Muistomitali inhimillisestä auliudesta
Muistomitali inhimillisestä auliudesta (Pro Benignitate Humana, PBH)[1] on Pohjoismaissa Suomen hyväksi sodan aikana tehdystä työstä jaettu muistomitali. Tasavallan presidentti C. G. E. Mannerheim hyväksyi muistomitalin jakoa koskevan tasavallan presidentin asetuksen 1. kesäkuuta 1945. Ensimmäiset muistomitalit jaettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Yhdysvaltoihin.[2]
Mitalin saajat olivat vastaanottaneet sotalapsia tai tehneet Suomea tukevaa työtä talvi- ja jatkosodan aikana tai jälkeen. Ruotsiin on jaettu 4 200 mitalia ja Suomeen 800. Mitalin jako Suomen kansalaisille päättyi vuonna 1952 ja vielä seuravana vuonna joitakin mitaleja jaettiin ulkomaille. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi poikkeuksellisesti vuonna 1986 kuusi Pro Benignitate Humana -mitalia sekä vielä vuonna 1988 yhden mitalin. Erityisesti huomiota saivat pitkäaikaisesta humanitaarisesta avustustyöstä Veikko ja Lahja Hurstille myönnetyt mitalit.[2]
Suomen kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä Muistomitali inhimillisestä auliudesta sijoittuu Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin ja Suomen Punaisen Ristin pronssisen ansiomitalin väliin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Keskinäinen järjestys - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 29.8.2023.
- ↑ a b Nuorteva, Jussi: Tiivistelmä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan Ritarikunnat. Viitattu 28.8.2023.