Mischmetalli
Mischmetalli (saksan kielestä: Mischmetall – sekoitettu metalli) on harvinaisten maametallien metalliseos. Tyypillinen koostumus on noin 50 % ceriumia ja 25 % lantaania, sekä jonkin verran neodyymiä ja praseodyymiä sekä muita lantanoideja. Sen tavallisin käyttötarkoitus on kipinän iskeminen sytyttimissä. Koska pelkästään harvinaisista maametalleista koostuva sytyttimen raapaisukivi olisi liian pehmeä, siihen sekoitetaan myös rautaoksidia ja magnesiumoksidia, jolloin siitä saadaan ferroceriumina tunnettua materiaalia.[1]
Mischmetalli on yleisin sekoitus harvinaisia maametalleja ja se muodostaa pohjan niiden käytölle teollisuudessa. Sitä on valmiiksi saatavilla raaka-ainemarkkinoilta, tosin sillä ei käydä kauppaa useimmissa raaka-ainepörsseissä. Sen tarkka koostumus voi vaihdella. Varsinkin neodyymimagneettien yleistyttyä neodyymin hinta on noussut, jolloin sitä on erotettu mischmetallista erikseen talteen. Tällä ei ole mischmetallin sovelluksissa juurikaan merkitystä, koska kevyempien lantanoidien metallurgiset ominaisuudet ovat hyvin samankaltaiset kuin jäljelle jäävien ainesosienkin.
Ensimmäisenä mischmetallia valmisti Carl Auer von Welsbach, joka tutki harvinaisten maametallien hyödyntämistä teknisissä laitteissa. Sitä on joskus kutsuttu myös Auerin metalliksi. Mischmetallia voidaan valmistaa monatsiitti- ja bastnäsiitti-mineraaleista. Näistä mineraaleista erotettiin 1800-luvun lopulla toriumia Auerin keksimiä kaasuvalon hehkusukkia varten, joten jäljelle jääneelle seokselle yritettiin myös keksiä käyttöä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gupta, C. K. & Krishnamurthy, N. (2005) Extractive metallurgy of rare earths. Boca Raton: CRC Press. ISBN 0-415-33340-7
- ↑ Ryan Wojes, What Is Mischmetal? The Birth of the Rare Earth Metals Industry (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Wooden Periodic Table Table – Mischmetal (englanniksi)
- Encyclopædia Britannica: Misch metal (englanniksi)