Mikko Jaakonpoika Krouvila
Mikko (Michael, Mikael) Jaakonpoika (Jacobinpoika) Krouvila (21. syyskuuta 1699 Eura – 19. maaliskuuta 1767 Eura) oli suomalainen talonpoika, joka edusti säätyään kolmilla eri valtiopäivillä 1730- ja 1740-luvulla.[1]
Krouvilan vanhemmat olivat Jaakko Heikinpoika Krouvila ja Susanna Martintytär Katila. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1719 Riitta Paavontytär Perhe. Krouvila oli kotoisin Euran Sorkkisten kylästä. Hän tuli tilan isännäksi vain 18-vuotiaana ja meni naimisiin pari vuotta myöhemmin. Paitsi esimerkillisenä talonpoikana, hän toimi useissa eri luottamustehtävissä. Lautamiehenä Krouvila ehti olla 35 vuotta ja parikymmentä vuotta myös kuudennusmiehenä. Kotikirkkoonsa hän lahjoitti hirret, kynttilänjalan ja maalauksen. Hän edusti Satakunnan talonpoikia valtiopäivillä Tukholmassa 1734, 1738-1739 ja 1742-1743. Toisella kerralla hänelle annettiin tehtäväksi ostaa seurakuntansa kirkkoon alttaritaulu ja hän hankkikin 1739 Tukholmasta Dankvart Paschin maalaaman teoksen Viimeinen tuomio. Vuoden 1734 valtiopäivillä Krouvila ja usea muu suomalainen talonpoika anoivat ruotsin kielen tulkikseen Johan Mathesiusta, mutta pyyntöön ei suostuttu, vaikka se uusittiin. Pyyntö herätti kuitenkin keskustelun kielikysymyksestä valtiopäivillä. Poikansa Mikaelin ja Jaakon Krouvila lähetti Porin triviaalikouluun, jossa he oppivat ruotsin kielen. Kolmansilla valtiopäivillään Krouvila oli pikkuvihan aikana ns. valitusdeputaation jäsen eli otti vastaan Suomea koskevia valituksia ja mietintöjä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mäkelä-Alitalo, Anneli: ”Mikko Jaakonpoika Krouvila”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 475-476. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.
