Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet
Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet | |
---|---|
![]() Mykenen akropolis eli linnavuori. |
|
Maailmanperintökohde | |
Sijainti |
Argolis, Peloponnesos, Kreikka |
Kriteerit | I, II, III, IV, VI |
Tunnusnumero | 941 |
Valintahistoria | |
Valintavuosi | 1999 |
![]() ![]() Mykene |
Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet (kreik. Αρχαιολογικοί Χώροι Μυκηνών και Τίρυνθας, Archaiologikoí Chóroi Mykinón kai Tírynthas) on Unescon maailmanperintökohde, joka käsittää nimensä mukaisesti Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet Kreikassa.[1]
Mykene ja Tiryns ovat Kreikan merkittävimpiä mykeneläisaikaisia eli Kreikan myöhempää pronssikautta edustavia arkeologisia kohteita. Maailmanperintöluettelossa ne edustavat ainoina Kreikan esihistoriallista aikaa. Mykeneläinen kulttuuri kukoisti 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. Kummatkin kohteet sijaitsevat Argoliissa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa. Niiden välinen etäisyys on noin 20 kilometriä. Ne liitettiin maailmanperintöluetteloon yhteiskohteena vuonna 1999.[1][2]
Kohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanperintökohde koostuu seuraavista kohteista:

Mykene oli pronssikautinen linnoituskaupunki, josta koko mykeneläinen kulttuuri on saanut nimensä. Sen arkeologinen kohde sijaitsee Árgos-Mykínesin kunnassa lähellä Mykínesin kylää. Mykene hallitsi stragisesta sijainnistaan koko Argoliin tasankoa. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki liitetään kuningas Agamemnoniin. Mykenen arkeologinen kohde tunnetaan suurista muureista ja Leijonaportista, palatsista sekä tholos-haudoista ja hautakehistä. Alueen löydöksiä esittelee Mykenen arkeologinen museo.[1][2]

Tiryns oli toinen mykeneläisaikainen linnoituskaupunki. Sen arkeologinen kohde sijaitsee Náfplion kunnassa lähellä Néa Tírynthan kylää. Tiryns tunnetaan vahvoista niin kutsutuista kyklooppimuureistaan, joiden pituus on 750 metriä, paksuus kahdeksan metriä ja korkeus 13 metriä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Archaeological Sites of Mycenae and Tiryns UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ a b Mycenae and Tiryns World Heritage Site. Viitattu 28.11.2023.

- Aigain (nyk. Vergína) arkeologinen alue
- Apollon Epikurioksen temppeli Bassaissa
- Asklepioksen pyhäkkö Epidauroksessa
- Ateenan Akropolis
- Athosvuori
- Dafnín, Ósios Loukáksen ja Chíoksen Néa Monín luostarit
- Delfoin arkeologinen alue
- Delos
- Filippoin arkeologinen alue
- Korfun vanhakaupunki
- Metéora
- Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet
- Mystraksen arkeologinen alue
- Olympian arkeologinen alue
- Pátmoksen Chóran kylä, Johannes Teologin luostari ja Ilmestyskirjaluola
- Ródoksen keskiaikainen kaupunki
- Sámoksen Pythagóreio ja Heraion
- Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset muistomerkit
- Zagórin kulttuurimaisema