Mike Keenan
| Mike Keenan | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. lokakuuta 1949 Bowmanville, Ontario |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Pituus | 178 cm |
| Paino | 84 kg |
| Seura | |
| Seura | Kunlun Red Star |
| Sarja | KHL |
| Tehtävä | päävalmentaja/GM |
| Valmennusura | |
| Vuodet | 1977– |
| Seurat |
Rochester Americans University of Toronto Philadelphia Flyers Chicago Blackhawks New York Rangers St. Louis Blues Vancouver Canucks Boston Bruins Florida Panthers Calgary Flames Metallurg Magnitogorsk Kunlun Red Star |
Michael Edward Keenan (s. 21. lokakuuta 1949 Bowmanville, Ontario) on kanadalainen jääkiekkovalmentaja, taustavaikuttaja ja entinen jääkiekkoilija. Hänellä on valmentajana kuudenneksi eniten voittoja NHL:n historiassa.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajaurallaan Keenan pelasi yliopistoliigassa St. Lawrencen yliopistossa (1969–72), Toronton yliopistossa (1972–73), ammattilaisena Roanoke Valley Rebelsissä (1973–74) ja amatöörinä Whitby Warriorsissa (1974–77).
Keenan aloitti valmentajanuransa vuonna 1979 juniorisarja OHL:n Peterborough Petesissä, joka eteni hänen valmennuksessaan aina Memorial Cupin loppuotteluihin saakka keväällä 1980. Peterboroughista hän siirtyi ammattilaisjoukkueen valmentajaksi AHL:n Rochester Americansiin. Rochesterissa Keenan valmensi kolme kautta, joista viimeisellä joukkue voitti liigan mestaruuden, Calder Cupin (1983). Kaudeksi 1983–84 hän siirtyi Toronton yliopiston jääkiekkojoukkueen valmentajaksi ja johdatti joukkueen mestaruuteen. Kahden peräkkäisen mestaruuden jälkeen hänet palkattiin seuraavaksi kaudeksi Philadelphia Flyersin päävalmentajaksi NHL:ään. Heti ensimmäisellä kaudella Keenan johdatti joukkueensa Stanley Cupin finaaliin, jossa kuitenkin Edmonton Oilers oli voittaja. Kauden päätteeksi hänet palkittiin Jack Adams Awardilla, joka annetaan vuoden valmentajalle. Uudestaan Philadelphia eteni Stanley Cupin finaaliin keväällä 1987, mutta Edmonton voitti finaalisarjan jälleen. Keenan toimi Philadelphian valmentajana vuosina 1984–88.
Keenan siirtyi Chicago Blackhawksin valmentajaksi kesällä 1988. Hän oli joukkueen johdossa yhteensä neljä kautta, joista viimeisellä (1991–92), joukkue eteni Stanley Cupin finaaliin, mutta hävisi mestaruuden Pittsburgh Penguinsille. Kaudella 1992–93 Keenan ei valmentanut missään, mutta seuraavaksi kaudeksi hänet palkattiin New York Rangersin valmentajaksi. Kauden päätteeksi Rangers voitti Stanley Cupin.
Keenan siirtyi kaudeksi 1994–95 St. Louis Bluesin päävalmentajaksi. Hän valmensi joukkueessa kolme vuotta, mutta ilman mainittavaa menestystä. Viimeisellä kaudella hänet erotettiin kesken kauden. Seuraavaksi hän sai töitä, kun Vancouver Canucks erotti Tom Renneyn ja palkkasi Keenanin päävalmentajaksi kesken kauden 1997–98. Hänet erotettiin tehtävästä kuitenkin kesken seuraavan kauden. Boston Bruins palkkasi Keenanin syksyllä 2000, kun he tarvitsivat uuden päävalmentajan erotetun Pat Burnsin tilalle. Tehtävä kesti kuitenkin vain kevääseen 2001 asti.
Keenan siirtyi Florida Panthersin päävalmentajaksi joulukuussa 2001. Hän valmensi joukkueessa marraskuuhun 2003, jolloin hänet erotettiin.[2] Florida palkkasi Keenanin joukkueen manageriksi 26. toukokuuta 2004. Hän erosi tehtävästä syyskuussa 2006.[3] Calgary Flames palkkasi Keenanin seuran päävalmentajaksi 14. kesäkuuta 2007. Calgaryssa Keenan valmensi kaksi kautta ja joukkue ylsi molemmilla kausilla pudotuspeleihin.
Keenan oli sivussa jääkiekkotoiminnasta neljä kautta kunnes aloitti KHL-joukkue Metallurg Magnitogorskin päävalmentajana kauden 2013–2014 alusta. Kausi huipentui tiukkaan finaalisarjaan, jonka Magnitogorsk voitti seitsemännessä ottelussa. Näin Keenanista tuli ensimmäinen valmentaja joka on voittanut sekä KHL:n että NHL:n mestaruudet.
Lokakuussa 2022 Keenan nimitettiin Italian jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajaksi. Pestin päätavoitteena on luotsata joukkue menestykseen vuoden 2026 talviolympialaisissa.[4]
Keenanin valmentama joukkue on voittanut kuudesti NHL:n runkosarjan. Lisäksi hän oli vuosien 1987 ja 1991 Kanada Cupeissa Kanadan maajoukkueen valmentaja. Kanada voitti turnauksen kummallakin kerralla. Keenan on toiminut Kanadan maajoukkueen valmentajana myös vuoden 1993 maailmanmestaruuskilpailuissa ja vuoden 1980 nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keenanilla on vaimo Nola ja kolme lasta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mike Keenan The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Mike Keenan (Arkistoitu sivu Internet Archivessa) Calgary Flames – The Official Web Site. Viitattu 1.5.2014. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ hockey-reference.com
- ↑ Florida Panthers Fire Coach Mike Keenan redOrbit. 9.11.2003. redorbit.com. Viitattu 6.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Mike Keenan out as Florida Panthers’ GM; Jacques Martin assumes role OTB Sports. 3.9.2006. outsidethebeltway.com. Viitattu 6.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Legendaarinen Mike Keenan, 72, kaivettiin naftaliinista olympiaprojektiin – ”Silloin tällöin ihmeitä tapahtuu” www.iltalehti.fi. Viitattu 20.10.2022.
| Edeltäjä: Bryan Murray |
Jack Adams Awardin voittaja 1985 |
Seuraaja: Glen Sather |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
