Intian ilmavoimat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intian ilmavoimien lippu.
Intian ilmavoimien lippu.

Intian ilmavoimat (hindiksi भारतीय वायु सेना, Bhāratīya Vāyu Senā; engl. Indian Air Force) on osa Intian asevoimia. Ne perustettiin 8. lokakuuta 1932, jolloin Intia oli Ison-Britannian siirtomaa. Aselajin nimi oli aluksi Indian Air Force ja se muutettiin vuonna 1945 muotoon Royal Indian Air Force. Vasta vuonna 1950 nimestä poistettiin Royal-sana. Intian ilmavoimat ovat kalustoltaan neljänneksi suurimmat maailmassa.

Intian ilmavoimilla on käytössään 170 000 henkilöä ja 1 430 taistelulentokonetta (vuosi 2006). Vuonna 2004 Intian ilmavoimat ostivat 66 BAe Hawkia, jotka korvaavat tšekkiläisen Aeron suihkuharjoituskoneet.

Taistelukoneet ja hävittäjät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokoneet ovat pääosin hankittu Venäjältä ja Ranskasta.[1]

Helikopterit on pääosin hankittu Venäjältä (MI-tyypit) ja Ranskasta (Chetak- ja Cheetah-mallit). Helikoptereiden määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Amerikkalaisten helikoptereiden määrä on noin 60, ja venäläisiä ja ranskalaisia helikoptereita on yli 500.[3]

  • MI-25/MI-35
  • MI-26
  • MI-17 V5
  • Chetak
  • Cheetah

Kuljetuskoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljetuskoneita on myös hankittu Yhdysvalloista, kuten Hercules-tyyppistä kuljetuskalustoa. Kuljetuskalustosta löytyy myös venäläisiä ja ranskalaisia konetyyppejä.[4]

Britannia perusti Intian ilmavoimat vuonna 1932. Ensimmäinen laivue alkoi toimia 1. huhtikuuta 1933. Alussa ilmavoimissa oli viisi intialaista lentäjää, jotka olivat Harish Chandra Sircar, Subroto Mukerjee, Bhupendra Singh, Aizad Baksh Awan ja Amarjeet Singh sekä yksi Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien upseeri. Konekalustona oli neljä Westland Wapiti -konetta. Intialaiset lentäjät koulutettiin Crandonissa, Englannissa.

Intian ilmavoimat taistelivat brittien puolella japanilaisia vastaan Burmassa. Ne osallistuivat ilmahyökkäyksiin myös Thaimaassa.

Konekanta parani tänä aikana käsittäen Vultee Vengeance -syöksypommituskoneita, Hawker Hurricane -hävittäjiä ja Westland Lysander -yhteyskoneita.

Itsenäistymisen jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intia oli eräs niistä maista, joille Britannia myi Folland Gnat Mk.1 -hävittäjiä. Intia kuitenkin pyrki kehittämään siitä suorituskykyisemmän lentokoneen, palkkaamalla Saksan johtaviin lentokonesuunnittelijoihin kuuluneen Kurt Tankin kehittämään Intialle oman lentokoneen. HAL Ajeet valmistuikin myöhemmin.[5] Gnatien ohella Intia osti Britanniasta Hawker Hunter-hävittäjätyypin koneita.[6]

1960-luvulla, lähinnä painottuen vuoteen 1965, Intia ja Pakistan kävivät rajasotia, joissa oli myös ilmataisteluja. Kummatkin käyttivät myös English Electric Canberra-pommikoneita.[7]

1970- ja 1980-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intia osti Neuvostoliitosta suurempia määriä lentokalustoa, jota rakennettiin myös intialaisissa tehtaissa lisenssillä. 1980-luvulla se sai uudempaa kalustoa kuin Neuvostoliiton ilmavoimat.lähde? Intian ilmavoimat saivat SEPECAT Jaguar -rynnäkkökoneita.[8]

Intia jatkoi venäläisen kaluston ostamista, mukaan luettuna lentotukialus.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]