Moälvenin vesistö
Moälvenin vesistö (ruots. Moälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 36) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Moälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 307 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa. Joen vesistössä ei ole vesivoimalaitoksia ja se on toistaiseksi rauhoitettu vesivoiman rakentamiselta.[1][2][3][4]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Moälven, joka virtaa Anundsjösjönistä Selkämereen. Joki laskee Itämereen noin 0,8 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[5][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moälvenin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) ja Ångermanjoen vesistön (tunnus 38) välissä, jossa on yhdeksän pienempää päävesistöä. Moälvenin vesistön pinta-ala on niistä suurimpien joukossa. Vesistön luoteispää rajautuu lounaassa Ångermanjoen vesistöön, mutta alajuoksulle päin mentäessä Moälvenin vesistön kummallakin sivulla on pienet vesistöt; eteläpuolella on Nätraånin vesistö (tunnus 37) ja pohjoispuolella on Gidejoen vesistö (tunnus 34). Viimeksi mainittu vaihtuu kaakossa vielä pieneen Idbyånin vesistöön (tunnus 35). Lisäksi Moälvenin joensuun ympäristössä on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (53,2 %), turve (15,0 %), kalliomaa (15 %), hiekka ja sora (2,0 %), multamaa (5,9 %), savimaa (1,2 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,5 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,7 %), soita ja kosteikkoja (9,5 %), viljelymaita (2,0 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,0 %) sekä joutomaita (1,8 %). Näiden lisäksi on 4,0 % vesistöjä.[6]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Moälvenin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Moälvenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 27,4 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 150 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 6,08 m³/s [6]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 26 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 143 m³/s [5]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 119,5 m³/s on mitattu toukokuussa 1989 ja pienin 2,4 m³/s maaliskuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Moälven (Ångermanland).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Vattenkraft i Sverige, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Moälvenin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 23.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b Moälven (SE702103-164458) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 23.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1537–1554, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Moälvenin vesistö (Excel-lomake nro 21019), Vattenwebb, SMHI, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
