Murtomäen tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Murtomäen tuulivoimapuisto
Valtio Suomi
Sijainti Pyhäjärvi
Koordinaatit 63°41′46″N, 25°44′35″E
Rakentaminen alkoi 2022 [1]
Sähköverkkoon 2024 [2]
Valmistunut 2023 [3]
Perustaja YIT Rakennus Oy [4]
Rakennuttaja YIT Rakennus Oy [5]
Omistaja Ålandsbanken [6]
Operaattori OX2 [3]
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Sähköasema 1 [7]
Liittymisjännite 110 kV [7]
Korkeus 160–172 m [8]
Pinta-ala 6,2 km² [8]
Tuulivoimalat 15 × Vestas V162 (6,2 MW) [3][9]
Kapasiteetti 93 MW [3][6]
Vuosituotanto 300 GWh [3]
Kartta
Murtomäen tuulivoimapuisto

Murtomäen tuulivoimapuisto on Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjärven kohde sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 15 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 93 megawattia ja vuosituotanto on noin 300 gigawattituntia. Tuulivoimapuiston on rakentanut YIT Rakennus Oy, sen omistaa Ålandsbanken Tuulivoima 1 Ky, joka on Ålandsbankenin rahastoyhtiön omistuksessa, ja sitä operoi OX2.[8][3][9][6][3][10]

Ilmatar Energy suunnittelee Kajaanin Murtomäkeen omaa tuulipuistoa.[11]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murtomäen tuulivoimapuisto sijaitsee noin 10 kilometriä Pyhäsalmen ja noin 20 kilometriä Haapajärven keskustaajamasta [7]. Voimala-alue on soistunutta metsämaata, jonka suomaat on tiheästi ojitettua ja seutu on ihmisasutuksesta autiota. Voimalat on sijoitettu seuduille, joiden karttanimiä ovat Tontanneva, Murtoneva, Tuhkakaarto, Hoikka, Juurikkaneva ja Ruunala. Tuulipuiston pituus on 4,4 kilometriä, leveys 2,2 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 6,2 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 9,1 neliökilometriä [7]. Osayleiskaavan mukaan lyhin etäisyys lähimpään asutukseen Kuonanjärvelle oli kolme kilometriä [7], vaikka tuulivoimapuiston pohjoispuolella on asutusta lähempänäkin. Ruunalassa on Valkeuslammen rannassa vapaa-ajan asutusta. Huoltotie alkaa pohjoisessa Haapajärven ja Pyhäsalmen väliseltä valtatieltä 27 ja jakaantuu kolmeksi voimaloille johtavaksi haaratieksi.[8]

Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V162-mallia, jonka napakorkeus on noin 140 metriä (kokonaiskorkeus 220 m), tuuliturbiinin halkaisija 162 metriä, ja jonka kapasiteetti on 6,2 megawattia.[9] Voimalat sijaitsevat 160–172 metrin korkeudella mpy.[8][10][12]

Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa alueen pohjoispuolella sijaitsevalle Ojakylän sähköasemalle, joka on rakennettu Haapajärven ja Pyhäsalmen välisen sähkölinjan viereen. Siellä tuotetun sähkön jännite nostetaan 110 kilovolttiin ja sitten se johdetaan siirtolinjaan.[7]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2011 julkaistiin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen alueilla tuulivoimalle otollisia alueita. Murtomäen tuulivoimalat sijaitsevat siinä tunnistenumeroilla 134 ja 148 merkityillä alueilla.[13] Marraskuussa 2015 julkaistussa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalat sijaitsevat suurella tuulivoimalle osoitetussa alueessa (tunnus tv-1 360).[14] YIT Rakennus Oy lähestyi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta kesäkuussa 2014 YVA-menettelyn mukaisella arviointiohjelmalla. Se oli yleisölle nähtävillä kesä-, heinä ja elokuussa ja siihen liittyvä yleisötilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2014 Pyhäjärven kaupungin valtuustosalissa. ELY-keskus antoi YVA-ohjelmasta lausuntonsa syyskuussa 2014. YIT toimitti ELY-keskukselle YVA-selostuksen joulukuussa 2014. Se oli nähtävillä Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunginvirastoissa ja pääkirjastoissa tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2015. Selostukseen liittyen järjestettiin helmikuussa yleisötilaisuus Pyhäjärven kaupungin valtuustosalissa. ELY-keskus yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta toukokuussa 2015. YIT:n tarkoituksena oli rakentaa alueelle 25 tuulivoimalaitosta, joiden kapasiteetti olisi 2–5 megawattia ja korkeus enintään 220 metriä. Varasuunnitelmana oli myös pienempi tuulipuisto, jossa olisi 16 tuulivoimalaitosta. Tuotettu sähkö johdettaisiin pohjoispuolella kulkevaan 110 kilovoltin sähkölinjaan.[4][7]

Yhteysviranomainen kokosi selostuksesta annetuista huomautuksista muun muassa seuraavaa. Tuulipuisto aiheuttaisi neljän kilometrin päässä sijaitsevalle Pyhäjärven maisema-alueelle merkittävän maisemahaitan. Myös metsästykseen olisi pitänyt kiinnittää huomiota esimerkiksi hirven liikkumista ajatellen ja metson soidinpaikkojen huomioimisessa. Museoviraston mainitsemia muinaiskohteita ei saisi vahingoittaa. Melumallinnusta olisi tarkastettava siinä tapauksessa, että voimaloiden paikkoja muutetaan.[15]

YIT käynnisti kaavaehdotuksen laadinnan heinäkuussa 2014 ennen yhteysviranomaisen viimeistä lausuntoa. Kaavan laadinnassa auttoi Sweco Oy. Kaavaehdotus sisälsi 25 tuulivoimalaitosta. Kaava-alueen pinta-ala on 9,1 neliökilometriä ja lyhin etäisyys lähimpään asutukseen Kuonanjärvelle oli kolme kilometriä. Tuulipuiston tuottama sähkö siirrettiin maakaapeleissa pohjoispuolella rakennettavalle sähköasemalle, jossa sähkö syötettäisiin 110 kilovoltin sähkölinjaan. Tuulipuiston osat laivattaisiin joko Kokkolaan, Raahen tai Ouluun satamaan, josta ne kuljetettaisiin Kärsämäen kautta tuulipuiston voimala-alueelle.[7]

YIT Rakennus Oy myi tuulipuistohankkeensa Ålandbankenille joulukuussa 2020. Pankki sai rakennusluvat rakentaa alueelle 15 tuulivoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti olisi noin 90 megawattia. Varat tuulivoimapuiston ostoon saatiin Tuulivoima-erikoissijoitusrahastosta, jota Ålandsbanken hoiti.[16][17]

Joulukuussa 2020 tiedotettiin kaupoista, jossa YIT myi hankkeen Ålandsbankenille ja samalla sovittiin, että YIT toimii tuulivoimapuiston rakennuttajana.[5] Tuulivoimalavalmistaja Vestas julkisti joulukuussa 2020, että Ålandsbanken on hankkimassa Vestakselta viisitoista V162-6.0MW-mallista tuulivoimalaitosta, joiden kapasiteettia kasvatetaan hieman (engl. upgraded). Kauppaan sisältyi myös 30-vuotinen huoltosopimus.[18] Töiden alkamisajankohtaa ei ole tässä tiedossa, mutta paikallislehti uutisoi huhtikuussa 2022, että rakennustyöt olivat käynnissä.[1] Tuulivoimapuisto kytkettiin verkkoon kevättalvella 2024.[2]

Ålandsbanken hankki rahaston omistaman Murtomäen tuulipuiston tuottamalle sähkölle Kemira Oyj:stä pysyvän ostajan. Sopimus alkaa vuoden 2025 alusta ja kestää 8 vuotta. Kemira ostaa myös sähköenergian alkuperätakuut.[19]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Röytiö, Sonja: Murtomäen tuulivoimapuiston rakennustyöt ovat käynnissä pyhajarvensanomat.fi. 1.4.2022. Pyhäsalmi: Pyhäjärven Sanomat. Viitattu 30.9.2024.
  2. ↑ a b Ålandsbanken Vindkraft (PDF) alandsbanken.fi. 28.4.2023. Mariahamina: Ålandsbanken Rahastoyhtiö. Viitattu 30.9.2024.
  3. ↑ a b c d e f g Murtomäki ox2.com. Helsinki: OX2 Suomi. Viitattu 28.9.2024.
  4. ↑ a b Murtomäen tuulivoimapuisto, Pyhäjärvi YVA-menettely. 25.5.2015. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 29.9.2024.
  5. ↑ a b Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto ostaa Murtomäen tuulivoimahankkeen YIT:ltä alandsbanken.fi. 21.12.2020. Mariahamina: Ålandsbanken Rahastoyhtiö. Viitattu 30.9.2024.
  6. ↑ a b c Voimalaitosrekisteri (EXCEL) (rivi 240) energiavirasto.fi. 10.5.2024. Helsinki: Energiavirasto. Viitattu 27.5.2024.
  7. ↑ a b c d e f g h Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (s. 1–3, 7, 34, 35 ja 56) sweco.fi. 7.9.2015. Oulu: Sweco Oy. Viitattu 29.9.2024.
  8. ↑ a b c d e Murtomäen tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.5.2024.
  9. ↑ a b c Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Arkistoitu 26.2.2024. Viitattu 27.5.2024.
  10. ↑ a b Murtomäki www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Krogerus, Milka: Susien kaatama kaava ei tuhonnut Murtomäen tuulivoimahanketta – "Pyrimme korjaamaan epäkohtia" yle.fi. 17.1.2020. Helsinki: YLE. Viitattu 29.9.2024.
  12. ↑ Vestas V162/6.0MW www.thewindpower.net. 10.5.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, s. 51. Pohjois-Pohjanmaan liitto & Keski-Pohjanmaan liitto, 2011. B:66 ISBN 978-952-5731-23-1 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.9.2024).
  14. ↑ Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (PDF) (lehti 3, YM vahv.) pohjois-pohjanmaa.fi. 23.11.2015. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Viitattu 29.9.2024.
  15. ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta YVA-menettelyn lausunto. 20.5.2015. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 29.9.2024.
  16. ↑ YIT myy Murtomäen tuulivoimahankkeen Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahastolle yitgroup.com. 21.12.2020. Helsinki: YIT Group Oy. Viitattu 29.9.2024.
  17. ↑ YIT myy Murtomäen tuulivoimapuiston hankeoikeudet is.fi. 21.12.2020. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 29.9.2024.
  18. ↑ Vestas seals another EnVentus order in Finland for a 90 MW project vestas.com. 31.12.2020. Århus, Tanska: Vestas Wind System AS. Viitattu 29.9.2024. (englanniksi)
  19. ↑ Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto vahvistaa Murtomäen tuulipuistohankettaan tekemällä pitkäaikaisen sähkönostosopimuksen Kemiran kanssa ja uudelleenrahoittaa hankkeen 51 meuron pitkäaikaisella lainajärjestelyllä SEB:n kanssa alandsbanken.fi. 28.4.2023. Mariahamina: Ålandsbanken Rahastoyhtiö. Viitattu 30.9.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Murtomäen_tuulivoimapuisto&oldid=22695759”