Mustamamba
| Mustamamba | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
| Suku: | Mambat Dendroaspis |
| Laji: | polylepis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Mustamamba (Dendroaspis polylepis) on Afrikan pisin myrkkykäärme. Sen keskipituus on 2,5 metriä, mutta eläin voi kasvaa jopa 4,3 metriä pitkäksi. Mustamamba on myös maailman nopealiikkeisin käärme: se pystyy liikkumaan 5,4 metriä sekunnissa (20 km/h[3]).
Luokittelu ja nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vihermambaa ja mustamambaa pidettiin aluksi samana lajina. Vuonna 1946 tutkija Vivian FitzSimons vahvisti lajit kuitenkin erillisiksi. Mustamamban tieteellinen nimi on Dendroaspis polylepis. Sana ”dendroaspis” merkitsee puukyytä ja ”polylepis” monisuomuista. Nimi mustamamba juontaa juurensa käärmeen suun mustasta sisäpuolesta, jota se näyttää joutuessaan uhatuksi[3].
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustamamba on voimakas ja solakka käärme. Täysikasvuisen käärmeen pituus on noin 2,5 metriä (pisimmillään jopa 4,3 metriä) ja paino on keskimäärin 1,6 kiloa.[3] Laji on maailman toiseksi pisin myrkkykäärme kuningaskobran jälkeen.
Useimmat mambat ovat tumman oliivin, oliivinvihreän, harmaanruskean tai metallinharmaan värisiä. Joillakin yksilöillä on vaalea raidoitus vartalossaan ja myös täplikkäitä yksilöitä on olemassa. Nuoret yksilöt ovat vaaleanharmaita tai oliivin värisiä, mutta väri tummenee iän myötä. Luonnossa käärmeen keski-ikä on 11 vuotta.[3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustamambaa esiintyy laajalla alueella Afrikan mantereella aina Somaliasta Etelä-Afrikkaan saakka. Mustamambat ovat sopeutuneet erilaisiin ympäristöihin ja niitä esiintyy esimerkiksi savanneilla, kivikoissa, sekä harvoissa että tiheissä metsissä ja jopa kosteilla soilla. Eniten käärmettä tapaa kuitenkin ruohotasangoilla ja savanneilla. Mieluiten ne elävät kuivilla alueilla.[1]
Mustamamban elinalue kutistuu nopeasti. Jo pelkässä Swazimaassa 75 % väestöstä elättää itsensä viljelemällä, joten maatalousalueita on maassa paljon. Käärmettä tavataankin nykyään usein sokeriruokopelloilta. Eläin kiipeää sokeriruo'on päälle aurinkoon ja mahdollisesti myös väijymään. Valtaosa käärmeiden hyökkäyksistä sattuukin sokeriruokopelloilla itäisessä ja eteläisessä Afrikassa, missä ala työllistää tuhansia ihmisiä vähäisen mekaniikan vuoksi. Tunkeutuminen mustamamban elinalueelle johtaa hyvin vaarallisiin kontakteihin työntekijän ja myrkyllisen käärmeen välillä.
Käytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustamamba hyödyntää nopeuttaan puolustautuakseen – ei yleensä saalistaakseen. Se kykenee nostamaan kolmasosan ruumiistaan maasta, jolloin se yltää 1,2 metrin korkeuteen. Pitkiä matkoja se liikkuu vauhdilla 11–19 km/t, mutta hetkellisesti se voi saavuttaa jopa nopeuden 23 km/t. Tämä tekee siitä nopeimman maalla elävän käärmeen. Luonteeltaan eläin on hyvin arka ja karttaa aina ihmistä, mutta jos sitä tavataan pesästään tai saalistamasta, se puolustautuu aggressiivisesti. Nurkkaan ajettuna mustamamba levittää niskaansa, avaa suutaan ja sihisee. Jos pelotteluyritys epäonnistuu, käärme iskee ja puree useaan kertaan.[3]
Mustamamba on päiväkäärme. Tieteellisestä nimestään huolimatta se elää harvoin puissa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun mambat ovat paritelleet, naaras munii muutaman viikon kuluttua 6–17 munaa. Munittuaan naaras lähtee ja jättää munat yksin. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen kuukauden kuluttua ja ovat tällöin 40–60 cm:n pituisia.
Saalistus ja myrkky
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustamamba metsästää päivisin. Se on väijyvä saalistaja, joka odottaa uhrin tuloa lähemmäksi. Jos saalis yrittää paeta, mustamamba seuraa tätä ja iskee sitten sarjamaisesti. Suuremman saaliin se vapauttaa iskun jälkeen, mutta pienen (kuten linnun tai rotan) se pitää otteessaan kunnes uhrin lihakset lopettavat liikkumisen. Saaliiksi voivat joutua esimerkiksi galagot, lepakot ja pienet jyrsijät.
Mustamamban myrkky kuuluu neurotoksiineihin ja on viralliselta nimeltään dendrotoksiini. Aineessa esiintyy 0,25–0,32 grammaa neurotoksiineja. Myrkky vaikuttaa natrium-kaliumpumppuun ja häiritsee tätä kautta lihassupistusten eksogeenistä työskentelyä. Yksi purema sisältää 100–120 mg myrkkyä, mutta suurin tunnettu määrä on 400 mg. Ennen vastamyrkyn laajaa saatavuutta myrkky tappoi lähes 100 % uhreista. Kokeessa piston saanut hiiri kuoli 4,5 minuutissa. Ihmisen mustamamban myrkky voi tappaa 20 minuutissa,[3] mutta useimmiten kuolema tapahtuu 30–60 minuutin päässä puremasta, joskus jopa kolmen tunnin kuluttua. Ajankohta riippuu useista eri tekijöistä, kuten ihmisen kunnosta, pureman paikasta, käärmeen terveydestä ja myrkyn määrästä.
Näkyviä oireita myrkyn vaikutuksista ovat huimaus, yskä, hengitysvaikeudet ja epäsäännölliset sydämenlyönnit. Pahimmissa tapauksissa, joissa uhri on saanut todella suuren määrän myrkkyä, kuolema koittaa tunnin sisällä hengitysteiden tukkeutumisen tai sydämenpysähdyksen jälkeen. Mustamamban purema voi aiheuttaa myös halvaantumista. Tällöin kuolinsyy on tukehtuminen, joka on seurausta hengitysteiden lihasten halvaantumisesta.
Luonnolliset viholliset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustamamban merkittävin vihollinen luonnossa on mangusti. Mangustit ovat tunnettuja vastustuskyvystään käärmeiden myrkkyjä kohtaan. Hyvä immuunius on seurausta mutaatioista eläinten asetyylikoliinin nikotiinireseptoreissa; mutaatiot estävät käärmeen myrkyssä olevaa neurotoksiinia sitoutumasta reseptoreihin ja siten ehkäisevät myrkytystä. Myös tarhakäärmeisiin kuuluva Mehelya capensis saalistaa mustamambaa. Myrkytön laji on menestyksekäs muiden käärmeiden saalistaja ja on mangustin tavoin hyvin vastustuskykyinen.
Mustamamban pureman hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka mustamamban myrkyn koostumus vaihteleekin käärmeen eri elinalueilla, SAIMR (South African Institute of Medical Research) tutkimuskeskuksen valmistama vastalääke tehoaa niihin kaikkiin. Mustamambat purevat ihmistä hyvin harvoin, mutta jos niin käy, se on hengenvaarallista. Nopea ensiapu on hyvin tärkeää ja uhri pitää kuljettaa sairaalaan. Pureman kohtaan pannaan kiristysside ja kuljetuksen aikana potilaalle on annettava tekohengitystä. Hyvän ensiavun ja sairaalan vastalääkehoidon saaneista uhreista 99 % paranee ilman mitään jälkisairauksia. Myrkytyksen oireet katoavat yleensä hyvin nopeasti potilaan saatua vastalääkettä.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustamambaa pidetään yhtenä Afrikan vaarallisimmista ja pelätyimmistä käärmeistä monien eri tekijöiden vuoksi. Käärmeen nopea reagointikyky, vikkelät liikkeet ja voimakas myrkky herättävät usein pelkoa sen elinalueiden lähettyvillä, ja muussa maailmassa myös populaarikulttuuri on vaikuttanut mielikuvaan eläimestä. Käärmeen hyökkäykset ihmisen kimppuun ovat kuitenkin harvinaisia, sillä laji karttelee ihmistä ja sitä esiintyy verrattain vähän tiheästi asutuilla alueilla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Spawls, S.: Dendroaspis polylepis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Dendroaspis polylepis (TSN 700483) itis.gov. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Black Mamba National Geography Wild - Animals. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Dendroaspis polylepis (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Dendroaspis polylepis, Black Mamba (englanniksi)
- http://www.kingsnake.com/elapids/black_mamba.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.blueplanetbiomes.org/black_mamba.htm