Mngwa
| Mngwa | |
|---|---|
| Ominaisuudet | |
| Muut nimet | nunda |
| Tuntomerkit | iso harmaa kissapeto |
| Esiintyminen | Itä-Afrikan rannikkometsät |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen ikä |
jopa noin tuhat vuotta |
| Kansanperinteen alkuperä |
swahilien kansanperinne, swahilinkielinen runous |
| Ensimmäinen maininta |
Edward Steeren Swahili Tales (1870) |
| Alkuperämaa | Tansania |
| Yleinen luokka |
kryptidi |
Mngwa (swahilia, suom. outo, myös nunda eli ’hurja eläin’[1]) on suurikokoinen harmaa kissapeto, jonka sanotaan elävän Tansanian rannikkometsissä ja syövän ihmisiä. Kansanperinne kuvaa sen aasin kokoiseksi ja erittäin aggressiiviseksi. Mngwa mainitaan swahilinkielisissä kansantarinoissa ja -lauluissa jo ennen siirtomaa-aikaa. Eurooppalaiset kiinnostuivat siitä 1900-luvun alussa, kun sen väitettiin surmanneen askarisotilaita. Kuvaukset mngwasta eivät vastaa mitään todellista eläintä.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mngwan eli nundan sanotaan elävän Tansanian rannikkometsissä. Se kuvataan suurikokoiseksi kissapedoksi, jolla on selässään harmaita raitoja. Aggressiivisesti käyttäytyvä peto syö mieluusti ihmislihaa.[2] Mngwasta ei ole luotettavia havaintoja, eikä se muistuta läheisesti mitään tunnettua eläintä.[2][3] Osa taruista saattaa selittyä todellisten eläinlajien yksilöillä, joiden koko ja väritys poikkeavat tavallisesta.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansanperinne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mngwasta kertova kansanperinne on satoja vuosia vanha. Se esiintyy swahilinkielisessä sotalaulussa, jonka sepittäjäksi mainitaan puolimyyttinen sankarihahmo Liongo Fumo wa Ba-Uriy (noin 1150 jaa.):[4]
»Sikae muyini hawa kitu duni,
Nangia mwituni haliwa na mngwa![a]»
Mngwa ja nunda esiintyvät myös swahilinkielisessä tarinaperinteessä.[4] Englantilainen kirkonmies Edward Steere mainitsee ”nundan, ihmisten syöjän” kirjassaan Swahili Tales (1870).[5] Sulttaani Majnún -niminen tarina kertoo nimihahmon lemmikkikissasta, joka söi jatkuvasti isompia saaliseläimiä. Majnúnia kehotettiin tappamaan kissa, mutta hän vastasi omistavansa sekä kissan että saaliin. Viimein kissa tappoi kolme Majnúnin poikaa. Silloin hän julisti, ettei kyse enää ollut kissasta vaan nundasta, ja lähetti nuorimman poikansa metsästämään sitä. Peto saatiin kiinni ja tapettiin.[1]
Siirtomaa-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurooppalaiset kuulivat mngwasta 1800-luvulla,[1] kun siirtomaavalta levittäytyi Itä-Afrikkaan.[3] Aluksi siihen suhtauduttiin taruna, johon ei kiinnitetty erityistä huomiota.[2]
Kiinnostus kasvoi vuodesta 1937, kun siirtomaavirkamies William Hichens julkaisi Afrikan salaperäisiä eläimiä käsittelevän artikkelin.[1] Siinä hän kuvasi vuonna 1922 sattuneen tapauksen, jossa Lindissä palvellut askari katosi kesken öisen vartiovuoron. Mies löydettiin kuoliaaksi raadeltuna, ja hänen kätensä oli puristunut harmaan karvatukon ympärille. Hichens syytti tapauksesta ensin leijonaa, mutta kukaan paikallisista ei muistanut sellaisen koskaan käyneen kylässä. Kaksi paikallista kuvaili sen sijaan nähneensä jättikokoisen ruskean- tai harmaankirjavan (engl. brindled) kissapedon,[2] joka oli aasin kokoinen.[1] Silminnäkijät kutsuivat eläintä nundaksi, jollaisia pelättiin rannikkokylissä yleisesti. Kaksi päivää myöhemmin toinenkin askari kuoli. Tapahtumapaikalta löytyi jälleen harmaata karvaa. Seuraavan kuukauden ajan vastaavia tapauksia sattui useissa seudun kylissä, mikä herätti alkuperäisväestön keskuudessa kauhua. Eläintä yritettiin tuloksetta metsästää tai saada ansaan. Melko pian kuolemantapaukset loppuivat itsestään.[2]
Hichens kertoi myös toisesta kuolemantapausten sarjasta,[1] joka sattui Mchingan ympäristössä[2] 1930-luvun puolivälissä.[1] Eräs uhreista oli tunnettu suurriistan metsästäjä, joka selvisi tapauksesta elossa. Hän kertoi nähneensä mngwan, joka ei ollut leijona eikä leopardi.[2] Hichens huomautti, että swahilien metsästyslauluissa mainittiin kolme isoa kissapetoa: leijona (simba), leopardi (nsui) ja mngwa. Hichensin mukaan tämä osoitti, ettei mngwa ollut toinen nimi jollekin tunnetulle eläinlajille.[1]
Britanniassa ilmestynyt tieteellinen aikakauslehti Discovery käsitteli mngwaa vuonna 1938. Artikkelissa suhtauduttiin eläimen olemassaoloon todellisena mahdollisuutena.[3]
Brittiläinen tiedekirjailija Frank W. Lane käsitteli kirjassaan Nature Parade (1954) myös tieteelle tuntemattomia eläimiä. Hän haastatteli metsästäjä Patrick Bowenia, joka oli jäljittänyt nundaa vuosien ajan.[4] Ponnisteluistaan huolimatta Bowen ei löytänyt kuin harmaita karvoja ja kissapedon jälkiä. Nundan jalanjäljet muistuttivat leopardin jälkiä, mutta olivat niin isoja, että Bowen arveli eläintä suurimpien leijonien kokoiseksi.[2] Lane haastatteli myös brittiläistä suurriistan metsästäjää H. C. Maydonia. Tämä piti alkuperäisväestön kertomuksia liioiteltuina mutta piti epätodennäköisenä, että afrikkalaiset olisivat vuosisatojen ajan erehtyneet luulemaan hyvin tuntemiaan eläimiä joksikin muuksi.[4]
Kryptozoologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisissa lähteissä mngwasta käytettiin yleensä nimeä nunda. Kryptozoologit suosivat nykyään nimeä mngwa.[3]
Runon käännös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”En jää kaupunkiin tyhjäntoimittajaksi, menen metsään mngwan syötäväksi!”
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Newton, Michael: Hidden Animals. A Field Guide to Batsquatch, Chupacabra, and Other Elusive Creatures, s. 134–135. Jefferson, North Carolina: McFarland & Company, 2009. ISBN 978-0-313-35907-1 Google-kirjat (viitattu 27.11.2024). (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Newton, Michael: Encyclopedia of Cryptozoology. A Global Guide to Hidden Animals and Their Pursuers, s. 301. Jefferson, North Carolina: McFarland & Company, 2016. ISBN 978-078649153-7 Google-kirjat (viitattu 27.11.2024). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Coleman, Loren & Clark, Jerome: Cryptozoology A To Z. The Encyclopedia of Loch Monsters Sasquatch Chupacabras And Other Authentic Mysteries of Nature, s. 163–164. New York: Simon and Schuster, 2013. ISBN 978-0-684-85602-5 Google-kirjat (viitattu 27.11.2024). (englanniksi)
- ↑ a b c d Lane, Frank W.: Nature Parade, s. 290–295, 306–309. New York: Sheridan House, 1954. Internet Archive (viitattu 27.11.2024). (englanniksi)
- ↑ Steere, Edward: ”Sultan Majnún”, Swahili Tales as told by natives of Zanzibar. London: Bell & Daldy, 1870. Wikisource (viitattu 27.11.2024). (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mngwa Meta Religion -sivustolla. (englanniksi)