Mokele mbembe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taiteilijan näkemys Mokele mbembestä

Mokele mbembe tai Mokele'-Mbwembe (lingalaksi), suomeksi joenpysäyttäjä, on nimi, jota käytetään Keski-Afrikassa, Kongon tasavallan, Kamerunin, Sambian, Kongon demokraattisen tasavallan ja Gabonin alueella huhujen mukaan elävästä, järvissä asuvasta pedosta. Kyseisen eläimen pitäisi asua laajalla soisella alueella, jota ei ole juurikaan tutkittu, eikä olennon olemassaolosta ole pitäviä todisteita. Eläimen kerrotaan olevan suuri, dinosaurusta muistuttava lisko, jolla joidenkin kertomusten mukaan on suun etuosassa, yläleuassa, yksi suuri torahammas.

Mokele mbembejä kerrotaan tapetun ja syödyn, ja niiden kerrotaan kaataneen veneitä ja tappaneen ihmisiä ja virtahepoja. Mokele mbembejä nähneet pygmit piirtävät olennon samankaltaiseksi kuin sauropodit, pitkäkaulaiset hirmuliskot. Ensimmäisiä eurooppalaisten tekemiä havaintoja otuksesta kertoivat saksalaiselle tutkijalle Carl Hagenbeckille (1810–1887) saksalainen ja englantilainen metsästäjä, jotka olivat nähneet olennon, joka oli "puoliksi norsu, puoliksi lohikäärme". Hagenbeck teki alueelle tutkimusmatkan, mutta se keskeytyi taudin ja pygmien vihamielisyyden vuoksi.

Alueelle on tehty tämän jälkeen useita tutkimusmatkoja muun muassa Saksasta, Japanista ja Yhdysvalloista 1900- ja 2000-luvuilla. Osaa niistä ovat kohdanneet vakavat vastoinkäymiset ja kuolemantapaukset, ja niiden tulokset ovat jääneet vähäisiksi muutamia jalanjälkilöytöjä, epätarkkoja valokuvia ja kaukaisia, epävarmoja havaintoja lukuun ottamatta. Sen sijaan pygmit ovat kertoneet uusista havainnoista. Kerran koko heimo oli kuulemma nähnyt otuksen. Valtaosaa aluetta ei ole tutkittu, ainoastaan pygmit ovat saattaneet tutkia sitä. Valtaosa pygmeistä kieltäytyy puhumasta Mokele mbembestä, sillä sen uskotaan tuovan huonoa onnea. Pygmit eivät ole kertaakaan paljastaneet paikkoja, joissa Mokele mbemben kerrotaan asuvan, eivätkä ole tulleet oppaiksi tutkimusmatkoille, vaan viittaavat ylimalkaisesti suolle. Mokele mbemben tutkimisen kannalta kiinnostava Telejärven ja Likoualan rämealue on valtava, noin 88 500 neliökilometriä eli noin kolmasosa Suomen pinta-alasta, eikä sen maastosta ole tarkkoja tietoja.

Tieteellisesti otuksen olemassaoloa ei kuitenkaan ole kyetty todistamaan, ja siksi se kuuluu taruolentojen luokkaan. Monet pitävät Mokele mbembeä pseudotieteenä tai huijauksena, sillä siitä ei ole saatu kunnollista valokuvaa useista yrityksistä huolimatta. Jotkut kuitenkin uskovat, että kyseessä olisi jonkinlainen dinosauruksen jäänne, samaan tapaan kuin epäillään Loch Nessin hirviöstäkin. Sekä Nessien että Mokele mbemben piirteet pitkine häntineen ja kauloineen muistuttavat useimmissa kertomuksissa jonkinlaista joutsenliskoa. Keskinen Afrikka on geologisesti varsin vakaata seutua, joka ei ole juuri muuttunut 65 miljoonaan vuoteen, joten pieni dinosauruspopulaatio olisi ainakin teoriassa voinut säilyä siellä.

Hans Schomburgk, 1900-luvun alkupuolella toiminut hirviöiden etsijä, on sanonut, että alkuasukkaat voivat kertoa oudoista olennoista miellyttääkseen vieraita, esimerkiksi toivoessaan arvokkaita lahjoja. Alkuasukkaat kertovat sen mitä he uskovat vieraiden haluavan kuulla. "Vaikka etsisit sinistä oliota, jolla on yksi silmä ja neljä syöksyhammasta, vakuuttavat he sinulle tietävänsä juuri sellaisen", on Schomburgk sanonut.

Afrikassa kerrotaan tarinoita muutamista muistakin tuntemattomista ja suurikokoisista matelijoista, jotka muistuttavat Mokele mbembeä. Gabonissa niitä kutsutaan nimellä N’yamala, ja niiden sanotaan elävän suurissa luolissa jokien varsilla. Sambian Bangweulujärven väitetyt Nsanga-olennot muistuttavat silminnäkijöiden mukaan sauropodeja.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mokele_mbembe&oldid=22797101”