Move21

Valmet Move21-tyyppinen veturi (JR3) ajokuntoisena Jokioisten Museorautatiellä.

Move21 on Valmet Oy:n vuosina 1946–1952 rakentama kapearaiteinen dieselveturi, jonka raideleveys oli 750 millimetriä. Vetureita valmistettiin puukaasumoottorikäyttöisenä tunnuksella Move2 sotakorvauksina kaikkiaan 76 kappaletta. Kaikki veturit osti SOTEVA.

Koulutuskappale

Koska Valmetille oli jäänyt käsiin runsaasti täpärästi normit alittaen hylättyjä mutta kunnostuskelpoisia varaosia, niistä kasattiin vuonna 1950 sotakorvauskappaleiden jo valmistuttua koulutustyönä ylimääräinen Move2 -veturi, jossa oli muita saman sarjan vetureita tilavampi hytti; alustoja riitti koska PT-4- vetureita valmistui vielä pitkään.

Tämän koulutusyksilön osti suoraan rakentajalta A Ahlström Oy:n Karhulan tehtaat. Myöhemmin kapearaideliikenteen loputtua veturi muutettiin leveäraiteiseksi omalla konepajalla. Tarvittavat muunnososat toimitti Saalasti Oy.

Veturi siirrettiin myöhemmin Vihantiin mineraalivillatehtaan liikenteeseen. Veturi oli koko olemassaolonsa ajan kaasukäyttöinen, tosin puukaasutin poistettiin jo 1950-luvulla ja voimanlähteeksi tuli moottorikaasu; veturissa oli koko sen lopun työajan kaksi 11 kilon moottorikaasupulloa.

Veturista käytetään puhekielessä nimikettä Ruukin veturi viimeisen käyttäjänsä mukaan.

Veturi romutettiin 1970-luvun lopussa Vaasassa. Sen moottori ja voimansiirto ovat Jokioisten museorautatien hallussa.

Saalastille myydyt veturit

Varsinaisista sotakorvausvetureista 10 eri syistä vastaanottotarkastuksissa hylättyä jäi Suomeen; vuonna 1954 kun SOTEVA purettiin, kaikki venäläisille kelpaamaton sotakorvaustavara myytiin huutokaupalla.

Moottoriveturit osti Insinööritoimisto Saalasti ja muunsi puukaasukoneet takaisin dieselmoottoriksi, jollaisia ne olivat alun pitäen olleet. Tämä edellytti moottorin puristuksen nostamista: muunnos tehtiin palauttamalla alkuperäiset korkeammat männät sekä matalampi sylinterinkansi sekä asentamalla virranjakajan paikalle takaisin alkuperäisen kaltainen ruiskutuspumppu - eli poistettiin puukaasua varten tehdyt muutokset.

Tarpeellisia vaihto-osia löytyi hyllytavarana, koska kone josta puukaasumuunnos oli tehty oli sarjatuotannossa.

Uusitut veturit myytiin yksityisille rautatieliikenteen harjoittajille. Nämä veturit saivat uuden tyyppimerkinnän Move21 eli Move2 -veturin ensimmäinen muunnos.

Tästä huutokaupasta yrittivät aiemmin haittaa sotakorvausprosessille yrittäneet suomalaiset äärikommunistit metelöidä: Kansan Arkistossa on kirjelmiä ja poliittisia puheita, joissa vaaditaan että Suomeen jääneiden sotakorvaustavaroiden kauppahinta pitäisi luovuttaa Neuvostoliitolle tai SKPlle; Neuvostoliitto torjui vaateet.

Levennetyt kapearaiteiset

Moottorinvaihdon yhteydessä viisi vetureista levennettiin 1523 millimetrin raideleveydelle; ne saivat uuden tunnuksen, Dv100/1523. Nämä veturit menivät eri puolille Suomea: Hankoon (Forcit Oy), Säkylään (Lännen Sokeri Oy), Hämeenlinnaan (OTK Oy:n varastot), Joensuuhun (Penttilän saha Oy) ja Ouluun (Toppilan sellutehdas).

Näistä leveäraiteisiksi muunnetuista sotakorvausvetureista on säilynyt kokonaisena kaksi, jotka molemmat olivat pitkään Toijalan veturimuseossa. Toinen eli entinen hankolaisen Forcit Oy:n veturi on siellä edelleen ajokuntoisena, toinen on Lännen Tehtaiden Säkylän ratapihalla palvellut veturi, jota ei kunnostettu sen enempää, koska katsottiin että löytökunnossaan veturi on erinomainen näyte siitä, millaisesta aihiosta useimmat museoveturit on kunnostettu. Keväällä 2008 museon tilanpuutteen vuoksi tämä kunnostamaton veturi lahjoitettiin Jokioisten Museorautatielle ja siirrettiin kuorma-autokuljetuksena Humppilaan Museorautatien keskusvarikolle

Kolmesta muusta Dv100/1523 -veturista Oulun Toppilan sellutehtaan [1] ja joensuulaisen Penttilän sahan veturit ehdittiin romuttaa kokonaan, OTK:n Hämeenlinnan varastojen veturista on säilynyt alusta, pyörästö ja koneisto, jotka ovat Jokioisten Museorautatien hallussa; veturi löytyi rautatiekalustoon erikoistuneen romuttamon Salport Oy:n romutarhasta Salosta - paikasta josta useimmat museorautatiet ovat tehneet harvinaisia varaosalöytöjä.

Kapearaiteiset

Kapearaiteisia Move21 -vetureita on ollut käytössä muun muassa kapearaiteisilla Kausalan–Leininselän, Loviisan–Vesijärven, Hyvinkään–Karkkilan rautateillä sekä Jokioisten Rautatiellä.

Säilyneet veturit

Jokioisten Museorautatiellä on yksi käyttökuntoinen Move21-veturi, ja toista veturia ollaan kunnostamassa ajokuntoon. Ajokuntoinen veturi, JR3, oli liikenteessä ammattikauden loppuun; viimeinen ajopäivä tosin ajettiin höyryvetureilla koska diesel oli jo varsin huonossa kunnossa, mutta kaikki purkujunat ajettiin juuri sotakorvausdieselillä. Se oli myös ensimmäinen linjaveturi vuonna 1978 varsinaisen museojunaliikenteen alkaessa, kunnes JR4 -höyryveturi saatiin katsastettua, jonka jälkeen dieselveturi siirtyi järjestelytehtäviin.

Molemmissa Move21 -vetureissa olevat kookkaat pronssiset numerot ovat peräisin Loviisan–Vesijärven rautatien alkuperäisistä Brooks-höyryvetureista; numerot riisuttiin romutukseen menevistä vanhoista vetureista ja siirrettiin dieseleihin niiden saapuessa. Molemmissa vetureissa on runsaasti osia kolmannesta samanlaisesta yksilöstä, LWR/JR2-veturista, joka muutettiin 1960-luvulla varaosalähteeksi erään pahan kolarin jälkeen. Myös tämän veturin numerot ovat tallessa. Brooks-vetureista dieseleihin siirretyt soittokellot sen sijaan poistettiin kohta Forssaan siirtämisen jälkeen. Niistä ainakin yksi on tallessa yksityisessä kokoelmassa.

Kausalan veturi

Kausalan-Leininselän rautatien veturi saatiin käyttöön jo vuonna 1946: se oli ensimmäinen luovutustarkastuksessa rajalla hylätty sotakorvausveturi. Vainikkalan ratapihalla oli ahdasta joten veturi siirrettiin Kouvolaan. Se makasi vaunussa Kouvolan ratapihalla SOTEVAn päänsärkynä, kun joku Kausalan tehtaiden johtajista huomasi että veturi olikin tullut rajalta eikä menossa sinne. Yhteydenotto SOTEVAan kertoi veturin olevan vapaana, ja se myytiinkin kaikessa hiljaisuudessa kirjanpitoarvostaan Kausalan Puu- ja Pyöräteollisuus Oy:lle korvaamaan tämän yhtiön vanhoja höyryvetureita.

Kaupasta löytyy lyhyt virallinen selostus Kansallisarkistosta; SOTEVAn arkistoista löytyi lyhyt muistio, joka kertoo että rajalta palautettu puukaasukäyttöinen sotakorvausveturi on myyty Kausalan Puu- ja pyöräteollisuus Oy yhtiölle.

Veturi siirrettiin Heinolan sahalle Kausalan kapearaiteiden tultua purettua, ja siellä se liikennöi loppuun asti. Veturissa oli loppuun asti puukaasutin, joskin sitä Heinolassa ajettiin tulipalovaaran vuoksi etupäässä bensiinillä. Veturi romutettiin juuri ennen museorautatietoiminnan alkua: keväällä 1969 eräät lahtelaiset harrastajat havaitsivat veturin alustan pyöräkertoineen sikäläisessä romuliikkeessä, joka sijaitsi paikallisten veturitallien vieressä; poistettu veturi oli ilmeisesti tuotu rautateitse Heinolasta. Sen jäljet katoavat tähän romuliikkeeseen.

Hyvinkään - Karkkilan rautatien veturi

Hyvinkään - Karkkilan rautatien Move21 oli pitkään yksityisessä omistuksessa kylläkin ajokuntoisena. Se on ollut koko ikänsä ilman numeroita ja sitä kutsutaan nimellä "Karkkilalainen". Veturi poistui liikenteestä tammikuun lopussa 1974 suunnanvaihtajan halkeamisen johdosta. Veturin osti eräs Museorautatie Forssa - Humppila ry:n yksityinen jäsen, joka siirsi sen Lammille. Siellä veturi kunnostettiin: suunnanvaihtaja korjattiin, Forssassa lisätty pakoputken jatko-osa poistettiin ja veturi maalattiin vihreäksi. Rataa ei tosin ollut uudessa paikassa käytettävissä kuin alle sata metriä, mistä johtuen ajot jäivät lyhyiksi ja miltei tyhjäkäynnillä tapahtuviksi, mikä karstoitti konetta ikävänpuoleisesti. Lisäksi säilytystallissa ei ollut rasvakuoppaa, mistä johtuen veturin alapuolinen kunnostus oli likipitäen mahdotonta.

Veturin siirtämisestä Minkiölle kunnostuksia ja pitempiä ajoja varten neuvoteltiin pitkään; lopulta siirto toteutettiin 26. heinäkuuta 2007. Kuten aiemmin mainittiin, veturi oli jo saapuessaan ajokunnossa, joskin muutamat pitkästä seisonnasta ja liian lyhyistä ajoista aiheutuneet pikkuvaivat vaativat toimenpiteitä.

Keskiviikkona 24.10.2007 veturi oli ensi kerran linja-ajossa: se osallistui toisena veturina tilausajoon koko radalla, jolloin havaittiin sen toimivan moitteettomasti.

Veturi siirtyi vuonna -17 Museorautatien omaisuudeksi testamenttilahjoituksena.

Näin siis ajokuntoisten Move 21 -veturien määrä kaksinkertaistui kertaheitolla; kolmannen kunnostus on vielä kesäkuussa 2018 kesken.

Tekniset tiedot

• Valmistaja: Valmet Oy Lentokonetehdas, Tampere
• Pyörästöjärjestys: D (0-8-0, neljä vetävää akselia)
• Paino työkunnossa: 12 tonnia
• Kokonaispituus: 6,2 metriä (vaihtelee riippuen puskinlaitteistosta)
• Moottori: Valmet-Skandiaverken 440D, teho 100 hv, iskutilavuus 16 000 cm³
• Suurin nopeus: 31 km/h

Aiheesta muualla

• Toijalan veturimuseo( Move21: http://yhdistykset-akaa.fi/veturimuseo/jakaja.html^{[vanhentunut linkki]}