Jhapan piirikunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jhapan piirikunta
झापा, Jhāpā
Jhapan piirikunnan sijainti Nepalissa.
Jhapan piirikunnan sijainti Nepalissa.

Koordinaatit: 26.569°N, 88.066°E

Valtio    Nepal
Nepalin kehitysalueet Itäinen kehitysalue
Nepalin vyöhykkeet Mechi
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Chandragadhi [1](18 949 as. 2001)
 – suurin kaupunki Damak (75 102 as., 2011)
Pinta-ala  ([2]) 1 606 km²
Väkiluku (2011)  ([3]) 812 650
 – väestötiheys 506 as./km²
HDI (2011[4]) 0,518
Lyhenteet
 – ISO 3166 NP-ME
ddcjhapa.gov.np
Jhapan piirikunnan kartta. Piirikunnan kaupungit (tilanne 2011) näkyvät sinertävinä alueina.

Jhapan piirikunta (nepaliksi झापा, Jhāpā) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Itäisen kehitysalueen Mechin vyöhykkeellä, linnuntietä kolmisensataa kilometriä Kathmandusta itäkaakkoon.

Jhapan piirikuntaa rajaa idässä Intian Länsi-Bengalin ja etelässä Biharin osavaltio. Lännessä piirikunnan naapurina on Morang ja pohjoisessa Ilamin piirikunta. [3]

Jhapan piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 812 650 ihmistä (479 743 as. vuonna 1981, 593 737 as. 1991 ja 688 109 as. 2001). Piirikunnan pinta-ala on 1 606 neliökilometriä ja väestötiheys 506 as./km2.[2][5] Hallinnollinen keskus on Chandragadhi[1] (18 949 as., 2011).[6] Piirikunnan kaupunkeja ovat Damak (75 102 as., 2011), Mechinagar (57 545 as.) ja Bhadrapur (18 164 as. 2011).[6] Vuonna 2014 perustettuja uusia kaupunkeja ovat Shiva Satakshi,[7] Birtamod, Shani-Arjun ja Kankai.[8]

Nepalin eteläisen tasangon poikittainen valtatieyhteys kulkee Jhapan kautta. Chandragadhin itäpuolella on noin 1,5 kilometrin kiitotiellä varustettu ja kansallisiin lentoihin käytetty Bhradrapurin lentoasema.

Luonnonmaantieteellisesti piirikunta luetaan Nepalin Itäiseen tasankoon eli Itäisen kehitysalueen Terain eli tasankovyöhykkeen osaksi.[9] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 98,8 % sisällytetään alavampaan trooppiseen ja 1,2 % ylempään trooppiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen kuuluvaksi.[10] Maakunnassa on Nepalin alavin paikka (Kenchankawal), joka on 58 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Jhapa kuuluu Nepalin perinteisiin teetuotantoalueisiin.[11][12]

  1. a b c About Us Jhapan piirikunta, ddcjhapa.gov.np. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  2. a b Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  3. a b Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  4. Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta) 15.5.2014. np.undp .org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  5. Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  6. a b National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf (2,1 MB)) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  7. Govt creates 61 new municipalities 3.12.2014. myrepublica.com. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  8. Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  9. Netra Chhetri, Pashupati Chaudhary, Puspa Raj Tiwari, Ram Baran Yadaw: Institutional and technological innovation: Understanding agricultural adaptation to climate change in Nepal Applied Geography, Vol. 33, sivut 142–150. Huhtikuu 2012. doi.org. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  10. Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  11. History Of Tea In Nepal teacoffee.gov.np. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  12. Nepal’s tea production projected to grow 5pc 13.5.2013. Kathmandu Post, ekantipur.com. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]