ja tornissa oli kaksi ilmavalvojaa samanaikaisesti neljän muun ollessa vapaalla, nukkumassa tai maatilojen töissä tai noutamassa jotain tarpeellista. Lämpötilan kylmetessä valvontavuoroja saatettiin lyhentää jopa tunnin tai viidentoista minuutin pituisiksi. Ajoittainen -30 C:n pakkanen edellytti lämpimintä mahdollista pukeutumista korkealla tornissa.
Aseistuksena tornissa oli pelkkä suojeluskunnan pistooli. Asekoulutusta ei ilmavalvontalotille erikseen annettu, mutta osa oli oppinut ampumaan jo kotonaan. Myös toiset näyttivät, miten pistoolia käytetään ja joskus sotilaspojat tulivat tueksi tai seuraksi ilmanvalvontatorniin. Käytännössä talvi- ja jatkosodan aikana kuitenkaan desantit tai lentokoneet eivät uhanneet ilmavalvontatornia.
Ilmavalvonnan vartiotupana toimi vapaavuorolaisille aluksi tornilta 1,5 kilometrin päässä oleva Helskeen hirsirakennus. Toiminnan alkuaikoina muonituslotat toivat vartiotuvalle ruokaa, mutta tästä luovuttiin myöhemmin. Jatkosodan aikana vartiotuvaksi otettiin Sepänmäellä oleva Ylöstalon rakennus, jota kutsuttiin Kuoppalan huvilaksi. Se on nykyään Felinin talo. Kolmantena vartiotuvan paikkana toimi vartiopäällikkö Janne Kerkkolan talo, jossa 1950-luvulla oli Lehtimäen kauppa ja sittemmin baari.
Koska vartiotuvalle oli talvisodan aikana 1,5 kilometrin matka, yksi ilmavalvontalotista ehdotti, että lähemmäs ilmavalvontatornia tuotaisiin Lotta Svärdin kioski Osuuskaupanmäeltä taukotuvaksi. Koska siirretty kioski oli lähellä ilmavalvontatornia, voitiin valvontavuoroa lyhentää puolituntiseksi. Kioski paloi 1942, minkä jälkeen rakennettiin oikeaoppinen 3 m x 5 m korsu, jossa oli sänky, kamiina ja sähkövalot. Ilmavalvontatornista tuli vaijeri korsuun, jolla ilmavalvoja saattoi herättää seuraavan vuorolleen vaijerin päällä olevan lehmänkellon avulla.
Ilmavalvontatornin lähelle oli laitettu myös maahan suuri punainen nuoli, jolla ilmavalvojat saattoivat osoittaa vihollislentokoneiden suunnan omille lentokoneille.
Ilmavalvontalotta Paula Rantasalmen (s. Helskeen) mukaan ajoittain pommikoneita oli niin paljon, että ilmavalvontatornista katsoen se vaikutti peltikatolta. Hänen mukaansa havainnoista noin puolen tunnin päästä koneet saattoivat päästä kohteisiinsa Helsingissä ja Porvoossa, jossa kerrottiin kadun tuhoutuneen, vaikka virallisten ilmoitusten mukaan ilmatorjunta onnistui hyvin.
Uhkakuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lentokoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kerran Myrskylä ilmavalvontatornia kierteli lentokone, joka koettiin uhaksi. Osoittautui kuitenkin myöhemmin, että kiertelijä oli myrskyläläinen Reino Malin, joka suoritti palvelustaan Suomen ilmavoimissa.
Desantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmavalvontalotta Vieno Virtasen valvontavuorolla lentokone tuli yöllä lännestä matalalla, jonka moottoriäänet välillä hiljenivät ja itään mennessä jälleen voimistuivat. Ollessaan yksin tornissa hän teki asiasta ilmoituksen ja myöhemmin Myrskylässä ja Pukkilassa otettiin kiinni kuusi desanttia.
Sosiaalista toimintaa - Korsutyttöjen kekkerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmavalvontatoiminnassa oli mukana noin 25 lottaa. Ilmavalvontalotat olivat toimessaan noin 20-vuotiaita. Ilmavalvontalotat järjestivät Korsutyttöjen kekkereitä, joihin he käsikirjoittivat ja näyttelivät omia näytelmiä sekä sanoittivat lauluja. Niitä esitettiin Myrskylän Majakalla. Ennen esitystä otettiin toiveita yleisöltä vastaan. Lauluja säestivät Torsten Åkerberg, Erkki Vainio ja kankkilalainen Valto Perttilä.
Muistomerkkihanke
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmavalvontalottien muistomerkki on 8. elokuuta 2009 pystytetty Lotta Svärd-järjestöön kuuluneiden Myrskylän ilmavalvonta-aseman ilmavalvontalottien muistoksi muistomerkki, jossa hiekkamaalle mäntykankaalle on pystytetty graniittinen kivipaasi. Se on omistettu Kentänmäellä sijainneessa ilmavalvontatornissa ilmatilaa aisti-ilmavalvonneille lotille. Noin kolmen tonnin painoisen Myrskylä punaista graniittia olevan paaden ympärillä on harmaita katukiviä, joiden keskellä on mustilla katukivillä muodostettu Lotta Svärdin risti. Muistomerkin viimeisteli Louhinta Lampi Oy.
Muistomerkkihanke syntyi 2007 Myrskylän Reserviläiset ry:n ja Myrskylän Reserviupseerit ry:n jäsenten välisessä keskustelussa. Reserviupseerien puheenjohtaja Seppo Helske esitteli 9. maaliskuuta hankkeen reserviläisten vuosikokouksessa. Patsastoimikuntaan valittiin kummastakin yhdistyksestä Seppo Helske, Jouko Hyvärinen, Petri Kymäläinen, Nisse Virén, Matti Perttilä, Niilo Salminen ja Kari Strömmer.
Muistomerkki päätettiin pystyttää maanmittaushallituksen entisen 1930-luvulla pystytetyn kolmiomittaustorni paikalle, jossa toimi ilmavalvontatornina. Kolmiomittaustorni oli perustettu Myrskylän korkeimmalle paikalle, joka sijaitsee nykyään Kentämäellä, silloiselle Supinmäellä. Paikan korkeus on 97,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Kolmiomittaustornin korkeus oli noin 15 metriä ja sen korkeus merenpinnasta oli 103,6 metriä. Tornin yläreuna oli puunlatvojen korkeudella. Havaintolavan kaiteen korkeus oli 1,4 metriä lavan alaosasta ja sen leveys oli noin 0,3 metriä.
Kesällä 1942 kaiteen leveys kaksinkertaistettiin ja kaide kaksinkertaistettiin. Väliin jäävä tila täytettiin hiekalla ilmavalvojien omasuojan parantamiseksi mahdollisten ammuttujen luotien pysäyttämiseksi tai sirpaleiden pysäyttämiseksi. Tornista oli hyvä näkyvyys Lahden Radiomäelle siellä oleville radiomastoille, Orimattilan kirkontornille ja Loviisan kirkontornille. Myrskylän ilmavalvonta-asema sai kiitosta toimistaan, koska sillä oli hyvä näkyvyys moneen suuntaan ja ilmavalvojat onnistuivat tehtävissään.
Myrskylässä oli Kentänmäen ilmavalvontatornille myös varavalvontatorni. Se sijaitsi Kukkulanmäen Graniittikalliolla, mutta sitä ei tarvittu. Sen korkeus merenpinnan tasosta oli vain 93 metriä ja tornin korkeus maasta yhdeksän metriä.
Muistomerkin pystyttivät avustuksin Myrskylän Reserviläiset ja Myrskylän Reserviupseerit.
Muistomerkki sijaitsee WGS84-koordinaatiston paikassa 60° 40.623 N 025° 50.254 E
Vuonna 2012 muistomerkin ruuvein kiinnitetty muistolaatta huomattiin kadonneeksi. [1] 19. heinäkuuta 2018 Myrskylän Facebook-keskustelupalstalla todettiin muistomerkin muistokilven tulleen jälleen vahingonteon kohteeksi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.uusimaa.fi/artikkeli/111624-lottien-muistomerkki-on-enaa-muisto-vain (Arkistoitu – Internet Archive)
Virtavedet järvineen | Ilolanjoki (Järvelänjärvi) – Koskenkylänjoki (Syväjärvi – Valkeapäänlampi) – Myrskylänjoki (Isojärvi – Vähäjärvi – Pöyrysjärvi – Muttilanjärvi – Siippo – Sopajärvi – Kirkkojärvi – Sulkavanjärvi) |
Puistot ja luonto | Myrskylän hautausmaa |
Museot | Myrskylän kotiseutumuseo |
Rakennukset ja alueet | Myrskylän kirkko |
Patsaat ja veistokset | Lasse Virénin patsas – Myrskylän ilmavalvontalottien muistomerkki |
Tapahtumat | Lassen hölkkä – Tångin soraralli |
Muuta | Kentänmäki |
Sodat | Muttilan sota 1808 |
Teollisuuden historia | Myrskylän huonekalutehdas |
Liikuntapaikat | Kiparkatti – Myrskylän kirkonkylän urheilukenttä |
Urheiluseurat | Myrskylän Myrsky |
Urheilutapahtumat | Lassen hölkkä |
Liikennekeskukset | Myrskylän linja-autopysäkki |
Myrskylän kautta kulkevat tiet | Seututie 167 – seututie 174 - paikallistie 1751 |
Myrskylän kautta kulkevat rautatiet | Lahti–Loviisa-rata |
Kunta ja hallinto | Kunnanvaltuusto – Vaakuna |
Media | Orimattilan Sanomat |
Oppilaitokset | Myrskylän peruskoulu – Porlammin lukio |