Mugai-ryū

Niina Gyokudo,
Mugairyu Iaihyodo japanilaisen miekkakoulukunnan, eli ryūn, Meishi-ha tyylisuunnan, eli ryū-han, Soke
Kuva: Renfield Kuroda.

Mugai-ryū (jap. 無外流) on klassinen japanilainen miekkailukoulukunta. Tyylin perusti Tsuji Gettan Sukemochi (jap. 辻月丹, つじ げったん) (1648–1727) vuonna 1695. Mugai-ryūssa harjoitellaan sekä miekkailua että miekan vetoa josta se on tunnettu. Tyylillä on Gettanin perintönä hyvin vahva yhteys zen-buddhalaisuuteen. Mugai-ryū on nykypäivänä haarautunut useaan haaraan.

Tsuji Gettan Sukemochi

Gettan opiskeli nuorena miehenä Kiotossa Yamaguchi-ryū kenjutsua Yamaguchi Bokushinsei-sensein johdolla. Päätettyään opintonsa perusti Edoon 1676 (nykyiseen Tokioon) oman dōjōn, jossa opetti Yamaguchi-ryūta harvoille oppilaille. Gettan opiskeli kuitenkin oman opetuksensa ohella zeniä ja klassista kiinalaista filosofiaa zen-buddhalaisen munkin, Sekita Zenshin, johdolla. Saavutettuaan pitkällisen opiskelun jälkeen valaistumisen, Gettan perusti oman kenjutsu-tyylinsä Mugai-ryūn.

Mugai-ryūn opetuksessa Gettan painotti zenin olennaista osuutta miekkataitojen opetuksessa. Kuuluisuutta Gettan sai sivistyksestään ja klassikoksi muodostuneesta kirjastaan Mugai Shinden kenpō. Kasvaneen kuuluisuuden myötä Gettan sai paljon lisää oppilaita, joista osa tuli hyvin korkea-arvoisten samuraiden joukosta. Gettanin oppilaana oli kaikkiaan yli 1000 miekkamiestä, joiden joukossa oli useita daimiota. Mugai-ryūn iaijutsu on peräisin Gettanin kouluun liittyneeltä Jigyō-ryūn päämieheltä Taga Jigyōsailta.

Nimi

Koulukunnan nimi, Mugai, tulee seuraavasta runosta:

»一方実無外

乾坤得一貞
吸毛方納密

動着則光精»

»Ippō jitsu mugai

Kenkon toku ittei
Suimo hō nomitsu

Dōchaku soku kōsei»

»Ei ole muuta kuin Yksi Tosi Tie

Taivas ja Maa hyötyvät tästä ainoasta Hyveestä
Lepattava höyhen tuntee tämän salaisuuden

Olla vakaa sekasorrossa on olla valaistunut ja puhdas»

Mugai-ryū mediassa

Tunnettu japanilainen näyttelijä Tatsuya Nakadai esittää Tsuji Gettan Sukemochia elokuvassa Sateen jälkeen.

Lähteet

• Donn F. Draeger: Classical Budo, vol. 2. Weatherhill, 1973. ISBN 978-0-8348-0234-6
• Timo Reenpää (päätoimittaja): BU – Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9
• Donn F. Draeger: Modern Bujutsu & Budo, vol. 3. Weatherhill, 1974. ISBN 0-8348-0351-8
• Oscar Ratti, Adele Westbrook: Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0

Viitteet

Nykyaikana harjoiteltavat koryū- ja bujutsu-lajit

• Araki-ryū
• Bujinkan budō taijutsu
• Daitō-ryū aiki jūjutsu
• Hontai Yōshin-ryū jūjutsu
• Hyōhō niten ichi-ryū
• Ikkaku-ryū juttejutsu
• Isshin-ryū kusarigamajutsu
• Ittatsu-ryū hojōjutsu
• Kashima-Shinryū
• Kashima shinden jikishinkage-ryū
• Kashima shintō-ryū
• Jissen kobudō Jinenkan
• Mugai-ryū
• Musō Jikiden Eishin-ryū
• Musō Shinden-ryū
• Negishi-ryū
• Nen-ryū
• Ittō-ryū
• Shindō Musō-ryū
• Shintō-ryū kenjutsu
• Suiō-ryū iai kenpō
• Takenouchi-ryū
• Taura Musō-ryū kobudō
• Tendō-ryū naginatajutsu
• Tenshin shōden Katori shintō-ryū
• Toda-ryū
• Toyama-ryū
• Uchida-ryū tanjōjutsu

Historialliset ja yhä elävät budō- ja bujutsuvaikuttajat