Monte Verità

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Monte Verità (totuuden vuori) on 350 metriä korkea kukkula Asconassa sveitsiläisessä Ticinon kantonissa. Siellä on toiminut utopiayhdyskuntia, ja siellä on järjestetty kulttuuritapahtumia 1900-luvun alusta lähtien.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antwerpeniläisen liikemiehen 25-vuotias poika Henry Oedenkoven ja hänen kumppaninsa Ida Hofmann ostivat vuonna 1900 Asconasta kukkulan,[2] joka siihen asti oli ollut nimeltään Monescia, ja perustivat sinne "Vegetariaanisiirtokunta Monte Veritàn osuuskunnan". Siirtokunnan aatteellinen pohja oli alkuun alkeellinen sosialismi, mutta myöhemmin se kannatti yksilöllistä vegetarismia ja toimi aurinkokylpylä Monte Verità Sanatoriumin isäntänä.[3]

Siirtokuntalaiset "kammosivat yksityisomaisuutta, noudattivat ankaraa moraalia, tiukkaa vegetarismia ja nudismia. He hylkäsivät kaikki avioliiton ja pukeutumisen, puoluepolitiikan ja -dogmien sovinnaissäännöt: he olivat suvaitsemattomia suvaitsevaisia".[4]

Emil Fahrenkampin suunnittelema Bauhaus-tyylinen hotelli.

Anarkisti ja lääkäri Raphael Friedeberg muutti Asconaan 1904 ja houkutteli seudulle runsaasti muita anarkisteja. Kukkulalle tulleita taiteilijoita ja kuuluisuuksia olivat Hermann Hesse, Carl Jung, Erich Maria Remarque[3], Hugo Ball[3], Else Lasker-Schüler[3], Stefan George, Isadora Duncan[3], Carl Eugen Keel, Paul Klee, Carlo Mense, Rudolf Steiner, Mary Wigman[3], Max Picard, Ernst Toller, Henry van de Velde, Fanny zu Reventlow, Rudolf Laban[3], Frieda ja Else von Richthofen, Otto Gross, Erich Mühsam, Walter Segal ja Gustav Stresemann.[5] Huhutaan jopa Leninin ja Trotskinkin käyneen siellä.[2]

Vuosina 1913–1918 siellä toimi Rudolf Labanin "Taiteen koulu", ja 1917 Ordo Templi Orientisin mestari Theodor Reuss järjesti konferenssin, jossa käsiteltiin moninaisia aiheita, kuten nationalismia vailla olevat yhteisöt, naisten oikeudet, mystinen vapaamuurarius ja tanssi taiteena, rituaalina ja uskontona.[3]

Vuosina 1923–1926 Monte Veritàssa toimi taiteilijoiden Werner Ackermann, Max Bethke ja Hugo Wilkens ylläpitämä hotelli,[3] mutta 1926 sen hankki omistukseensa taiteenkerääjä ja pankkiiri, paroni Eduard von der Heydt.[6] Seuraavana vuonna rakennettiin Emil Fahrenkampin suunnittelema Bauhaus-tyylinen hotelli. Eduard von der Heydt kuoli 1964, ja paikka siirtyi hänen testamenttinsa perusteella Ticinon kanttonin omistukseen.[3]

Kaksi vuotta kestäneiden kunnostustöiden jälkeen vuonna 1992 avattiin ETH Zürichin konferenssikeskus Centro Stefano Franscini virallisesti.

Nykyisin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Casa Selma

Monte Veritàssa on nykyisin Teknillisen korkeakoulun ETH Zürichin konferenssikeskus Centro Stefano Franscini ja kolmesta rakennuksesta koostuvat museo, Casa Anatta, joka on tasakattoinen puurakennus, jossa aikoinaan oli vegetaristisiirtokunnan keskus ja nykyisin paikkakunnan historiasta kertova näyttely, Casa Selma on pieni rakennus, jossa majailivat sanatoriumin auringonottajat; sekä rakennus, jossa on Elisar von Kupfferin maisemamaalaus Siunattujen kirkas maailma. Kukkulalla on myös teepuutarha ja japanilainen teehuone.

Kirjallisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monte Verità on kuvitteellisena aiheena Daphne du Maurierin novellissa "Monte Verità" kokoelmassa The Apple Tree (1952).

Elokuvissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 dokumenttielokuva Freak out kuvaa yhdyskunnan syntyä, kehitystä ja vaikutusta Yhdysvalloissa myöhemmin syntyneeseen hippiliikkeeseen.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Landmann (1979), s. 7
  2. ↑ a b Maarit Lukkarinen: Monte Verità oli boheemien kukkula Yle.fi. Viitattu 4.6.2009.
  3. ↑ a b c d e f g h i j ETH Zurich, Chronological highlights ETH Aürich. Arkistoitu 18.4.2008. Viitattu 4.6.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Colin Ward: Walter Segal - Community Architect Diggers and Dreamers: A Directory of Alternative Living. Viitattu 4.6.2009.
  5. ↑ Landmann (1979), s. 59–60
  6. ↑ Eduart von der Heydt ymago.net. Viitattu 4.6.2009.
  7. ↑ Freak out -elokuva viralliset kotisivut

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Robert Landmann: Ascona - Monte Verità. Ullstein, 1979. ISBN 354834013X (saksa)
  • Museo Monte Veritàn esite "Highlights in the History of Monte Verità", Edition June 2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Monte_Verità&oldid=22853049”