Myasthenia gravis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myasthenia gravis
Myasthenia gravista sairastava potilas
Myasthenia gravista sairastava potilas
Luokitus
ICD-10 G70.0
OMIM 254200
MedlinePlus 000712
MeSH D009157
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Myasthenia gravis on lihasheikkoutta ja -väsyvyyttä aiheuttava autoimmuunisairaus, joka kohdistuu hermo-lihasliitokseen.

Sairauden tarkka kulku vaihtelee, mutta se alkaa usein silmälihasoireilla: kaksoiskuvina ja silmäluomen roikkumisena. On tavallista, että oireet ovat aamulla lievemmät. Sairaus voi rajoittua silmälihaksiin (noin 15 % potilaista) tai yleistyä muille alueille. Infektiot voivat aiheuttaa myasthenia gravis -oireiden äkillisen pahenemisen, myasteenisen kriisin. Myasthenia graviksesta kärsiville voi ilmaantua tymoomia eli kateenkorvasta lähtöisin olevia kasvaimia. Ne ovat yleensä hyvänlaatuisia.[1]

Hermo-lihasliitoksen välittäjäaineena toimii normaalisti asetyylikoliini. Myasthenia gravista potilailla postsynaptiset asetyliilikoliinireseptorit vaurioituvat autoimmuunireaktion vaikutuksesta ja niiden lukumäärä vähenee. Syytä autoimmuunireaktion käynnistymiseen heillä ei tunneta.[2][3]

Tyypillisesti käytetään lääkkeitä, jotka lisäävät asetyylikoliinin tehoa hermo-lihasliitoksessa. Tällainen on esimerkiksi neostigmiini, joka vaikuttaa inhiboimalla asetyylikoliinia pilkkovaa asetyylikoliiniesteraasia. Lisänä voidaan käyttää autoimmuunireaktiota vaimentavaa lääkitystä. Joissain tapauksissa saatetaan turvautua myös tymektomiaan eli kateenkorvan poistoleikkaukseen.[2][3]

Epidemiologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myasthenia graviksen esiintyvyys on noin 1 henkilö 200 000:sta. Suomessa sitä sairastaa 600–700 henkeä. Oireet ilmaantuvat yleensä 20–30-vuotiaana (enimmäkseen naisilla) tai 60–70-vuotiaana (enimmäkseen miehillä).[2][3]

  1. Myasthenia Gravis Fact Sheet (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Terveyskirjasto: Myasthenia gravis -lihasheikkous (myastenia) terveyskirjasto.fi. Viitattu 29.8.2015.
  3. a b c Purves et al.: Neuroscience, fifth edition. Sinauer associates. ISBN 978-0-87893-695-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.