Mikko Kuustonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikko Kuustonen
Kuustonen esiintymässä vuonna 2010.
Kuustonen esiintymässä vuonna 2010.
Henkilötiedot
Koko nimi Ari-Mikko Kuustonen
Syntynyt4. maaliskuuta 1960 (ikä 64)
Ammatti muusikko
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1979–
Tyylilajit gospel
suomipop
suomirock
Soittimet kitara, huuliharppu
Yhtyeet Nehemia
Q.Stone (1987–1992)
Pro Fide (1979–1987)
Kaartamo Kettunen Kuustonen (1998–)
Levy-yhtiöt EMI
Capitol Records
Sony BMG Music Entertainment
Sony Music Entertainment
Epic Records
Columbia Records
RV-Kustannus
Aikamedia Oy
Aiheesta muualla
www.mikkokuustonen.fi
Mikko Kuustonen Ruisrockin päälavalla 1996.

Ari-Mikko Kuustonen (s. 4. maaliskuuta 1960 Leppävirta)[1] on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka soolouransa ohella on tullut tunnetuksi Q.Stone- ja Pro Fide -yhtyeistä sekä myös monista ei-musiikillisista esiintymisistään television viihdeohjelmissa.

Kuustonen on soolouransa varrella julkaissut yhteensä yksitoista studioalbumia, joista kolme on ylittänyt kultalevyrajan ja yksi platinalevyrajan.[2] Hänen albumeitaan on myyty yhteensä yli 230 000 kappaletta. Lisäksi hänen neljästä kokoelma-albumistaan yksi on ylittänyt kultalevyyn oikeuttavan myyntimäärän.[2] Hänen tuorein studioalbuminsa on vuoden 2017 ”Agricolankatu 11”, ja hänen soolouransa tunnetuimpia kappaleita ovat ”Enkelit lentää sun uniin”, ”Kaktusviinaa”, ”Taivas varjele”, ”Tunnen tämän ikävän”, ”Aurora”, ”Taikuri”, ”Onnentyttö”, ”Jerusalemiin” ja ”Ei kyyneltäkään”.[3][4] Musiikkiuransa ohella Kuustonen on kiertänyt kehitysmaita kirjoittaen ja tuottaen materiaalia lehtiin, radioon ja televisioon.

Musiikkiura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikko Kuustonen julkaisi ensimmäisen soololevynsä jo 1979, mutta suuremmalle yleisölle hän tuli tutuksi vasta Q.Stone-yhtyeen myötä, jonka Kuustonen perusti 1980-luvun lopussa yhdessä kitaristi Heikki Silvennoisen kanssa. Vuosina 1979–1987 hän toimi laulaja-kitaristina gospel-yhtyeessä Pro Fide. Hänen ensimmäinen gospel-yhtyeensä oli Nehemia. Kuustosen sooloura lähti kunnolla käyntiin 1990-luvun alkupuolella.

Yhteistyö Silvennoisen kanssa on jatkunut Q.Stonen jälkeenkin. Mikko Kuustonen on vieraillut huumorisketsisarjassa Kummeli kaksi kertaa vuonna 1993. Kuustonen on mukana Silvennoisen ja Pepe Ahlqvistin SF-Blues-yhtyeen vuonna 2005 julkaistulla levyllä Joutomailla. Kuustonen on levyttänyt myös kaksi albumia yhdessä Esa Kaartamon ja Edu Kettusen kanssa.

Vuonna 2009 Kuustonen julkaisi kappaleen Hiljaisin Helsinki yhdessä Irinan kanssa.

Vuonna 2011 Kuustoselle myönnettiin Juha Vainio -palkinto työstään lauluntekijänä.[5]

Kuustonen nähtiin myös Vain elämää -sarjan viidennellä kaudella.[6]

Kuustonen lähti yhdeksän vuoden keikkatauon jälkeen esiintymislavoille maaliskuussa 2017 ja häneltä ilmestyi keväällä 2017 myös uusi albumi.[7]

Kuustosesta ilmestyi huhtikuussa 2022 Johnny Knigan kustantama Mikko Kuustonen, omaelämäkerta -niminen kirja, jonka mukana tuli 10 uutta laulua sisältävä cd-albumi. Äänikirjaversio sisälsi näiden laulujen lisäksi teokseen sävellettyä äänimaisemaa.[8] Kuustosesta oli jo aiemmin kirjoitettu yksi elämäkertateos, vuonna 2007 ilmestynyt WSOY:n kustantama, Jaakko Heinimäen kirjoittama Q – lauluntekijän tarina.[9]

Ura musiikin ulkopuolella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkiuransa ohella Kuustonen on kiertänyt kehitysmaita kirjoittaen ja tuottaen materiaalia lehtiin, radioon ja televisioon. Tuotantoyhtiönsä Medicine Man Productions Oy:n kautta Kuustonen on toteuttanut televisiodokumentteja ja tukenut kansalaisjärjestöjä kestävän kehityksen tiedotustyössä.[4] Vuonna 1998 Mikko Kuustonen nimitettiin ensimmäisenä suomalaisena YK:n hyväntahdon lähettilääksi.[10] Seuraavana vuonna hänet palkittiin myös Kirkon rauhanpalkinnolla.[11] Vuonna 2003 hänet nimitettiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.[12] Mikko Kuustosen elämäkerta Q: Lauluntekijän tarina ilmestyi vuonna 2006. Kirja on kirjoitettu yhdessä Jaakko Heinimäen kanssa.[13][14]

Kuustonen toimi TV2:n Mansikkapaikka-keskusteluohjelman isäntänä 2007–2010.[15] [1] Vedetään hatusta -viihdeohjelman juontajana hän toimi sarjan toisella tuotantokaudella.[16] Kuustonen toimii myös yhtenä Hyvät ja huonot uutiset sekä Pop’n’Roll -ohjelmien vakiopanelistina. Kuustonen on juontanut tai esiintynyt myös tv-ohjelmissa Q-klubi (1991), Q ja tähdet (1992–1993), Kesäkuski (2015), Pallon ympäri (2018) ja SuomiLOVE (2015–2020)[17]. Keväällä 2020 Nelosella esitettiin Kuustosen sekä hänen puolisonsa Hanna Brotheruksen parisuhdeohjelmaa nimeltä Kimpassa. Ohjelmassa vieraili tunnettuja suomalaisia pariskuntia, kuten Satu Silvo ja Reidar Palmgren. [18].

Mikko Kuustonen on tehnyt yhteistyötä Jukka Perkon kanssa Hidas Oy:n nimissä.[19]

Keväällä 2020 maailmanlaajuisen koronaviruspandemian myötä Kuustonen juonsi Yleisradion Olohuone-ohjelmaa, jossa vierailivat tunnetut suomalaiset muusikot, kuten Maija Vilkkumaa.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuustonen oli naimisissa Marita Kuustosen kanssa 32 vuotta. Heidän avioeronsa astui voimaan keväällä 2014. Kuustosen tyttäret Iina ja Minka Kuustonen ovat näyttelijöitä.[20] Toukokuussa 2018 Mikko Kuustonen avioitui vuonna 2014 tapaamansa koreografi Hanna Brotheruksen (s. 1968) kanssa.[21] Pariskunta erosi loppuvuodesta 2023.[22]

Kuustonen on itse kertonut julkisuudessa päihdeongelmistaan, mutta on ollut raittiina vuodesta 2004 saakka.[23] Hän on kuulunut nuorena herätysliikkeeseen[24] ja kärsinyt myöhemmin myös mielenterveysongelmista.[25] Kuustonen on kertonut olevansa värisokea.[26]

Kuustonen on perheensä kuudesta lapsesta nuorin. Hänen isänsä oli töissä kaivoksella Oravikoskella Leppävirran kunnassa.[27] Koomikko Sami Hedberg on Kuustosen sisarenpoika.[28]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Mikko Kuustosen diskografia

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kolsi, Eeva-Kaarina: ”Olen elänyt kädestä suuhun”. Ilta-Sanomat Plus, 5.9.2009, s. 30.
  2. ↑ a b Kulta- ja platinalevyt - Mikko Kuustonen Musiikkituottajat. Viitattu 3.11.2012.
  3. ↑ Mikko Kuustonen - Ei kyyneltäkään finnishcharts.com. Viitattu 2.11.2012.
  4. ↑ a b Mikko Kuustosen biografia Mikko Kuustosen verkkosivusto. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 3.11.2012.
  5. ↑ Mikko Kuustonen sai Juha Vainio -palkinnon Turun Sanomat. 29.7.2011. Viitattu 30.7.2011.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Tässä he ovat - uudet Vain elämää -tähdet!
  7. ↑ Mikko Kuustonen repäisee: Uusi levy ja kiertue lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen iltalehti.fi. Viitattu 17.10.2016.
  8. ↑ Mikko Kuustonen kuului nuorena miehenä 8 vuotta ahdasmieliseen yhteisöön – paha olo tuntuu vieläkin www.iltalehti.fi. Viitattu 5.4.2022.
  9. ↑ Pasi Kostiainen: Mikko Kuustonen tuli isäksi vain 24-vuotiaana – paljastaa nyt tytärtensä varhaisista vuosista asian, joka kaduttaa vielä tänäkin päivänä Ilta-Sanomat. 5.4.2022. Viitattu 5.4.2022.
  10. ↑ Mikko Kuustosesta YK:n Hyvän tahdon lähettiläs (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Esittely (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Mikko Kuustonen on vuoden positiivisin suomalainen
  13. ↑ Q - LAULUNTEKIJÄN TARINA
  14. ↑ Maa­il­man­mat­kaa­ja katsoo nyt kotimaahan
  15. ↑ http://www.imdb.com/title/tt2076540/
  16. ↑ Riku Nieminen ja Aku Hirviniemi MTV3:n syksyn tähtiä (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Mikko Kuustonen Elonetissä.
  18. ↑ Mikko Kuustosen ja Hanna Brotheruksen uudessa ohjelmassa julkkisparit puhuvat suoraan parisuhteesta Nelonen. 1.1.2020. Viitattu 5.1.2020.
  19. ↑ Hidas Oy:n kotisivut hidas.fi. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 3.4.2017.
  20. ↑ Mikko Kuustosen avioero lopullinen Iltalehti.fi. 18.3.2014. Viitattu 2.12.2014.
  21. ↑ Yllätyshäät! Mikko Kuustonen ja Hanna Brotherus sanoivat tahdon – intiimi vihkimisseremonia läheisten kesken Ilta-Sanomat. 28.5.2018. Viitattu 28.5.2018.
  22. ↑ Mikko Kuustonen ja Hanna Brotherus: Ero! www.iltalehti.fi. Viitattu 15.12.2023.
  23. ↑ Vain elämää: Mikko Kuustosella raju päihdehistoria iltalehti.fi. Viitattu 21.10.2016.
  24. ↑ Vain elämää - Mikko Kuustonen kertoo uskoontulostaan: "Liityin herätysliikkeeseen" iltalehti.fi. Viitattu 21.10.2016.
  25. ↑ Vain elämää: Mikko Kuustonen mielenterveysongelmistaan: "Olen kipuillut koko elämäni" iltalehti.fi. Viitattu 21.10.2016.
  26. ↑ Olisiko sinusta lennonjohtajaksi, Mikko Kuustonen? HS.fi. Viitattu 26.10.2016.
  27. ↑ Huutolaislapsen pojasta tuli koko kansan tuntema viihdepersoona – 60 vuotta täyttävä Mikko Kuustonen kertoo nyt elämänsä käännekohdista
  28. ↑ Seura: Yllättävä yhteys! Iina Kuustonen ja Sami Hedberg ovat läheistä sukua Ilta-Sanomat (is.fi). 15.5.2014. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 26.11.2022. ”Sami Hedberg kertoo torstain Seuran haastattelussa, että muusikko Mikko Kuustonen on hänen enonsa, eli Hedbergin äidin veli.” Viitattu 26.11.2022.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuustonen, Mikko & Heinimäki, Jaakko: Q: Lauluntekijän tarina. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-30905-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikko Kuustonen
Studioalbumit
Yhteisalbumeita
Kokoelmat
Video/DVDYksi ilta
Singlet
MuutaDiskografia
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikko_Kuustonen&oldid=22789624”