Mildred Bailey
Mildred Bailey | |
---|---|
Mildred Bailey vuonna 1946. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. helmikuuta 1907 Tekoa, Washington |
Kuollut | 12. joulukuuta 1951 (44 vuotta) Poughkeepsie, New York |
Muusikko | |
Aktiivisena | 1925–1947 |
Tyylilajit | Jazz |
Levy-yhtiöt | Vocalion |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Mildred Bailey, alun perin Mildred Rinker (27. helmikuuta 1907 Tekoa, Washington – 12. joulukuuta 1951 Poughkeepsie, New York) oli yhdysvaltalainen jazzlaulaja. Hän esiintyi 1930-luvulla Paul Whitemanin yhtyeessä ja nauhoitti tämän kanssa muun muassa kappaleet ”Rockin’ Chair”, ”We Just Couldn’t Say Goodbye” ja ”All of Me”. 1930-luvun lopulla hän soitti aviomiehensä Red Norvon yhtyeessä. Hänet tunnettiin lisänimillä Rockin’ Chair Lady ja Mrs. Swing.
Bailey otti lauluunsa vaikutteita muun muassa Ethel Watersilta, Bessie Smithiltä ja Connie Boswellilta.[1] Hänen laulutyylillään on ollut vaikutusta myöhempiin laulajasukupolviin, muun muassa Billie Holidayhin, Ella Fitzgeraldiin ja Rosemary Clooneyyn. Taloudellisesti hän ei kuitenkaan koskaan menestynyt laulullaan.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mildred ”Millie” Rinker syntyi 27. helmikuuta 1907 Tekoassa, Washingtonissa. Hänen äidillään oli intiaanisukujuuret. Perhe asui aluksi reservaatissa ja muutti myöhemmin Spokaneen Mildredin ollessa viisivuotias. Mildred oppi nuorena pianonsoittoa äidiltään.[2]
Rinkerin äidin kuoltua tämän isä nai taloudenhoitajan, joka kohteli nuorta tyttöä huonosti. 17-vuotiaana Rinker karkasi kotoaan Seattleen eikä nähnyt isäänsä lainkaan ennen äitipuolen kuolemaa. Rinker meni nuorena naimisiin Ted Bailey -nimisen myyjän kanssa. Vaikka avioliitto ei kestänyt kauaa, hän päätti pitää Baileyn sukunimenään, koska se kuulosti hänestä amerikkalaisemmalta.[2]
Uran alku ja läpimurto Paul Whitemanin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bailey soitti aluksi pianoa ja lauloi mykkäelokuvien taustalla.[1] Vähitellen hän alkoi saada mainetta kapakkalaulajana Kanadassa ja Yhdysvaltojen länsirannikolla.[2] Vuonna 1925 hän pääsi pääesiintyjäksi Hollywoodissa sijaitsevaan yökerhoon.[1] Hän auttoi veljensä Al Rinkerin ja Bing Crosbyn The Rhythm Boys -yhtyettä löytämään konserttipaikkoja Los Angelesissa.[2]
Vuonna 1929 hän sai paikan laulajana Paul Whitemanin orkesterissa veljensä suosituksesta.[1][3] Hän nauhoitti kitaristi Eddie Langin kanssa vuonna 1929 ja saksofonisti Frankie Trumbauerin kanssa vuonna 1930.[2] Hänen vuoden 1932 nauhoituksensa Hoagy Carmichaelin kappaleesta ”Rockin’ Chair” oli niin suosittu, että Baileystä alettiin käyttää lisänimeä Rockin’ Chair Lady (suom. Rockin’ Chair -rouva, kirjaimellisesti keinutuolirouva). Hän nauhoitti Whitemanin yhtyeen kanssa myös muun muassa kappaleet ”We Just Couldn’t Say Goodbye” ja ”All of Me”.[3]
Myöhempi ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1933 Bailey lähti Whitemanin kokoonpanosta. Hän lauloi vuosina 1936–1939 Red Norvon orkesterissa.[3] Norvo ja Bailey menivät naimisiin vuonna 1933, mutta erosivat myöhemmin.[2][1] Heidät tunnettiin yhdessä esiintyessään nimellä Mr. and Mrs. Swing (suom. herra ja rouva Swing).[3] 1940-luvulla Bailey esiintyi Benny Goodmanin kanssa. Hänellä oli myös oma radio-ohjelma vuosina 1944–1945.[3] Hän jättäytyi musiikkiuralta lopullisesti vuonna 1947.[2]
Baileyn uraa vaikeuttivat toistuvat sairastumiset. Vuonna 1932 Bailey joutui auto-onnettomuuteen, josta aiheutui myöhemmin terveydellisiä ongelmia.[3] Hän kärsi myös diabeteksestä ja joutui sen takia sairaalaan 1940-luvulla.[1] Bailey kuoli 12. joulukuuta 1951 sydänkohtaukseen Poughkeepsiessä, New Yorkissa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g John Bush: Mildred Bailey Allmusic. Viitattu 19.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Sue Russell: Bailey, Mildred (Mildred Rinker) Jazz.com. Arkistoitu 31.5.2011. Viitattu 19.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Phil Hardy: ”Mildred Bailey”, The Faber Companion to 20th Century Popular Music. Faber and Faber Ltd, 2001. ISBN 0-571-19608-X (englanniksi)