Mona Carita

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mona Carita
Henkilötiedot
Koko nimi Carita Virkkunen
Syntynyt16. huhtikuuta 1962 (ikä 62)
Kansalaisuus  Suomi
Lapset 2
Muusikko
Taiteilijanimi Mona Carita
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1978-1983
Tyylilajit pop, iskelmä
Yhtyeet Cissy (1978)

Mona Carita (oik. Carita Virkkunen, o.s. Hautanen, s. 16. huhtikuuta 1962 Helsinki)[1] on suomalainen iskelmälaulaja ja yksi merkittävimmistä suomalaisen käännösdiscomusiikin esittäjistä.

Mona Caritan ura laulajana alkoi tyttöduossa nimeltä Cissy. Mona Caritan lisäksi duossa lauloi Tuula Sipinen. Vuonna 1978 julkaistiin duon ensimmäinen ja samalla ainoaksi jäänyt sinkku "Taas, Taas / Sua ilman". Kappaleet olivat ajalleen tyypillisiä disco-covereita. Duolle suunniteltiin jopa albumia syksyksi, mutta Tuula Sipinen ei ollut enää kiinnostunut levyttämisestä ja suunnitelma kariutui.[2] Sen sijaan levy-yhtiö nosti esille temperamenttisen ja pirteän Mona Caritan. Pian julkaistiinkin ensimmäinen soolosinkku "Rasputin / Elämä on totta". Diskoryhmä Boney M:n tunnetuksi esittämä kappale ”Rasputin” oli samaan aikaan Suomen sinkkulistan kärjessä ja Mona Caritan suomenkielinen tulkinta siitä menestyikin hyvin. Soolouransa alkupäässä Carita tunnettiinkin myös leikkisästi Rasputin-tyttönä. Kesällä 1979 Mona Carita teki uransa ainoat live-esiintymiset Tapani Kansan kesäkiertueen Let the Good Times Roll:in vierailevana solistina Satu Pentikäisen kanssa.

Tämän jälkeen laulaja esiintyi lähinnä MTV:n musiikkiohjelmissa, kuten Levyraadissa. 1980-luvulle tultaessa hiteiksi nousivat myös mm. "Soita mulle", "Anna, kulta anna", "Mikä fiilis" ja Ilkka Salon kanssa levytetty duetto "Se ikuista on". Vuosina 1981–1983 seurasi levytystauko, jonka aikana Mona Carita opiskeli taloustieteitä Saint Maryn yliopistossa Kanadan Halifaxissa. Vuonna 1983 julkaistiin neljäs ja viimeiseksi jäänyt albumi, Mikä fiilis!. [1]

Mona Caritan levyt tuottaneen Timo Lindströmin mukaan laulajan kanssa oli helppoa ja mutkatonta työskennellä. Monien Mona Caritan levyttämien kappaleiden sanoitukset teki Raul Reiman ja sovituksista vastasi pitkälti Jori Sivonen. Lindströmin mukaan Mona Carita oppi kappaleet nopeasti ja lauloi ne heti oikein. Laulaja sai kuitenkin osakseen myös vähättelyä muun muassa television Levyraadissa. Etenkin Rockradiossa pilkattiin säälimättä Mona Caritan esittämää kappaletta ”Kaupungin lapset”, joka oli käännösversio Kim Wilden ”Kids in America"sta.[2]

Vuonna 1983 Mona Carita hyväksyttiin oppilaaksi Jouko Turkan johtamaan Teatterikorkeakouluun yhdessä muiden muassa Martti Suosalon, Eija Vilppaan, Kai Lehtisen, Mikko Kivisen, Timo Jurkan, Tero Jartin ja Mari Rantasilan kanssa. Vaikka Mona Carita vuonna 1984 ylisti lehtihaastatteluissa Turkkaa ja tämän opetusmetodeja, hän jätti teatteriopinnot kesken kolmen lukuvuoden jälkeen eikä jatkanut niitä enää myöhemmin.[2]

Mona Carita vetäytyi lopullisesti julkisuudesta 1980-luvun puolivälin jälkeen ja muutti perheineen Kaliforniaan, mitä ennen hänestä kirjoitettiin vielä muutama lehtiartikkeli. Sittemmin laulaja on palannut Suomeen ja toiminut liike-elämän puolella. Haastatteluja hän ei ole tämän jälkeen antanut. Laulajan levyt ovat vielä vuosikausia myöhemmin olleet diskomusiikin harrastajien keräilykohteita. Iskelmän tähtitaivas -kirjan tekijöiden Tony Latvan ja Petri Tuunaisen määritelmän mukaan Mona Carita oli "oman aikansa positiivinen ilmiö, ilopilleri, jollaista diskonnälkäinen viihdemaailma juuri silloin tarvitsi".[1]

Toimittaja Katariina Lehtikanto on verrannut Mona Caritaa ilmiönä myöhempään Kikkaan. Molempien olemuksessa oli peittelemätöntä seksikkyyttä ja molempien esittämien laulujen sanoitukset sisälsivät pikkutuhmuuksia. Laulajien oleellinen ero on kuitenkin se, että Mona Carita ei keikkaillut, toisin kuin Kikka. Lisäksi Mona Carita esitti pääosin ulkomaisia käännöskappaleita, kun taas Kikalle tehtiin omia kappaleita. Toisaalta Kikka levytti useita Mona Caritan albumeilla olleita kappaleita, esimerkiksi ”Satu kaunis rakkauden” tunnetaan nykyisin paremmin Kikan esittämänä.[3]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingin Munkkiniemessä viettänyt Mona Carita lauleskeli jo pikkutyttönä, ja myöhemmin hänen harrastuksikseen tulivat myös muiden muassa pianonsoitto, jazzbaletti, tennis ja ratsastus. Hän avioitui vuonna 1981 ja otti miehensä sukunimen Virkkunen.[1] Virkkuset asuivat useita vuosia Yhdysvalloissa ja heidän esikoistyttärensä syntyi vuonna 1985 ja toinen vuonna 1990. Mona Carita vetäytyi kokonaan julkisuudesta jo 1980-luvun puolella. Sittemmin hän on vaikuttanut liike-elämässä. Mona Carita asuu nykyään (2020) Suomessa pääkaupunkiseudulla.[3]

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Vuosi Listasijoitukset Myynti
Albumi-lista
[4]
Mona Carita 1979 30
Soita mulle 1980 22
Nykyaikainen 1981 12 kultaa[5]
Mikä fiilis ! 1983 15
Nimi Vuosi
Helli mua hiljaa – 16 suosikki-iskelmää 1990
20 suosikkia – Rasputin 1997
Tähtisarja – 30 suosikkia 2006
Nimi Vuosi Listasijoitukset Albumi
Single-
lista
[4]
Jukebox-lista
[4]
”Rasputin” 1979 10 4 Mona Carita
”Voi mikä Casanova!”
”Kuti kuti kultasein”
”Tee se vielä uudestaan” 1980 Soita mulle
”Soita mulle” 2
”Anna, kulta anna” 1981 18 3 Nykyaikainen
”Kaupungin lapset” 19 9
”Vastaa jo, Please” 1983 Mikä fiilis !
”Se ikuista on”
(mukana Ilkka Salo)
14
”Mikä fiilis”

Cissy-yhtyeen singlet.

Nimi Vuosi
”Taas taas” 1978
  1. a b c d Latva, Tony; Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
  2. a b c Lehtikanto, Katariina: Viisi vuotta laulamista riitti – Mona Carita valitsi yksityisyyden 5.2.2020. Iltalehti.
  3. a b Mihin katosi Mona Carita? 80-luvun seksikäs discoprinsessa muistetaan hiteistään www.iltalehti.fi. Viitattu 6.7.2020.
  4. a b c Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1961 Timo Pennanen. Viitattu 15.5.2021.
  5. http://www.discogs.com/viewimages?release=882784

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]