Mikojan MiG-29

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mikojan-Gurevitš MiG-29)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikojan MiG-29
Slovakian ilmavoimien MiG-29AS
Slovakian ilmavoimien MiG-29AS
Tyyppi monitoimihävittäjä
Alkuperämaa Neuvostoliitto Neuvostoliitto
Venäjä Venäjä
Valmistaja Mikojan
Ensilento 6. lokakuuta 1977
Esitelty heinäkuu 1983
Tila käytössä
Pääkäyttäjät Venäjän ilmavoimat
Intian ilmavoimat
Puolan ilmavoimat
Ukrainan ilmavoimat
Syyrian ilmavoimat
Valmistusmäärä 1 600+[1]
Valmistusvuodet 1982–
Yksikköhinta 11 milj. USD (MiG-29B, 1984, 1999)[2][3]
29 milj. USD (2009)[4][5]
Muunnelmat Mikojan MiG-35

Mikojan MiG-29 (ven. МиГ-29, Nato-raportointinimi Fulcrum, "tukipiste") on vuonna 1983 Neuvostoliiton ilmavoimien palvelukseen astunut Mikojan-Gurevitšin suunnittelema ja valmistama monitoimihävittäjä. Konetyypin ensimmäiset versiot suunniteltiin ilmaherruushävittäjiksi, mutta myöhempiin malleihiin liitettiin myös valmiuksia myös maassa sijaitseviin kohteisiin tehtäviin hyökkäyksiin.[6] Ilmaherruushävittäjänä Mig-29 on poikkeuksellisen ketterä, mikä tekee siitä kyvykkään vastuksen ilmataisteluissa. Konetyyppiä on valmistettu ainakin 1500 kappaletta ja se on käytössä lukuisissa ilmavoimissa ympäri maailmaa. Sen modernisoidut versiot ovat edelleen tuotannossa.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun lopulla Neuvostoliitossa syntyi tarve löytää korvaaja sen käytössä olleille MiG-21, MiG-23 ja Su-17 hävittäjille. Taustalla oli Yhdysvaltojen aloittama kehitystyö F-16 ja F-15- hävittäjille. Neuvostoliitto ei halunnut antaa Yhdysvalloille teknologista ylivoimaa, joten maassa aloitettiin suunnitelmia uusille hävittäjäkonetyypeille. MiG-29:n varsinainen suunnittelu alkoi vuonna 1974. MiG-29 suunniteltiin kevyempää vastaamaan F-16:ta, kun taas jo aiemmin aloitettu Su-27 raskaampaa F-15:ta. Konetyyppi suunniteltiin monella osa-alueella suorituskykyiseksi. Se on yksi kaikkein nopeimmista käytössä olevista hävittäjistä ja se kykenee hyvin jyrkkään nousunopeuteen. Aiempiin neuvostohävittäjiin nähden se oli varusteltu modernilla tutkalla ja se kykeni ampumaan myös keskimatkan ilmataisteluohjuksia. Yhdysvaltalaiseen vastineensa verrattuna sen tutka ja muu teknologia olivat kuitenkin alkeellisempia. MiG-29:n moottorien ilmanottoaukot on suunniteltu siten, että MiG-29 kykenee operoimaan myös heikkokuntoisilta kiitoradoilta. Koneen sarjatuotanto alkoi vuonna 1982 ja se otettiin käyttöön Neuvostoliiton ilmavoimissa seuraavana vuonna.[6][8]

MiG-29 pysäköitynä esittelylentonsa jälkeen Abbotsfordin ilmailunäytöksessä 1989

Lentokonetta vietiin useisiin Varsovan liiton maihin sekä lukuisiin muihin Neuvostoliiton liittolaisiin kuuluviin maihin, kuten Intiaan ja Pohjois-Koreaan. Itäblokin hajoamisen myötä konetyyppiä on käytetty myös Natoon kuuluvissa maissa, kuten Saksan ja Puolan ilmavoimissa. Neuvostoliiton aikana vientiin tarkoitetuista malleista oli poistettu kaikkein kehittynein sotilasteknologia. Vaikka MiG-29 oli sen läntineeseen vastineeseen F-16:n nähden huomattavasti suorituskykyisempi, oli se myös hinnaltaan verrattain edullinen, mikä selittää sen menestystä vientimarkkinoilla.[6] Suomi harkitsi 1980-1990-lukujen ostavansa Neuvostoliitolta MiG-29-kalustoa korvaamaan käytöstä poistettavia MiG-21-hävittäjiä. Tarkoituksena oli hankkia yksi konetyyppi idästä ja toinen lännestä. Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Suomi päätyi kuitenkin hankkimaan vain Yhdysvalloissa valmistettuja McDonnell Douglas F/A-18 hävittäjiä. Ilmavoimien tekemän arvion mukaan MiG-29 olisi ollut hankinta- ja käyttökustannuksiltaan kallis eikä se täyttänyt tyydyttävällä tavalla Ilmavoimien asettamia teknisiä vaatimuksia.[9]

Suomessa MiG-29 nähtiin ensimmäisen kerran Rissalan (Kuopion lentoasema) lentonäytöksessä 2. heinäkuuta 1986, jolloin se oli ollut neljä vuotta palveluskäytössä Neuvostoliitossa. Se oli konetyypin ensimmäinen esiintyminen länsimaassa.[10] Konetyyppi sai laajaa julkisuutta lännessä, kun 20. toukokuuta 1989 kapteeni Aleksandr Zujev loikkasi MiG-29:llä Natoon kuuluvaan Turkkiin ja saaden lopulta turvapaikan Yhdysvalloista.[11]

Hävittäjän perusversio pystyi jokasään päivä- ja yötoimintaan. Vientiversio oli aseistettu keskipitkänmatkan R-27R1 ja lyhyenmatkan R-73E-ohjuksin. Perusmallin asevarustus maakohteita vastaan sisälsi kohteeseen ohjautumattomat pommit ja raketit, jotka lentäjän täytyy kohdistaa. Siten varhaisempien versioiden ilmasta-maahan kyky oli hyvin rajallinen[6] Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä on suunniteltu konetyypistä yhä kehittyneempiä malleja. Konetyypistä on olemassa myös lentotukialuksille tarkoitettu versio, joka on otettu 2000-luvulla käyttöön Intian ja Venäjän lentotukialuksilla.[12] Merkittävä kehitysaskel, eli täsmäaseiden käyttökyky tuli mahdolliseksi MiG-29SMT-malliin Žuk-ME-tutkan myötä. Päivitetyn version lentäjäkäyttöliittymään tulivat lentäjän käyttöön ohjaamoon digitaalinäytöt ja HOTAS-periaatteella toteutettu tärkeiden kytkimien sijoittaminen tehonsäätövivulle ja ohjaussauvaan.[13] SMT-mallilla on myös pidempi toimintamatka.[14] Vanhempia MiG-29-versioita on päivitetty laajasti SMT-versioksi.[15] Mikoyan on markkinoinut lisäksi uutena konemallinna MiG-35:ta, mutta sitä on yleisesti pidetty vain yhtenä MiG-29:n muunnelmana ja siten todellisuudessa markkinointikeinona.[16][17]

Versiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiset Neuvostoliitossa valmistety versiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
MiG-29 (malli 9.12) [18]
Ensimmäinen tuotantoversio Neuvostoliiton ilmavoimille, joka astui palvelukseen vuonna 1983. Naton raportointinimi on "Fulcrum-A". Versiossa oli Phazotron N019 Rubin -tutka, optis-elektroninen OEPS-29 tähtäinjärjestelmä ja kypärään kiinnitetty tähtäin.
MiG-29 (malli 9.12A) "Fulcrum-A"
Varsovan liiton maille tarkoitettu 9.12:n vientiversio, joka sisälsi heikkotehoisemman RPLK-29E-tutkan, yksinkertaistetummat OEPrNK-29E optoelektroniikan ja -navigointijärjestelmät sekä vanhemmat IFF-transponderit. Tästä versiosta puuttui myös kyky toimittaa ydinaseita. Toimittiin Itä-Saksaan, Tšekkoslovakiaan, Puolaan ja Romaniaan.
MiG-29 (malli 9.12B) "Fulcrum-A"
MiG-29-versio 9.12:sta Varsovan liittoon kuulumattomille maille, joka sisälsi entisestään heikennetyn tutkan ja ilmailutekniikan. Toimitettiin Intiaan, Irakiin, Syyriaan, Pohjois-Koreaan, Kuubaan, Malesiaan, Myanmariin ja Eritreaan. [19]
MiG-29UB (malli 9.51)
Kaksipaikkainen harjoitusmalli. Vain infrapuna-anturi, mutta ei tutkaa. Naton raportointinimi on "Fulcrum-B".
MiG-29 (malli 9.13) 'Fulcrum-C'
Alkuperäisen tuotantoversion päivitys, joka otettiin käyttöön vuonna 1986. Naton raportointinimi on "Fulcrum-C". Versiossa oli suurennettu runko suurempaan nro 1 polttoainetankkiin ja L-203BE Gardenyia-1 -hävittäjän asennukseen, joka puuttui alkuperäisestä 9.12-versiosta. Laajennettu runko antoi 9.13-versiolle ja sen seuraajille lempinimen "Fatback".
MiG-29 (malli 9.13B) "Fulcrum-C"
Vientiversio 9.13:sta toimitettiin Pohjois-Korealle osina ja valmistettiin Panghyonissa vuosina 1991–1992. Kuten 9.13:ssa, siinä on Gardenyia-1 häirintälaite, mutta siinä on yksinkertaistettu avioniikka eikä toistotutkaa. [20]
MiG-29S (malli 9.13S)
MiG-29S oli päivitys alkuperäisestä 9.13 mallista, joka säilytti NATO-raportointikoodin "Fulcrum-C" ja sisälsi lennonohjausjärjestelmän parannuksia. Yhteensä neljä uutta tietokonetta tarjosivat paremman vakauden ja hallittavuuden, kun kohtauskulman kasvettua 2°. Parannettu mekaanis-hydraulinen lennonohjausjärjestelmä mahdollisti suuremmat ohjauspinnan taipumat. MiG-29S voi kuljettaa 1 150 L (250 imp gal; 300 U.S. gal) siipipudotussäiliöiden ja keskilinjasäiliön alla. Siiven alla olevat kiinnittimet mahdollistavat tandempylonijärjestelyn suuremman 4 000 kg (8 800 lb) lastin kuljettamiseen. Maksimaalinen kokonaisbruttopaino nostettiin 20 000 kg (44 000 lb). Tämä versio sisälsi myös uuden avioniikan ja uuden Phazotron N019M -tutkan ja sisäänrakennetun testilaitteiston (BITE), mikä vähentää riippuvuutta maassa olevista tukilaitteista. Version kehittäminen aloitettiin, koska Phazotronin insinööri Adolf Tolkachev toimitti tietoja laitteistosta länteen. Tämä oli viimeinen ennen Nruvostoliiton hajoamista rakennettu versio MiG-29:stä.
MiG-29S (malli 9.12S)
Neuvostoliiton jälkeinen päivitys vanhemmille 9.12-versioille, jotka sisältävät versiolle 9.13S kehitetyt muutokset.
MiG-29SD (malli 9.12SD)
Yksi muunnelma päivitetystä 9.12S:stä tutka- ja ilmailutekniikan vanhemmilla versioilla.
MiG-29SE (malli 9.13SE)
9.13S:n vientiversio, jossa on hieman heikompitehoisempi N-019ME-tutka, jossa on useiden kohteiden seurantakyky ja RVV-AE (R-77-ohjus) yhteensopivuus. Ensimmäinen vientimalli MiG-29, jossa on alasiiven pudotussäiliöt; siipien sisempiin pylväisiin mahtuu yli 500 kg (1 100 lb) pommit rinnakkain tandem-pareina. Sen asevalikoimaan kuuluvat keskipitkän kantaman ohjukset R-27T1, R-27ER1 ja R-27ET1. Lentokoneeseen voidaan asentaa ECM-järjestelmät, aseiden ohjauslaitteet, parannetut sisäänrakennetut tarkastus- ja koulutusjärjestelmät. MiG-29SE voi kohdistaa samanaikaisesti kaksi ilmakohdetta.
MiG-29SM (malli 9.13M)
Samanlainen kuin 9.13, mutta sillä on mahdollisuus kuljettaa ohjattuja ilmasta-maahan ohjuksia sekä TV- ja laserohjattuja pommeja. Mallin Nato-raportointikoodi on "Fulcrum-C".
MiG-29SM (SyAF)
Syyrian ilmavoimille rakennettu malli, joka perustuu MiG-29SM:ään, paitsi että Syyrian MiG-29SM käyttää 9.12-lentokoneen runkoa. RAC MiG kehitti erityisen muunnelman Syyriaa varten. [21]
MiG-29G/MiG-29GT
Itäsaksalainen MiG-29 / 29UB päivitettynä Naton vaatimuksien mukaisesti. Päivityksen toteutti MiG Aircraft Product Support GmbH:n (MAPS), joka oli MiG Moscow Aviation Production Associationin ja DaimlerChrysler Aerospacen yhteisyritys vuonna 1993.
MiG-29AS/MiG-29UBS
Slovakian ilmavoimat päivittivät MiG-29/-29UB-koneeseensa NATO-yhteensopivuutta varten. Muutoksen tekivät RAC MiG ja länsimaiset yritykset vuodesta 2005 alkaen. Lentokoneessa on päivityksen myötä Rockwell Collinsin navigointi- ja viestintäjärjestelmät, BAE Systemsin IFF- järjestelmä, sen uusi lasiohjaamo sisältää monitoimiset LC-näytöt ja digitaaliset prosessorit, ja ne on myös asennettu integroitaviksi länsimaiseen teknologiaan. Lentokoneen aseistus säilyi kuitenkin ennallaan. 12:sta 21:stä koko MiG-29-laivastosta päivitettiin ja toimitettiin Slovakialle helmikuun 2008 lopulla. 
MiG-29 Sniper
DASA, Aerostar ja Elbit suunnittelivat tämän päivityksen Romanian ilmavoimille. DASA vastasi ohjelmanhallinnasta, teknisestä tuesta ja koelento-ohjelmasta (yhdessä Elbitin kanssa), Elbit vastasi avioniikkapaketin kehittämisestä ja Aerostar toteutti muut päivitykset lentokoneeseen. Ensilento tapahtui 5. toukokuuta 2000. [22] [23] Päivitykset sisälsivät uuden MIL-STD-1553 B -tietoväylään perustuvan modulaarisen monitoimitietokoneen asennuksen, päivitetyn länsimaisen avioniikan, uudet radioasemat, hybridinavigointijärjestelmän, joka koostuu inertianavigointijärjestelmästä ja yhdistettynä GPS-vastaanottimeen, tunnistusjärjestelmään, kahteen 152 mm × 203 mm (6,0 in × 8,0 in) MFCD:t, Head-Up-näyttö UFCP-etupaneelilla, uusi RWR, uusi HOTAS ja uusi ADC. Siihen odotettiin uuden myös uutta tutkaa ja länsimaisten aseiden integrointia samalla säilyttäen myös venäläiset aseet. [24] Ohjelma kuitenkin keskeytettiin, kun Romania päätti luopua kalustostaan vuonna 2003. [25]
MiG-29SMT (malli 9.17)
MiG-29SMT on päivitys ensimmäisen sukupolven MiG-29:stä (9.12–9.13), joka hyödyntää MiG-29M:n päivityksiä. Lisäpolttoainesäiliöt edelleen suurennetussa rungossa mahdollistavat 2 100 km (1 300 mi) kantaman. Ohjaamossa on parannettu ohjaamon asettelu, kaksi 152 mm × 203 mm (6,0 in × 8,0 in) värilliset nestekidenäyttölaitteet ja kaksi pienempää yksiväristä LCD-näyttöä. MiG-29A:sta puuttui edistynyt ilma-maa-ominaisuus, joten SMT-päivitys lisää päivitetyn Zhuk-ME-tutkan ilmasta maahan -tutkatunnistimella ja integroi ilmasta maahan -ohjatut aseet. [26] Siinä on myös päivitetyt RD-33 ser.3 -moottorit, joiden kummankin jälkipolttotyöntövoima on 81 kN (18 000 lbf). Asekuorma nostettiin 4 500 kg (9 900 lb) kuudella alasiiven ja yhdellä alarungon kiinnikkeellä. Sen aseistus on sama kuin MiG-29M:ssä. Siihen on yhdistettävissä myös ei-venäläistä alkuperää oleva avioniikkaa ja aseistusta. [27]
MiG-29BM
MiG-29BM (todennäköisesti sanoista Belarusian Modernised, mahdollisesti Bolyshaya Modernizaciya – suuri modernisointi) on päivitys, jonka suuunnitteli ja toteutti ARZ-558-lentotekonologiayritys Valko-Venäjän Baranovichissa. Se on iskuvariantti MiG-29:stä ja venäläisen MiG-29SMT:n valkovenäläisestä vastineesta. Se sisältää parannuksia aseistukseen, tutkaan sekä ilmatankkauskyvyn. Ne otettiin käyttöön vuonna 2003 ja on arvioitu, että noin kymmenen modernisoitiin tällöin BM-standardin mukaan. [28] Bangladeshin ilmavoimat ovat päivittäneet MiG-29-koneensa BM-standardin mukaisiksi. [29]
MiG-29UBT (malli 9.51T)
SMT-standardin päivitys MiG-29UB:lle. Käyttäjinä Algeria ja Jemen.
MiG-29UPG
UPG oli kehitetty versio, joka suunniteltiin Intian ilmavoimien käyttämiin MiG-29-koneisiin. Intialainen UPG-versio on samanlainen kuin SMT-versio, mutta eroaa siitä, että siihen on integroitu läntinen avioniikka. [30] Aseistus on sama kuin SMT- ja K/KUB-versioilla. [31] Se teki ensilentonsa 4. helmikuuta 2011. Versio sisältää uuden Zhuk-M -tutkan, uuden avioniikan, IFR-anturin sekä uudet parannetut RD-33 Series 3 -moottorit ja DRDO/DARE D-29 Electronic Warfare System -järjestelmän. [32] Modernisointi on oli 900 miljoonan dollarin sopimusta 69 hävittäjälaivaston päivittämisestä. 
MiG-29SMP / MiG-29UBP
SMP/UBP ovat Perun ilmavoimien MiG-29 -laivaston päivityksiä. Elokuussa 2008 allekirjoitettiin 106 miljoonan Yhdysvaltain dollarin sopimus RAC MiG:n kanssa kahdeksan MiG-29:n alkuperäisen version mukautetusta SM-päivityksestä, joka sisältää sopimuksen kaikkien Perun MiG-29-koneiden päivittämisestä. Yksipaikkainen versio on nimetty SMP, kun taas kaksipaikkainen versio nimettiin UBP:ksi. Siinä on laajasti eri tavoin paranneltu teknologia.
MiG-29MU1
Ukrainalainen modernisointi MiG-29:stä. [33]
MiG-29MU2
MiG-29:n ukrainalainen modernisointi, joka keskittyi ilma-maahan-taistelukykyyn. [34]
MiG-29M / MiG-33 (tuote 9.15)
Monitoimiversio, jossa on uusittu runko, mekaaniset lennonohjaimet korvattu fly-by-wire- järjestelmällä ja tehostettu RD-33 ser.3M -moottoreilla. Naton raportointikoodi on "Fulcrum-E".
MiG-29UBM (tuote 9.61)
MiG-29M:n kaksipaikkainen versio, jota ei koskaan valmistettu.
MiG-29M2 / MiG-29MRCA
MiG-29M: n kaksipaikkainen versio. Samat ominaisuudet kuin MiG-29M, hieman lyhennetty toimintamatka 1 800 km (1 100 mi). Se sai nimen MiG-29MRCA markkinointitarkoituksiin ja myöhemmin se kehitettiin nykyiseksi MiG-35:ksi.
MiG-29OVT
Lentokone on yksi kuudesta valmiiksi rakennetusta MiG-29M:stä ennen Neuvostoliiton hajoamista. Myöhemmin se varustettiin työntövoiman vektorointimoottorin ja fly-by-wire-tekniikan. Malli toimi työntövoimavektorin moottoreiden testausalustana ja teknologian esittelynä useissa ilmanäytöksissä osoittaakseen MiG-29M:n tulevaa kehitysversiota. Siinä on sama avioniikka MiG-29M:n kanssa. Ainoa ero ohjaamon sijoittelussa on ylimääräinen kytkin vektorityöntötoiminnon kytkemiseksi päälle. Kahdessa RD-133-työntövoimavektorimoottorissa on pyörivät 3D-suuttimet, jotka voivat tarjota työntövoimavektorin taipuman kaikkiin suuntiin. Sen työntövoimavektoria lukuunottamatta muita yksityiskohtia ei kuitenkaan virallisesti tuotu esille. Sitä käytetään yleensä taitolentokoneena, ja sitä on esitelty yhdessä MiG-29M2:n kanssa useissa lentonäytöksissä ympäri maailmaa vienti arkoituksessa
MiG-29K (malli 9.47)
MiG-29M:ään perustuva lentotukialuksille kehitetty versio, kirjain "K" tarkoittaa "Korabelnogo bazirovaniya" (kansipohjainen). Siinä on taitettavat siivet, pysäytysvaihde ja vahvistettu laskuteline. Se oli alun perin tarkoitettu Admiral Kuznetsov -luokan lentotukialuksiin, mutta se oli saanut sarjatuotantoluvan Venäjän puolustusministeriöltä. Hanke kuitenkin keskeytettiin taloudellisista ja sotilasdoktriinin muutokseen liittyvistä syistä. MiG Corporation käynnisti ohjelman uudelleen vuonna 1999. Intian laivasto allekirjoitti 20. tammikuuta 2004 sopimuksen 12 yksipaikkaisesta MiG-29K:sta ja neljästä kaksipaikkaisesta MiG-29KUB:sta. [35] Koneisiin tehtiin Intian laivaston vaatimia muutoksia. Tuotannossa MiG-29K ja MiG-29KUB jakavat kaksipaikkaisen kuomun. MiG-29K:ssa on tutkaa vaimentavat pinnoitteet. Sen asevalikoimaan kuuluu MiG-29M:n ja MiG-29SMT:n kanssa yhteensopivia aseita. Naton raportointikoodi on "Fulcrum-D".
MiG-29KUB (malli 9.47)
Ominaisuudet ovat samat kuin MiG-29K:lla, mutta versio on kakspaikkainen. Mallin on tarkoitus toimia MiG-29K-lentäjän koulutuksessa, mutta se on myös täysin taistelukykyinen. Intian laivastolle kehitetty MiG-29KUB teki ensilentonsa Venäjän Zhukovsky-lentokoneiden testikeskuksessa 22. tammikuuta 2007. Naton raportointikoodi on "Fulcrum-D".

Entisiä ja nykyisiä käyttäjämaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  •  Algeria (Vuonna 2024 39 kappaletta ja 5 tilauksessa[36])
  •  Eritrea (Entinen käyttäjä, varastoi koneensa vuonna 2024[36])
  •  Sudan (Vuonna 2024 10 kappaletta.[36]Saanut kalustoa eri lähteistä, mahdollisesti myös Venäjältä, vaikka maa on ollut asevientikiellossa Darfurin konfliktin takia.[38] Huhtikuussa 2024 Algerian raportoitiin lahjoittavan käytöstä poistunutta kalustoaan Sudanille.[39])

Amerikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  •  Bulgaria (Vuonna 2024 11 kappaletta[36])
  •  Jugoslavia (14 kpl MiG-29 ja kaksi MiG-29UB mallia.[40] Siirtyneet maan hajottua Serbialle.)
  •  Moldova (Entinen käyttäjä. Myynyt koneitaan Yhdysvalloille, mahdollisesti myös muuualle.[41])
  •  Puola (Vuonna 2024 23 kappaletta, joista 14 luovutetaan Ukrainalle.[36][42]12 konetta vuosina 1989–1990, ostanut Tšekistä 10 ja Saksalta 22, joista osa purettu varaosiksi, yhteensä 32 konetta[43][40])
  •  Romania (Entinen käyttäjä. 1990-luvulla koneille suunniteltiin israelilaisen sotilasteknologiayritys Elbitin kanssa Sniper-niminen päivitetty malli. Taloudellisista syistä ohjelma kuitenkin keskeytettiin vain yhden päivitetyn koneen jälkeen. Romania luopui koko MiG-29-laivastostaan vuonna 2003.[44])
  •  Saksan demokraattinen tasavalta (Koneet siirtyivät Saksojen yhdistyessä Saksan liittotasavallalle.)
  •  Saksan liittotasavalta (Entinen käyttäjä. Käytti DDR:ltä perittyä kalustoa vuoteen 2003, jolloin myi niistä 22 symbolisen yhden euron hintaan Puolalle ja lahjoitti yhden Yhdysvalloille.[45])
  •  Serbia (Vuonna 2024 11 kappaletta.[36]Sai kalustoa Jugoslavian hajottua)
  •  Tšekki (Entinen käyttäjä. Sai Tšekkoslovakian hajotessa 10 konetta[40]. Luopui niistä kuitenkin jo vuonna 1993.[46])
  •  Tšekkoslovakia (20 konetta.[40] Siirtyivät maan hajottuva Tsekille ja Slovakialle )
  •  Ukraina (Vuonna 2024 47 kappaletta, mutta tarkka määrä on kuitenkin epäselvä Ukrainan sodan takia.[36]Sai kalustoa Neuvostoliiton hajottua. Puola ja Slovakia ovat toimittaneet omia koneitaan Ukrainaille käytettäviksi vahvistamaan maan ilmavoimia Ukrainan sodassa.[47][48])
  •  Unkari (Entinen käyttäjä. Osti kalustoa Venäjältä vuonna 1993, mutta ne korvattiin 2000-luvulla ruotsalaisvalmisteisilla JAS 39 Gripen-hävittäjillä[49] )
  •  Slovakia (Entinen käyttäjä. Sai Tšekkoslovakian hajotessa 10 konetta, minkä lisäksi osti Venäjän ilmavoimilta 14[40]. Luovutti kuitenkin koko kalustonsa Ukrainalle vuonna 2023.[48])
  •  Valko-Venäjä (Vuonna 2024 33 kappaletta[36])
  •  Venäjä (Pääkäyttäjä, vuonna 2024 MiG-29/35-kalustoa 258 ja tilauksessa 35. Tarkka määrä on kuitenkin epäselvä Ukrainan sodan takia[36])


Tekniset tiedot (MiG-29)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [50]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&017.037000017,37 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&011.040000011,40 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.07300004,73 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&038.&&&&0038 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&011000.&&&&0011 000 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&015300.&&&&0015 300 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&020000.&&&&0020 000 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Klimov RD-33 jälkipolttavaa suihkumoottoria; &&&&&&&&&&&&&081.040000081,4 kN per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&02400.&&&&002 400 km/h (Mach 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.2,25, matalalennossa 1 500 km/h (Mach 1,25))
  • Toimintasäde: &&&&&&&&&&&01430.&&&&001 430 km [51]
  • Siirtolentomatka: &&&&&&&&&&&02100.&&&&002 100 km ulkoisilla polttoainesäiliöillä[51]
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&018013.&&&&0018 013 m
  • G-voimarajat: +9 g [52]
  • Nousukyky: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”maksimissaan”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”maksimissaan”maksimissaan 330 m/s , keskimäärin 109 m/s 0–6 000 m korkeuksissa
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0403.&&&&00403 kg/m²
  • Teho-painosuhde: 1.09

Aseistus

  • 1 × 30 mm GŠ-30-1 -tykki (150 laukausta)
  • 7 kiinnikettä: kuusi siivissä, yksi rungon alla, joihin mahdollista kiinnittää yhteensä 3 500 kg aseistusta

Avioniikka

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ "Products: Military Programs." (Arkistoitu – Internet Archive) migavia.ru/eng. Retrieved 23 September 2009.
  2. ↑ Gordon and Davison 2005, p. 61.
  3. ↑ "MiG-29s to be jettisoned"
  4. ↑ "Russia To Sell 20 MiG-29 Fighters To Myanmar."[vanhentunut linkki] Defense News, via France-Presse, Agence, 23 December 2009.
  5. ↑ "Russian MiG-29 Jets 'Attack' China in Myanmar." Pravda, 24 December 2009. Retrieved 1 August 2010.
  6. ↑ a b c d Winchester, JM ym.: Aviation factfile: Modern aircraft. s. 174-175. Amber Books Ltd., 2005.
  7. ↑ The MiG-29 fighters family web.archive.org. 19.6.2015. Viitattu 16.6.2024.
  8. ↑ Frawley, Gerard: The international directory of military aircraft, s. 124-125. Aerospace publications, 2002.
  9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :2 ei löytynyt
  10. ↑ Neuvostokone MiG-29:n raaka voima huimasi länsilentäjän pään: ”Kuin enkelit olisivat työntäneet ylöspäin” www.iltalehti.fi. Viitattu 16.6.2024.
  11. ↑ Dario Leone: The Story of Alexander Zuyev, the Soviet Pilot who defected to Turkey flying a MiG-29 Fulcrum The Aviation Geek Club. 23.12.2019. Viitattu 16.6.2024. (englanti)
  12. ↑ Maya Carlin: Russia's MiG-29K Aircraft Carrier Fighter Is No Joke The National Interest. 21.11.2023. Viitattu 16.6.2024. (englanniksi)
  13. ↑ GlobalSecurity, MiG-29SMT FULCRUM
  14. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä migavia ei löytynyt
  15. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä glob ei löytynyt
  16. ↑ EurAsian Times Desk: Why Indian Air Force Continues To Reject Russian MiG-35 'Advanced Jets'? Latest Asian, Middle-East, EurAsian, Indian News. 10.8.2020. Viitattu 16.6.2024. (englanti)
  17. ↑ Why Russia’s MiG-35 Is Starting To Look Like A Dead Duck - The Drive web.archive.org. 9.8.2020. Viitattu 16.6.2024.
  18. ↑ Mikoyan-Gurevich MiG-29A nationalmuseum.af.mil. Arkistoitu 23 August 2018. Viitattu 22 August 2018.
  19. ↑ Gordon: Mikoyan MiG-29 Fulcrum - multi-role fighter, s. 44. MBI Publishing, 1999. 1150808027 ISBN 0-7603-0764-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 25 December 2023).
  20. ↑ Oryx: Oryx Blog: The KPAF investigated: North Korea's MiG-29s Oryx Blog. 19.2.2014. Arkistoitu 24 March 2014. Viitattu 2.7.2023.
  21. ↑ Russia helps keep Syria's MiG-29s flying janes.com. Arkistoitu 12 June 2014. Viitattu 14 November 2014.
  22. ↑ MiG-ul 29 Sniper a ajuns la Berlin fara escala Ziarul de Iași. 6 June 2000. Arkistoitu 14 April 2022. Viitattu 26 March 2022. (romania)
  23. ↑ Aerostar/Dasa fly first MiG-29 Sniper upgrade FlightGlobal. 16 May 2000. Arkistoitu 25 March 2022.
  24. ↑ Aripi romanesti : MIG 29 in RoAF… Rumania Military. 4 August 2011. Arkistoitu 23 June 2022. Viitattu 26 March 2022.
  25. ↑ Tudor Curtifan: Armata României, după 30 de ani: De la MiG-29 la F-16. Ce s-a schimbat din 1989 până în prezent defenseromania.ro. 25 October 2021. Arkistoitu 26 May 2022. Viitattu 26 March 2022. (romania)
  26. ↑ "Mig-29 fighter jet family, Russia" AirForceWorld.com Retrieved 23 August 2013.
  27. ↑ MiG-29SMT/MiG-29UB upgraded migavia.ru. Arkistoitu 27 June 2015. Viitattu 27 May 2015.
  28. ↑ Furtak, Marek (2016). MiG-29BM - myśliwiec wielozadaniowy Sił Powietrznych Białorusi. in: "Lotnictwo" Nr. 1/2016(177), pp. 52–58 (in Polish)
  29. ↑ Bangladesh plans to upgrade a second batch of MiG-29 fighters Blog Before Flight. Arkistoitu 24 May 2021. Viitattu 12.7.2021.
  30. ↑ Take-off Magazine : Indian MiG-29 upgrade archive.ph. 4.5.2013. Viitattu 16.11.2024.
  31. ↑ Take-off Magazine : Indian MiG-29 upgrade archive.ph. 4.5.2013. Viitattu 16.11.2024.
  32. ↑ Development of D-29 System (Internal EW system for MIG-29 Upgrade Aircraft) Defence Research and Development Organisation - DRDO, Ministry of Defence, Government of India. Arkistoitu 12 May 2021. Viitattu 12 May 2021.
  33. ↑ Golz: MiG modernization in liviv Key.Aero. 21 December 2017. Arkistoitu 16 August 2023. Viitattu 3 June 2022.
  34. ↑ Thomas Newdick: Ukraine's Uniquely Upgraded MiG-29 Fulcrum Is Back The Drive. 8 August 2022. Arkistoitu 24 August 2023. Viitattu 10 August 2022.
  35. ↑ - RAC MiG web.archive.org. 18.3.2010. Viitattu 16.11.2024.
  36. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Flight International: World Air Forces 2024 flightglobal.com. Viitattu 16.6.2024.
  37. ↑ Chris Pocock • Defense Correspondent: Malaysia Grounds MiG-29s and Rethinks Future Fighter | AIN Aviation International News. Viitattu 16.6.2024.
  38. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :4 ei löytynyt
  39. ↑ Algeria Donating Retired MiG-29 Fighters to Sudan - Reports Military Watch Magazine. Viitattu 16.6.2024. (englanniksi)
  40. ↑ a b c d e MiG-29 FULCRUM Exports globalsecurity.org. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  41. ↑ U.S. Buys Moldovan Aircraft to Prevent Acquisition by Iran | Arms Control Association www.armscontrol.org. Viitattu 16.6.2024.
  42. ↑ Thomas Newdick: The Ironic Saga Of Ukraine's Newly Donated MiG-29 Fulcrums The War Zone. 12.4.2023. Viitattu 16.6.2024. (englanniksi)
  43. ↑ Poland - Air Force Modernization globalsecurity.org. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  44. ↑ Why Romania Abandoned the Mig-29 In Favor Of the Mig-21, And What Is Happening to These Aircraft Now | Defense Express en.defence-ua.com. Viitattu 16.6.2024. (englanniksi)
  45. ↑ Miguel Ortiz: How the Soviet MiG-29 became a NATO fighter jet We Are The Mighty. 5.11.2022. Viitattu 16.6.2024. (englanti)
  46. ↑ Supersonic Aircraft - Background | Ministry of Defence & Armed Forces of the Czech Republic www.army.cz. Viitattu 16.6.2024.
  47. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :5 ei löytynyt
  48. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :6 ei löytynyt
  49. ↑ No bids for decommissioned MiG-29s - BBJ BBJ.hu. Viitattu 16.6.2024. (englanniksi)
  50. ↑ MiG-29/MiG-29UB/MiG-29SE migavia.ru. MiG. Arkistoitu 7.8.2014. Viitattu 30.9.2014.
  51. ↑ a b http://www.airforce-technology.com/projects/mig29/
  52. ↑ http://www.migavia.ru/eng/production/?tid=1&id=17 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta MiG-29.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikojan_MiG-29&oldid=22828493”