Mikael Storsjö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Storsjö vuonna 2009

Mikael Storsjö (s. 22. joulukuuta 1957) on suomalainen tietokoneyrittäjä, journalisti ja kansalaisjärjestöaktiivi. Suomessa Storsjö sai julkisuutta lokakuussa 2004, kun hän siirsi Liettuassa kielletyn Kavkaz Centerin nettisivut Suomessa olevalle palvelimelleen, jonka Suojelupoliisi takavarikoi.[1] Syntyneessä julkisessa keskustelussa katsottiin yleisesti että viranomaiset olivat toimenpiteillään rikkoneet sananvapautta.[2] Storsjö on näiden tapahtumien jälkeen jatkanut Kavkaz Centerin tukemista tarjoamalla julkaisulle palvelintilaa sekä Suomessa että Ruotsissa.[3]

Kavkaz Centerin ylläpito Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kavkaz Center on Internet-uutistoimisto, joka julkaisee uutisia Tšetšenian ja Kaukasian tapahtumista mujahideen-soturien näkökulmasta. Sen uskotaan olevan entisen Itškerian "tiedotusministerin" Movladi Udugovin hallinnassa. Udugov itse kuuluu radikaaleihin islamistitaistelijoihin.[4] Julkaisun toiminta on epämieluisa alueella sotaa käyvälle Venäjälle, joka korkeinta valtionjohtoa myöten on pyrkinyt diplomaattisin keinoin estämään sivuston julkaisemisen eri maissa, näin myös Suomessa. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on sanonut että sivustoa käytetään "terroristiseen toimintaan kiihottamiseen."[5] Julkaisun puolustajat taas katsovat moniarvoisen uutisvälityksen edellyttävän että konfliktin molemmat osapuolet saavat näkemyksensä julkisuuteen.[6]

Sivusto suljettiin Venäjän pyynnöstä Liettuassa syksyllä 2004 Beslanin koulukaappauksen jälkeen sen julkaistua Šamil Basajevin viestin, jossa hän otti vastuun tapahtuneesta.[7] Storsjö tarjosi tämän jälkeen julkaisulle palvelintilaa web-hotellissaan. Ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti tällöin omilla verkkosivuillaan, että kun tieto sivujen avaamisesta tuli hänen tietoonsa, niin "meillä ryhdyttiin välittömästi toimiin niiden sulkemiseksi" ja että sivut oli suljettu.[8]

»Sananvapauden nimissä ei televisiossa, sanomalehdissä eikä myöskään nettisivuilla voi hyväksyä sellaista aineistoa, jossa yllytetään vieraan valtion presidentin murhaamiseen tai ylistetään terrori-iskuja tekeviä itsemurhapommittajia.»
(Erkki Tuomioja)

Myöhemmin Tuomioja ilmoitti, että "viranomaistoimet saattoivat käynnistyä samaan aikaan tai sen jälkeen, kun tieto niiden avaamisesta tuli ulkoministerille, mutta ne eivät perustuneet minkäänlaisiin ohjeistuksiin ulkoministeriöstä, jonka toimivaltaan nämä asiat eivät todellakaan kuulu."[9] Suojelupoliisin vt. johtajan Hannu Moilasen mukaan Supo kuitenkin sai toimilleen korkean tason tuen: "Olimme koko ajan hyvässä yhteistyössä valtiojohtoon, joka siunasi toimintamme ja piti sitä hyvin tarpeellisena.".[10]

Suojelupoliisi pyysi ensin Internetoperaattoria TeliaSoneraa katkaisemaan yhteyden Storsjön palvelimeen. TeliaSonera ei tähän suostunut koska operaattorin mielestä tšetšeenikapinallisten internetsivut eivät rikkoneet lakia.[11] Suojelupoliisi pyysi tämän jälkeen Storsjötä poistamaan Kavkaz Centerin sivut palvelimeltaan, mutta Storsjö kieltäytyi viittaamalla sananvapauteen. Seuraavana päivänä Supon edustajat kävivät keskustelemassa Storsjön yhtiökumppanin kanssa, joka luovutti palvelimen Supolle tutkittavaksi.[12] Tapahtuneen johdosta perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi teki eduskunnassa Supon toiminnasta kirjallisen kyselyn, johon sisäministeri Kari Rajamäki vastasi, että ”Supon toiminnassa ei ollut huomautettavaa”.[13][14]

Vierailullaan Suomessa Venäjän pääministeri Mihail Fradkov kiitti Matti Vanhasta Kavkaz Centerin verkkosivujen sulkemisesta.[15] Kun toiminta Suomessa oli estetty Storsjö siirsi Kavkaz Centerin palvelimilleen Ruotsiin, mutta avasi sivuston myöhemmin laillisuuden varmistuttua uudestaan myös Suomessa.

Venäjän Suomen-suurlähettiläs Vladimir Grinin kyseli tällöin Suomen kansanedustajilta, miksi kavkazcenter.comin ylläpito edelleen sallittiin eikä siihen oltu puututtu. Asiasta käydyn kansalaiskeskustelun siivittämänä kansanedustajat vastasivat, että Suomessa on sananvapaus eivätkä poliitikot voi eivätkä halua puuttua sivuihin, elleivät ne riko lakia.[16]

Storsjö on joutunut kädenvääntöön viranomaisten ja Venäjän suurlähettilään kanssa myös Ruotsissa. Ruotsissa on todettu tuomioistuimessa ja myös sananvapautta valvova oikeuskansleri on todennut, että sivuston sisältö on täysin laillista eikä perusteita sen sulkemiseksi löydy.[17]

Kavkazcenter.com sivuston saama suuri julkisuus Suomessa ja tapahtuman merkitys selittyy sananvapauteen liittyviin periaatteellisiin kysymyksiin, ja tapausta kommentoitiin laajasti Suomen mediassa ja lehtien pääkirjoituksissa.[18] Tämä keskustelu oli omiaan selkeyttämään rajanvetoa tuomioistuinten ja poliisin toimivallan välillä sananvapauskysymyksissä.

Taloudellinen tuki tšetšeenikapinallisille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Storsjö ilmoitti toukokuussa 2005 Turun Sanomien haastattelussa keräävänsä rahaa lahjoituksin, jotka voi ohjata yhdistykselle nimeltä ”Kaukasialaisen tiedonvälityksen tuki”, josta rahat ohjataan Kavkaz Centerin tukemiseen. Hän kuitenkin myönsi, että rahat ohjautuvat tšetšeenikapinallisille, joissa on mukana myös ”terrorismiin taipuvaisia” elementtejä.[19][20][21]

Kiinni ottaminen Odessassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan viranomaiset ottivat tiistaina 26.8.2008 Mikael Storsjön kiinni Odessassa, koska hän on Venäjän federaation epätoivottujen henkilöiden luettelossa.[22] Storsjö vapautettiin torstaina 28.8.2008, ja Ukraina joutui pohtimaan sitä, millä perusteilla se voi kieltää pääsyn maahan vastaisuudessa.[23]

Oikeusjuttu tšetšeenien maahantulon järjestämisestä Suomeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuun alussa 2009 Storsjö ilmoitti järjestäneensä humanitäärisistä syistä kaikkiaan viitisenkymmentä maanpaossa elävää tšetšeeniä Turkista Suomeen. Hän kertoi myös Rajavartiolaitoksen epäilevän häntä törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä huhtikuussa 2009.[24]

24.3.2011 Vantaan käräjäoikeudessa alkaneessa oikeudenkäynnissä syyttäjä Mikko Sipilä syytti Storsjötä kaikkiaan kolmesta laittomasta maahantulon järjestämisestä, joista yhtä hän piti törkeänä. Hän vaati Storsjölle rangaistukseksi vankeutta. Väitetyt rikokset olivat tapahtuneet vuosina 2007–2010. Syyttäjän mukaan Storsjö oli seitsemällä eri kerralla tuonut Istanbulista Suomeen 22 tšetšeeniä, joista yhdeksän oli ollut alaikäisiä. Näillä ei ollut ollut Suomeen tuloon oikeuttaneita matkustusasiakirjoja. Syyttäjä oli myös sitä mieltä, että vaikka Storsjö ei ollutkaan saanut toiminnastaan rahallista hyötyä, hän oli kuitenkin hyötynyt siitä muulla tavoin, eli niittämällä ”mainetta ja tiettyjen piirien kunnioitusta”.

Storsjö kiisti saaneensa hyötyä maineensa kasvamisen muodossa. Hän oli tuonut toimintansa esiin julkisuudessa vasta, kun rajavartiolaitos oli kertonut häneen kohdistuvista rikosepäilyistä. Itse asiassa hänelle oli koitunut toiminnastaan taloudellisia tappioita, sillä hän oli maksanut tulijoiden lentoliput välille Istanbul–Helsinki–Pietari omasta ja yrityksensä varoista. Storsjö kiisti rikkoneensa Suomen lakia. Hänen mukaansa rikoslaki sallii ihmisten maahantulon järjestämisen, jos teolle on hyväksyttävä syy. ”Olen päättänyt auttaa näitä ihmisiä, ja olen tehnyt sen tietoisella riskillä”, hän sanoi.[25][26]

Oikeudenkäynti saatiin päätökseen 9.5.2011. Storsjö vapautettiin syytteistä, sillä oikeus katsoi, ettei hänen toimintansa ollut rikollista vaan sille oli hyväksyttävät perusteet. Oikeuden päätöksessä viitattiin samaan lainkohtaan, johon Storsjö oli oikeudessa vedonnut. Oikeus piti Storsjön perusteluja toiminnalleen uskottavina: kyse oli myötätuntoon perustuneesta humanitäärisestä toiminnasta. Kyseisten tšetšeenien arvioitiin todella olleen suojelun tarpeessa, sillä lähes kaikille heistä oli jo myönnetty turvapaikka Suomessa. Oikeus ei myöskään katsonut Storsjön saaneen hyötyä toiminnastaan; päinvastoin hän on toimintansa vuoksi joutunut uhkausten kohteeksi.[27][28]

Syyttäjä ilmaisi tyytymättömyytensä oikeuden päätökseen, joten tapausta käsiteltiin vielä hovioikeudessa.[29] Helsingin hovioikeus muutti helsinkiläisyrittäjä Mikael Storsjön käräjäoikeudesta laittoman maahantulon järjestämisestä saaman vapauttavan tuomion ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi. Storsjö tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.[30] Storsjö on ilmoittanut hakevansa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.[31]

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Storsjö oli Vihreän liiton kunnallisvaaliehdokkaana Helsingissä 2008.[32] Hän sai 106 ääntä, jolla ei tullut valituksi.[33]

  1. Tsetseenisivut julkaistiin sananvapauden takia 13.10.2004. Mikrobitti. Arkistoitu 29.9.2011. Viitattu 18.4.2007.
  2. Journalists complain of blow to Finnish freedom of expression 15.11.2004. HS. Viitattu 17.7.2007.
  3. Halminen Laura ja Nieminen Tommi: Helsinkiläinen verkkoaktivisti: Venäjän tiedustelu on käynyt salaa kodissani hs.fi. 23.8.2015. Helsinki. Viitattu 23.8.2015.
  4. Chechnya Weekly (Arkistoitu – Internet Archive) Volume 7, Issue 38 (October 05, 2006), Andrei Smirnov: Dokku Umarov: Between Jihad and the Struggle for Freedom: "This rhetoric of Dokku Umarov could not be ignored by the Islamic radical wing of the insurgency. The Kavkaz-Center website, which is controlled by Movladi Udugov, started to censor Umarov’s statements."
  5. Separatist website finds a home in Sweden Chechnya Weekly Volume 5, Issue 43 (24.11.2004),
  6. Sananvapaus joutui pikaoikeuteen 21.10.2004. HS. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 17.7.2007.
  7. Kremlin pressures Lithuania to close pro-Chechen website 21.9.2004. IFEX. Viitattu 17.7.2007.
  8. Tuomioja verkkosivullaan Kaukaasia-nettisivujen sulkemisesta, Ulkoasiainministeriö 2006
  9. Ulkoministeriö ei ohjeistanut sivuston tutkintaa 22.10.2004. HS. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 17.7.2007.
  10. Tshetsheenisivusto suljettiin Suomen hallituksen tuella 14.10.2004. HS. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 17.7.2007.
  11. Operaattori: Tshetsheenien internetsivut eivät rikkoneet lakia HS 20.10.2004. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 17.7.2007.
  12. Heikki Saari: Supo vastaan Storsjö, Sananvapauden soturi Seura 45/2004. Seura. Viitattu 18.4.2007.
  13. Markku Pervilä: Tshetsheenien sivut julki 15.11.2004. Digitoday. Viitattu 18.4.2007.
  14. Kimmo Sasi: Kirjallinen kysymys 808/2004 Ns. tshetsheenisivujen sulkeminen 22.10.2004. Eduskunta. Viitattu 17.7.2007.
  15. Pääministerit vauhdittivat neuvotteluja Saimaan kanavasta 26.10.2004. Turun Sanomat. Arkistoitu 7.10.2011. Viitattu 18.4.2007.
  16. Venäjän lähettiläs kyseli kansanedustajilta tshetsheenisivuista 19.11.2004. HS. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 18.7.2007.
  17. Chancellor of Justice in Sweden denies Russian request to stop Kavkaz-Center 16.10.2006. Kavkaz Center (KC). Viitattu 18.7.2007.
  18. Sananvapautta loukkaava lopetus 22.10.2004. Turun Sanomat. Arkistoitu 7.10.2011. Viitattu 19.7.2007.
  19. Lehtitieto: Tshetsheeneille aiotaan kerätä Suomesta rahaa 12.5.2005. MTV3. Viitattu 18.4.2007.
  20. Taneli Heikka: Tshetshenia-sivusto aukeaa perjantaina salaisella palvelimella 12.5.2005. Turun Sanomat. Viitattu 18.4.2007.[vanhentunut linkki]
  21. Satu Summa: Tshetseeneille aloitetaan rahankeruu netissä 12.5.2005. Tietokone. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 18.4.2007.
  22. Suomalainen Venäjä-aktivisti viruu putkassa Odessassa, Uusi Suomi, 28.8.2008
  23. Suomalainen Venäjä-aktivisti saa Ukrainan tarkistamaan kieltolistansa, Uusi Suomi, 29.8.2008
  24. Tšetšenia-aktivisti: Olen pääepäilty maahantulojutussa 5.6.2009. HS. Viitattu 6.6.2009.
  25. Irina Vähäsarja: Tšetšeenien auttajaa uhkaa vankeusrangaistus. Helsingin Sanomat, 25.2.2011, s. A7.
  26. Tšetšeenien auttajaa uhkaa vankeusrangaistus. 25.2.2011. Viitattu 6.6.2011.
  27. Irina Vähäsarja: Tšetšeenien auttaminen ei ollut rikos. Helsingin Sanomat, 10.5.2011, s. A10.
  28. Tšetšeenien auttaminen ei ollut rikos HS. Viitattu 6.6.2011.
  29. Syyttäjä tyytymätön tšetšeenien auttajan tuomioon. HS. Viitattu 6.6.2011.
  30. Tshetsheenejä maahantuoneelle vankeustuomio hovista. Yle. Viitattu 14.6.2012.
  31. Tomi Oravainen, Tšetšeenejä auttanut sai hovioikeudessa ehdollista. Helsingin Sanomat 14.6.2012 sivu A 4
  32. Storsjo.net (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. Yle.fi vaalit (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]