Morangin piirikunta
| Morangin piirikunta मोरङ, Moraṅ |
|
|---|---|
 |
|
 Morangin piirikunnan sijainti Nepalissa. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Nepal |
| Nepalin kehitysalueet | Itäinen kehitysalue |
| Nepalin vyöhykkeet | Kosi |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Biratnagar (204 949 as., 2011) |
| Pinta-ala ([1]) | 1 855 km² |
| Väkiluku (2011) ([2]) | 965 370 |
| – väestötiheys | 520 as./km² |
| HDI (2011[3]) | 0,513 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | NP-KO |
| ddcmorang.gov.np | |
 |
|
Morangin piirikunta (nepaliksi मोरङ, Moraṅ) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Itäisen kehitysalueen Kosin vyöhykkeen eteläosassa.
Piirin nimi Morang on peräisin limbukuningas Mawrong Mung Hangilta, joka perusti Morangin kuningaskunnan 600-luvun alussa jaa. Kuningaskunta oli olemassa nimellään vuoteen 1774 saakka, jolloin Gorkhassa asunut kuningas liitti tämän Kosijoelta Mechijoelle ulottuneen alankoalueen (Terai) valtakuntaansa. Nimi Morang otettiin uudelleen käyttöön Nepalin kuningaskunnassa, kun valtakunta jaettiin piirikuntiin.[4]
Nykyään Morangin piirikunnan naapurina on etelässä Intian Biharin osavaltio. Piirikunta rajautuu lännessä Sunsarin, pohjoisessa Dhankutan, sekä idässä Ilamin ja Jhapan piirikuntaan. [5]
Morangin piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 965 370 henkeä (843 220 as. vuonna 2001). Piirikunnan pinta-ala on 1 855 neliökilometriä ja väestötiheys 520 as./km2 (2011).[1][6] Hallinnollinen keskus on Biratnagar (204 949 as., 2011),[2] joka sijaitsee linnuntietä noin 240 kilometriä Kathmandusta kaakkoon. Vuonna 2014 piirikuntaan perustettuja kaupunkeja ovat Koshi Haraichha, Letang-Bhogateni, Pathari Sanischare, Rangeli, Sundar Dulari ja Urlabari (35 166 as., 2011),[7][8][2] joista ainakin osa muodostettiin yhdistämällä kahden tai useamman kyläkomitean alueet ja väestö.
Luonnonmaantieteellisesti piirikunta ryhmitellään yleensä Nepalin Itäiseen alankoon (Terai) kuuluvaksi.[9][4] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 80,9 % sisällytetään alavampaan trooppiseen, 11,5 % ylempään trooppiseen, 7,4 % subtrooppiseen ja 0,2 % lauhkeaan kasvillisuus/ilmastovyöhykkeeseen.[9] Pääosaa maapinta-alasta käytetään riisin ja juutin viljelyyn.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf; 2,1 MB) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Piirikuntakjohtainen hdi-kartta teoksen sivulla 15, pdf-tiedostossa s. 29/142. Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta.) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Brief Introduction ddcmorang.gov.np. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Govt creates 61 new municipalities 3.12.2014. myrepublica.com. Viitattu 14.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Morangin piirikunta Wikimedia Commonsissa
