Mustajuovamullo
| Mustajuovamullo | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Mullot Mullidae |
| Suku: | Parupeneus |
| Laji: | barberinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Parupeneus barberinus |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Mustajuovamullo[3] (Parupeneus barberinus) on mullojen (Mullidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji, jota tavataan laajalti indopasifisella merialueella. Lajia kalastetaan paikoittain ravinnoksi ja myydään myös akvaariokalana.[1][4]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_(44396187165).jpg)
Mustajuovamullo on yksi suurikokoisimmista mullojen heimon lajeista; se kasvaa yleensä 30 senttimetrin mittaiseksi ja maksimissaan 60 senttimetrin mittaiseksi.[5][4] Laji on ruumiinmuodoltaan melko pitkänomainen.[4] Ylähuulesta silmän kautta takimmaisen selkäevän kohdalle asti kulkee tumma juova ja pyrstönvarressa on silmää suurempi musta täplä.[4][6] Ruumis on väritykseltään keltainen tai kellertävän harmaa juovan yläpuolella ja valkeahko juovan alapuolella. Erityisen syvissä vesissä elävillä yksilöillä juova ja täplä voivat olla myös punaisia.[4]
Mustajuovamullolla on selkäevässään kahdeksan piikkiruotoa ja yhdeksän pehmeää ruotoa. Peräevässään sillä on yksi piikkiruoto ja seitsemän pehmeää ruotoa. Rintaevissään lajilla on 16–18 (yleensä 17) ruotoa.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustajuovamullolla on laaja levinneisyys indopasifisella merialueella. Lajia tavataan Adeninlahdelta, Omanista ja Itä-Afrikan rannikoilta aina Mikronesiaan, Linesaarille, Marquesassaarille ja Tuamotuun asti sekä eteläisestä Japanista Australiaan ja Uuteen-Kaledoniaan.[4] Afrikassa lajin levinneisyysalue ulottuu itärannikoilta Madagaskarin kautta Etelä-Afrikkaan. Mustajuovamullo on yksi sukunsa runsaslukuisimmista lajeista, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN onkin luokitellut sen elinvoimaiseksi lajiksi.[1]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustajuovamullo elää laguunien ja merenpuoleisten riuttojen hiekka- ja kivipohjilla korkeintaan 100 metrin syvyydessä.[6][1] Nuorena laji suosii harvaa meriruohokasvustoa. Nuoret mustajuovamullot muodostavat yleensä pieniä parvia, jotka voivat koostua myös muidenkin lajien edustajista. Täysikasvuiset yksilöt elävät yksin tai pienissä parvissa.[4] Muiden mullojen tapaan mustajuovamullo käyttää viiksisäikeitään ravinnonetsintään.[6] Laji syö pääasiassa pohjahiekassa eläviä selkärangattomia kuten äyriäisiä ja monisukasmatoja.[4] Mustajuovamullo saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 19,2 senttimetrin mittaisena.[4] Lajin lisääntymistavoista ei tiedetä paljoa,[5] mutta kutuaika kestää toukokuusta kesäkuuhun, joskus elokuuhunkin asti.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Smith-Vaniz, W.F. & Williams, I.: Parupeneus barberinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Synonyms of Parupeneus barberinus FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri ja Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 81. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
- ↑ a b c d e f g h i j Parupeneus barberinus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Sutton, Alan: Dash-and-dot Goatfish- Facts and Photographs Seaunseen. 12.9.2018. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c McGrouther, Mark: Dot-and-dash Goatfish, Parupeneus barberinus (Lacépède, 1801) Australian Museum. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Dash-and-dot Goatfish Aquatic Community. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)