Mikko Vainonen
| Mikko Vainonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. huhtikuuta 1994 Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Valu[1] |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 190 cm |
| Paino | 95 kg |
| Pelinumero | 7 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2011–2022 |
| Seurat |
HIFK (SML) Milwaukee Admirals (AHL) Cincinnati Cyclones (ECHL) SaiPa (SML) Ässät (SML) Krefeld Pinguine (DEL) Sport (SML) Orli Znojmo (EBEL/Tšekki II) Dornbirner EC (EBEL) HC Frýdek-Místek (Tšekki I) SG Cortina (AlpsHL/Italia) Glasgow Clan (EIHL) |
| NHL-varaus |
118. varaus, 2012 Nashville Predators |
| KHL-varaus |
68. varaus, 2012 Donbass Donetsk |
Mikko Vainonen (s. 11. huhtikuuta 1994 Helsinki) on suomalainen jääkiekkopuolustaja, joka tunnettiin pelaajaurallaan isokokoisena peruspuolustajana.[2] Vainonen pelasi Liigassa 99 ottelua HIFK:ssa, SaiPassa, Ässissä ja Sportissa. Hän pelasi urallaan myös AHL:ssa, ECHL:ssä, Saksan DEL-liigassa, monikansallisissa EBEL- ja Alps Hockey League -sarjoissa, Tšekin alasarjoissa ja Britannian EIHL:ssä. Vainonen oli voittamassa 2014 nuorten MM-kultaa, ja Nashville Predators varsi hänet NHL:ään 2012.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vainonen on Helsingin IFK:n kasvatti. Hän voitti seurassa C-nuorten SM-pronssia vuosina 2009 ja 2010 sekä B-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 2010.[3]
Kauden 2011–2012 Vainonen aloitti HIFK:n A-nuorten varakapteenina ja hän voitti A-nuorten Suomenmestaruuden keväällä 2012. Vainonen nostettiin HIFK:n SM-liigarinkiin lokakuussa 2011 korvaamaan loukkaantunutta Juuso Salmea. Hän teki liigadebyyttinsä vain 17-vuotiaana 14. lokakuuta 2011 kotona Kalevan Palloa vastaan Toni Söderholmin puolustajaparina ja sai siinä jääaikaa 7.49 minuuttia.[4][5] Vainonen pelasi kauden aikana SM-liigassa yhteensä kahdeksan ottelua ilman tehopisteitä.[3]
Tammikuussa 2012 NHL:n kykyjenetsijäpalvelu listasi Vainosen Euroopassa pelaavista kenttäpelaajista sijalle 10. NHL:n varaustilaisuuteen 2012. Huhtikuussa hänen sijoituksensa rankingissa oli 11.[6] KHL-seura Donbass Donetsk varasi Vainosen toisella kierroksella 68. pelaajana toukokuussa 2012. NHL:ään hänet varasi lopulta Nashville Predators 118. pelaajana. Samana kesänä Vainosen varasi vielä OHL-joukkue Kingston Frontenacs 6. pelaajana CHL:n varaustilaisuudessa.[7] Elokuussa hän päätti siirtyä Frontenacsin riveihin kaudeksi 2012–2013.[8]
Vainonen teki sopimuksen HIFK:hon taas kaudeksi 2013–2014,[9] mutta jo samassa kuussa hän teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Nashville Predatorsin kanssa ja jatkoi pelejään Frontenacsissa.[10][11] OHL-kauden jälkeen huhtikuussa 2014 Vainonen siirtyi amatööritry-out -sopimuksella AHL-joukkue Milwaukee Admiralsin vahvuuteen.[12] Hän pelasi siellä kaksi ottelua. Predatorsin syksyn 2014 harjoitusleirillä Vainonen lähetettiin ensin syyskuun lopulla Admiralsiin,[13] mutta kauden 2014–2015 kynnyksellä hänet lähetettiin vielä sarjatasoa alemmas ECHL-joukkue Cincinnati Cyclonesiin.[14] Tammikuussa 2015 Predators lainasi Vainosen loppukaudeksi 2014–2015 SM-liigajoukkue Saimaan Palloon.[15] Hän jakoi kevään 2015 pudotuspeleissä joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Matti Järvisen kanssa lukemalla +2.[16]
Lokakuussa 2015 Predators asetti Vainosen siirtolistalle, josta yksikään joukkue ei kuitenkaan napannut häntä. Lopulta seura purki Vainosen sopimuksen.[17] Marraskuussa hän siirtyi loppukauden 2015–2016 kattavalla ja yhden vuoden option sisältävällä sopimuksella Porin Ässiin.[18] Vainonen teki ensimmäisellä täydellä SM-liigakaudellaan 39 runkosarjaottelussa tehot 1+5=6. Hän teki liigauransa avausmaalin 18. helmikuuta 2016 vieraissa Oulun Kärppiä vastaan.[19] Marraskuussa 2016 Ässät ja Vainonen purkivat yhteisymmärryksessä sopimuksensa.[20] Seuraavana päivänä hänen kerrottiin siirtyneen loppukauden sopimuksella Saksan DEL-liigan Krefeld Pinguineen.[21] Maaliskuussa 2017 Vainonen teki joukkueen kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[3]
Kaudeksi 2018–2019 Vainonen palasi SM-liigaan ja siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Vaasan Sportiin.[2] Hän jäi joukkueessa kuitenkin pieneen rooliin ja joulukuussa 2018 seura lainasi Vainosen kuukauden mittaisella sopimuksella monikansallisen Erste Bank Eishockey Ligan tšekkiläisjoukkue Orli Znojmoon.[22] Hän pelasi siellä seitsemän ottelua, kunnes Sport purki Vainosen sopimuksen yhteisymmärryksessä saman kuun lopulla.[23] Hän jatkoi tämän jälkeen loppukauden Znojmossa.[3] Vainonen oli pudotuspeleissä kahdella osumallaan joukkueen paras maalintekijä Anthony Lucianin kanssa.[24]
Vainonen siirtyi kaudeksi 2019–2020 jatkamaan EBEL-uraansa vuoden mittaisella sopimuksella itävaltalaisen Dornbirner EC:n riveihin.[25] Lokakuussa 2020 hän palasi loppukauden 2020–2021 kattavalla ja yhden optiovuoden sisältävällä sopimuksella Orli Znojmoon, joka oli siirtynyt edellisen kauden päätteeksi pelaamaan Tšekin kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle 2. česká hokejová ligaan.[26] Marraskuussa seura lainasi Vainosen sarjatasoa ylemmäs 1. česká hokejová ligan HC Frýdek-Místekiin.[27] Vuoden 2021 vaihteessa hän siirtyi loppukauden 2020–2021 kattavalla sopimuksella monikansallisen Alps Hockey Leaguen SG Cortinaan.[28][29]
Kaudeksi 2021–2022 Vainonen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Britannian EIHL-liigan skotlantilaisjoukkue Glasgow Claniin.[30][31] Hän lopetti uransa keväällä 2022. Vainonen kertoi myöhemmin haastattelussa, että kipinä pelaamiseen oli sammumassa ja monissa peleissä hän odotti vain pelin loppua ja kotiinpääsyä.[32]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Ruotsi 2014 | jääkiekko | |
Vainonen pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2014, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden.[3] Vuotta aiemmin Vainonen kuitenkin putosi MM-leiriryhmästä vuoden 2013 turnaukseen.[33] Hänet valittiin Pohjola-leirin tähdistökentälliseen vuonna 2009.[3]
Vainonen pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2012, jolloin hän toimi Suomen kapteenina. Vainonen pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2011. Hän oli myös Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkueen kapteeni Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla vuonna 2011, jolloin Vainonen voitti hopeaa. Hän pelasi samana vuonna myös World U-17 Hockey Challengessa. Yhteensä Vainonen on pelannut kahdeksan nuorten ja 35 poikien maaottelua.[3]
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2010–2011 | HIFK | A-SM | 8 | 1 | 2 | 3 | 12 | 4 | 0 | 0 | 0 | 6 | |||||||||
| 2011–2012 | HIFK | A-SM | 38 | 7 | 11 | 18 | 44 | 10 | 0 | 1 | 1 | 12 | U18 | 7 | 0 | 4 | 4 | 8 | |||
| HIFK | SM-liiga | 8 | 0 | 0 | 0 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2012–2013 | Kingston Frontenacs | OHL | 55 | 4 | 18 | 22 | 42 | 4 | 2 | 1 | 3 | 2 | |||||||||
| 2013–2014 | Kingston Frontenacs | OHL | 57 | 4 | 14 | 18 | 73 | 7 | 1 | 3 | 4 | 8 | JMM | 7 | 0 | 2 | 2 | 4 | |||
| Milwaukee Admirals | AHL | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2014–2015 | Cincinnati Cyclones | ECHL | 27 | 0 | 4 | 4 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
| SaiPa | SM-liiga | 19 | 0 | 1 | 1 | 14 | 7 | 0 | 2 | 2 | 33 | ||||||||||
| 2015–2016 | Ässät | SM-liiga | 39 | 1 | 5 | 6 | 63 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2016–2017 | Ässät | SM-liiga | 15 | 0 | 1 | 1 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Krefeld Pinguine | DEL | 28 | 4 | 1 | 5 | 34 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2017–2018 | Krefeld Pinguine | DEL | 44 | 1 | 3 | 4 | 45 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2018–2019 | Sport | SM-liiga | 11 | 0 | 2 | 2 | 18 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Orli Znojmo | EBEL | 28 | 6 | 11 | 17 | 18 | 5 | 2 | 2 | 4 | 12 | ||||||||||
| 2019–2020 | Dornbirner EC | EBEL | 50 | 3 | 10 | 13 | 38 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2020–2021 | Orli Znojmo | Tšekki II | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||
| HC Frýdek-Místek | Tšekki I | 5 | 0 | 0 | 0 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| SG Cortina | AlpsHL | 19 | 1 | 5 | 6 | 35 | 5 | 0 | 2 | 2 | 4 | ||||||||||
| SG Cortina | Italia | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2021–2022 | Glasgow Clan | EIHL | 44 | 3 | 9 | 12 | 46 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 5 kautta | yhteensä | SM-liiga | 92 | 1 | 9 | 10 | 103 | 7 | 0 | 2 | 2 | 33 | |||||||||
| 2 kautta | yhteensä | EBEL | 78 | 9 | 21 | 30 | 56 | 5 | 2 | 2 | 4 | 12 | |||||||||
| 2 kautta | yhteensä | DEL | 72 | 5 | 4 | 9 | 79 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | ECHL | 27 | 0 | 4 | 4 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | AlpsHL | 19 | 1 | 5 | 6 | 35 | 5 | 0 | 2 | 2 | 4 | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | AHL | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | Italia | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikko Vainonen The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Mikko Vainonen Eurohockey.com. (englanniksi)
- Mikko Vainonen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Viiri meni Mikko "Valu" Vainoselle HS.fi. 31.12.2013. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.1.2013.
- ↑ a b Robert Arrak ja Mikko Vainonen Sportiin vaasansport.fi. 29.3.2018. Hockey-Team Vaasan Sport Oy. Viitattu 29.3.2018.
- ↑ a b c d e f g Mikko Vainonen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Isokokoinen HIFK-kasvatti tekee debyyttinsä yle.fi. 14.10.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Tilastot - Liiga liiga.fi. 14.10.2011. Jääkiekon SM-liiga Oy. Arkistoitu 10.1.2014. Viitattu 15.10.2011.
- ↑ 2012 Draft Prospects - European Skaters - NHL.com - NHL Entry Draft Year by Year Results NHL.com. National Hockey League. Viitattu 22.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Korpisalo ja Vainonen matkalla CHL:ään Jatkoaika.com. 27.6.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.6.2012.
- ↑ Vainonen ja Ikonen Kanadaan Jatkoaika.com. 3.8.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.5.2013.
- ↑ Antti Raanta siirtyy HIFK:hon Jatkoaika.com. 2.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.5.2013.
- ↑ Nashville Predators Sign 2012 Fourth-Round Pick Mikko Vainonen nhl.com/predators. 24.5.2013. Nashville, Tenn.: Nashville Predators. Viitattu 25.5.2013. (englanniksi)
- ↑ HIFK menettää toisenkin puolustajan NHL:ään Jatkoaika.com. 25.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.5.2013.
- ↑ Sissons Reassigned to Milwaukee, Ads Sign Vainonen oursportscentral.com. 7.4.2014. Milwaukee, WI: OurSports Central. Viitattu 23.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Predators Reduce Roster to 28 nhl.com/predators. 27.9.2014. Nashville, Tenn.: Nashville Predators. Viitattu 23.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Ads Assign Three to Cincinnati 14.10.2014. Milwaukee, WI: Milwaukee Admirals. Arkistoitu 22.10.2014. Viitattu 23.10.2014. (englanniksi)
- ↑ SaiPan puolustukseen vahvistusta Pohjois-Amerikasta Jatkoaika.com. 15.1.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.1.2015.
- ↑ Elite Prospects - SaiPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 12.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Nuorten maailmanmestarin NHL-sopimus purettu Jatkoaika.com. 9.10.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.11.2015.
- ↑ Vainonen Ässiin - entisen avainhyökkääjän sopimus purettu Jatkoaika.com. 16.11.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.11.2015.
- ↑ Otteluseuranta liiga.fi. 18.2.2016. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Vainonen jättää Ässät Jatkoaika.com. 23.11.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.11.2016.
- ↑ Vainosen ura jatkuu Saksassa satakunnankansa.fi. 24.11.2016. Alma Media Suomi Oy. Arkistoitu 25.11.2016. Viitattu 1.2.2017.
- ↑ Mikko Vainonen siirtyy lainasopimuksella ulkomaille vaasansport.fi. 3.12.2018. Hockey-Team Vaasan Sport Oy. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Silvenoinen, Juha: Pelaajaliikennettä Vaasassa: Kalapudas ja Talaja jatkavat, Vainonen jättää seuran Jatkoaika.com. 28.12.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Elite Prospects - Orli Znojmo eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 12.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Pönniö, Toni: Nuorten maailmanmestarin superkevät vakuutti – ura jatkuu ulkomailla viime kaudelta tutun joukkuetoverin kanssa suomikiekko.com. 19.6.2019. Nordic Sport Media. Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Peroutka, Lukáš: Návrat finské skály! Do Znojma míří Mikko Vainonen hcorli.cz. 2.10.2020. Orli Znojmo, s.r.o. Viitattu 2.10.2020. (tšekiksi)
- ↑ Ura jyrkässä alamäessä - entinen suomalainen NHL-lupaus siirtyy Tshekin toiseksi korkeimmalle tasolle Sportti.com. 23.11.2020. Sport Content Oy. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ L’HAFRO CORTINA si rinforza in difesa hockeycortina.it. 3.1.2021. S.G. Cortina s.s.d. a r.l. Viitattu 3.1.2021. (italiaksi)
- ↑ Miettinen, Miska: Nuorten Leijonien maailmanmestarin ura jatkuu Italiassa – “Odotetaan suurta panosta” suomikiekko.com. 4.1.2021. Nordic Sport Media. Viitattu 4.1.2021.
- ↑ SIGNING: Clan snap up Vainonen clanihc.com. 11.8.2021. Glasgow Clan. Viitattu 11.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Nuorten kultaleijona siirtyy eksoottiseen seuraan sportti.com. 11.8.2021. Sport Content Oy. Viitattu 13.8.2021.
- ↑ Huttunen, Sasha: Nuorten kultaleijona lopetti uransa kuin seinään – ”Jes, nyt ei tarvitse enää pelata lätkää!” Ilta-Sanomat. 15.12.2024. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Nuorissa Leijonissa harvennus – Ikosia ei nähdä kisoissa Jatkoaika.com. 21.12.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.5.2013.