Mustaluoma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustaluoma
Mustaluoma Koskuen lounaisosan Mäntykankaalla lokakuussa 2007.
Mustaluoma Koskuen lounaisosan Mäntykankaalla lokakuussa 2007.
Alkulähde Mustajärvi[1]
Laskupaikka Mustalampi, Kurikka[2]
Maat Suomi

Mustaluoma (myös Kovasluoma tai Kovaasluoma) on Kurikan kaupungin entisen Jalasjärven kunnan lounaisosassa Mäntykankaalla sekä Parkanon ja Karvian pohjoisosissa[2][3] virtaava luoma. Mustaluoma saa alkunsa Mustajärvestä, Karvian ja Parkanon rajalta, ja se laskee Mustalampeen.[2] Luoma kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen.[1]

Mustaluoma on arvokas pienvesi, sillä siellä elää rapu- ja purotaimenkanta.[4] Luoman ympäristöstä löytyy kovasinkiveä eli fylliittiä.[5]

Luoman perkaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1930–1931 Mustaluomaa perattiin hätäaputyönä, sillä noihin aikoihin Suomessa oli pulaa ruoasta ja työstä. Perkaustyöt aloitettiin Rumastakoskesta, josta räjäytettiin kiviä. Samalla koskessa olleen vanhan myllyrakennuksen peruskivet poistettiin. Paikoitellen Mustaluoma kaivettiin kulkemaan kokonaan uutta uomaa pitkin, koska Mustaluoma oli erittäin mutkikas. Mustaluoman perkauksen johdosta Mustalammen pinta laski yli metrillä. Mustaluoman varsien alavat maat voitiin nyt ottaa viljelyskäyttöön, sillä ne eivät enää jääneet kesiksi veden alle. Perkaustöitä valvoi ja työmiehille palkan maksoi laihialainen rakennusmestari Veikkola. Työnjohtajana toimi Jalasjärveltä kotoisin ollut Peurala.[6]

Mustaluoma Koskuen lounaisosan Mäntykankaalla lokakuussa 2007.

Myllyt ja saha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna 1860 Mustaluomaan perustettiin mylly. Paikkaa, johon mylly valmistui, alettiin kutsua Myllykoskeksi. Vuodesta 1903 lähtien koskea alettiin kutsua Harjun koskeksi ja myllyä Harjun Sampan myllyksi, sillä Samuel Valentin Harju osti myllyn. Vasta vuonna 1917 myllyyn haettiin perustamislupa. Myllyn toiminta lopetettiin vuosien 1955 ja 1974 välisenä aikana.[7]

Vuonna 1917 Vaasan lääninhallitus antoi luvan rakentaa mylly Mustaluoman Kovaaskoskeen. Myöhemmin myllyn yhteyteen valmistui myös saha.[8] Myös Mustaluoman Rumassakoskessa oli 1890– ja 1900-lukujen aikana mylly.[9]

  • Nevala, Aino et al: Suomesta pois Koskuelle: totta ja tarinaa Koskuen kylästä. Jalasjärven kansalaisopiston Koskuen kyläkirjan toimituskunta, 2003. ISBN 952-91-6647-8
  1. a b Lupapäätös Nro 111/2004/4, Dnro LSY-2002-Y-381 21.12.2004. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 10.10.2010.
  2. a b c Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2010.
  3. Wuolijoki, Aino; Iltanen, Jussi: Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 174. (Pohjois-Pirkanmaa) Genimap, 2005. ISBN 951-593-963-1
  4. Koivunen, Sari; Nukki, Heli; Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt: Käyttö ja kunnostustarpeet (PDF) 2006. Eura: Pyhäjärvi-instituutti. Viitattu 10.10.2010.
  5. Mustaluoman koski Jalasjärven Luontoyhdistys Luhurikka. Viitattu 10.10.2010.
  6. Nevala, Aino et. al 2003, s. 31
  7. Nevala, Aino et. al 2003, ss. 35–36
  8. Nevala, Aino et. al 2003, ss. 37–38
  9. Nevala, Aino et. al 2003, s. 41