Moderna Museet
Moderna Museet, usein vain Moderna, on modernin ja nykytaiteen museo, joka toimii Tukholmassa ja Malmössä. Se sijaitsee Skeppsholmenilla ja avattiin vuonna 1958. Museon ensimmäinen johtaja oli Pontus Hultén, joka vuonna 1973 kutsuttiin Pariisiin perustamaan Pompidou-keskusta. Johtajana toimi Daniel Birnbaum vuodet 2010–2019. Vuonna 2019 uutena johtajana aloitti Gitte Ørskou[1].
Ruotsin museoissa oli vuosina 2004–2006 ilmainen sisäänpääsy. Sen alkaessa vuonna 2004 Modernassa kävi 681 639 henkeä. [2] Kävijämäärä kuitenkin väheni, kun ilmainen sisäänpääsy jouduttiin poistamaan. Vuonna 2007 museossa kävi 303 783 vierailijaa. [3]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museo toimii samassa rakennuskompleksissa Ruotsin arkkitehtuurimuseon kanssa. Alkuperäinen rakennus on Fredrik Blomin 1850-luvulla piirtämä laivaston harjoitushalli, joka muutettiin 1958 museoksi. Siihen on liitetty Per-Olof Olssonin suunnittelema lisärakennus vuodelta 1976. Vuonna 1991 pidetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun jälkeen edellisten rinnalle valmistui 1995–1998 espanjalaisen arkkitehdin Rafael Moneon piirtämä kokonaan uusi museorakennus. Sisäänkäynti on liitetty entisen sotilasvankilan tiilimuuriin. Vanha museorakennus on nykyisin arkkitehtuurimuseon käytössä.[4]
Moneon suunnittelema uudisrakennus jouduttiin sulkemaan jo neljän vuoden kuluttua valmistumisestaan rakennusvirheiden takia. Se avattiin uudelleen vuonna 2004.[5]
Moderna Museet Malmö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moderna Museetin toinen osasto avattiin Malmössä joulukuussa 2009. Se otti käyttöön vuonna 2006 lopetetun Rooseumin taidehallin tilat. Museo on yhteistyö Malmön kaupungin, Skånen alueen ja Ruotsin valtion kanssa. Museon vaikutusalueet ovat Skåne ja Etelä-Ruotsi, sekä myös Tanska ja Pohjois-Saksa. Museolla on itsenäinen näyttelyohjelma, joka toteutetaan Moderna museetin ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.[6]
Kokoelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taidekokoelmassa on teoksia vuodesta 1900 omaan aikaamme. Valokuvausosastossa teoksia on myös noin vuodesta 1840 alkaen. Kokoelmassa on muun muassa Marcel Duchampin, Louise Bourgeois’n, Karl Isaksonin, Pablo Picasson, Niki de Saint Phallen, Salvador Dalín, Carolee Schneemannin, Henri Matissen ja Robert Rauschenbergin avainteoksia, kuten myös uushankintoja nykyisin toimivilta taiteilijoilta. Ruotsin taide yhdistyy suurelta osin ulkomaiseen ja ruotsalaisten, esimerkiksi Vera Nilssonin ja Siri Derkertin teoksia voi nähdä yhdessä Oskar Kokoschkan ja Georges Braquen teosten kanssa. Nykyajan taiteen osastoissa ripustukset vaihtuvat useammin. Videokäytävässä esitetään sekä elokuva- että videotaidetta. Vuonna 2008 museo vietti 50-vuotisjuhlaa.
Kokoelmassa on noin 5 000 maalausta, veistosta ja installaatiota, noin 25 000 akvarellia, piirustusta ja grafiikan vedosta ja noin 100 000 valokuvaa. Siinä on myös taidevideoita ja elokuvia, kuten myös taiteilija Einar Hylanderin miljöörakennus Narvavägen 29:ssa. [7]
Ruotsalainen ja pohjoismainen taide
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moderna Museetin ruotsalaisen ja pohjoismaisen taiteen kokoelmassa on nykyisin noin 3 700 veistosta, maalausta ja installatiota, joista noin 350 teosta on muista pohjoismaista.
Ulkomainen taide
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon 1900-luvun alusta nykypäivään olevan ulkomaisen taiteen kokoelman maalausten ja veistosten määrä on jatkuvasti kasvanut hankintojen, lahjojen ja lahjoitusten avulla
Piirustukset ja grafiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokoelmassa on noin 12 000 piirustusta ja akvarellia, 15 000 grafiikan vedosta, 5 000 julistetta ja jonkin verran vähemmän taiteilijakirjoja.
Valokuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valokuvamuseon aloittamiseksi Ruotsin valtio osti The Helmut Gernsheim Duplicate Collectionin vuonna 1964.
Elokuva ja video
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moderna Museetin elokuva- ja videokokoelman perusti kokeellisen elokuvan yhdistys, jonka Pontus Hulten aloitti vuonna 1955.
Murto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1993 museoon murtauduttiin, ja sieltä varastettiin useita Picasson ja Georges Braquen taideteoksia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gitte Ørskou ny överintendent och chef för Moderna Museet 13.6.2019. Regeringskansliet. Viitattu 16.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Publikrekord för Moderna Muséet, Sveriges Radio 3.1.2005. Viitattu 11.11.2008.
- ↑ Besökarantal 1958-2007 (Arkistoitu – Internet Archive), Moderna Museet. Viitattu 11.11.2008.
- ↑ Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 92. Norstedts, Tukholma 2012.
- ↑ Byggnaden (Arkistoitu – Internet Archive), Moderna Museet. Viitattu 11.11.2008.
- ↑ Moderna Museet Malmö (museon verkkosivu) Moderna Museet. Moderna Museet. Arkistoitu 25.1.2012. Viitattu 13.2.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Samlingen (Arkistoitu – Internet Archive), Moderna Museet. Viitattu 11.11.2008.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Modernan pääsivu (Arkistoitu – Internet Archive). (ruotsiksi) (englanniksi)