Mika Hentunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hentunen Helsingin kirjamessuilla 2018

Mika Hentunen (s. 9. kesäkuuta 1966)[1][2] on suomalainen ulkomaantoimittaja, joka toimii Yleisradion Aasian-kirjeenvaihtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana ensin MTV:lle ja Suomen Tietotoimistolle vuosina 2001–2007 ja sittemmin Ylelle vuosina 2017–2021.[3][4][5] Syksystä 2022 kesään 2023 hän toimi Yleisradion Nato-erikoistoimittajana.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppatieteiden maisteriksi valmistuttuaan Mika Hentunen toimi freelance-toimittajana Münchenissä, Soulissa ja Pariisissa sekä opiskeli Journalistes en Europe -ohjelmassa Pariisissa.[6] Hän teki töitä Yleisradiolle, jonka palvelukseen hän palasi vuonna 2009.[7] Vuosina 1999–2001 hän toimi MTV3:n Eurooppa-kirjeenvaihtajana ja 2001–2007 MTV3:n ja Suomen Tietotoimiston Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana. Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana hän toimi 2017–2021.

Keväällä 2022 Hentunen opetti Pekingissä Tsinghua-yliopiston journalismiohjelmassa[8], jota Bloomberg ja toimittajajärjestö International Center for Journalists rahoittavat.[3] Syksyllä 2022 hän toimi Ylen Nato-erikoistoimittajana[9] ennen siirtymistään Aasian-kirjeenvaihtajaksi asemapaikkanaan Peking.

Oman toimittajantyönsä ohella Hentunen on ollut Yhdysvalloissa Robert F. Kennedy Journalism Awards -journalistipalkintojen kansainvälisenä tuomarina vuodesta 2018 lähtien. Tasavallan presidentti myönsi hänelle 2021 Suomen Leijonan ritarimerkin.

Kirjallinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hentunen on julkaissut viisi kirjaa, joista kolme on tietokirjoja ja kaksi romaaneja. Hänen viimeisin teoksensa on Donald Trumpin presidenttikaudesta kertova Trumpin perintö (Docendo 2021). Hänen esikoisromaaninsa Attan aarre on julkaistu saksaksi nimellä Suworows Schatz (Antium Verlag 2019). Romaanit ovat tyylilajeiltaan trillereitä.[10]

Hän on suomentanut amerikkalaisen bisneskirjallisuuden bestsellerin Snakes in Suits, joka julkaistiin Suomessa nimellä Käärmeet liituraidassa - Psykopaatit työelämässä. (Gilgames 2007).

Hentunen on toiminut lukijana yli sadassa lukemisesteisten Celia-kirjaston tuottamassa äänikirjassa.[11]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hentunen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.[4] Hän on ollut vuodesta 1991 naimisissa toimittaja, toimitusjohtaja Kristiina Heleniuksen kanssa. He tapasivat opiskellessaan Turun kauppakorkeakoulussa. Heillä on aikuinen tytär.[6][12]

Hentunen oli lahjakas junioriurheilija. Hän saavutti yleisurheilussa useita Suomen mestaruuksia ja ennätyksiä, joista yksi ikäkausi-SE on edelleen voimassa. [1]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Oikeaan paikkaan: toimittamisen pitkä oppimäärä. Mediapinta, 2014. ISBN:978-952-235-822-6.
  • Attan aarre. Reuna Oy, 2017. ISBN:9789527028933
  • Elossa Washingtonissa. Helsinki: Crime Time, 2018. ISBN:9789522894595
  • Miehemme maailmalla. Washington, Soul, Bugara. Kouvola: Reuna Oy, 2019. ISBN 978-952-355-015-5
  • Trumpin perintö. Supervallan kohtalonkysymykset. Jyväskylä: Docendo, 2021. ISBN 978-952-291-957-1

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mika Hentunen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. ↑ Kemppainen, Jouni K.: Yleisurheilussa löytyy parisataa juniorien Suomen ennätystä, jotka on tehty viime vuosituhannella – ovatko nykyajan nuoret urheilijat pehmenneet? Helsingin Sanomat. 7.9.2019. Viitattu 4.11.2020.
  3. ↑ a b Hentunen, Mika: Kirjeenvaihtajalta: Yhdysvalloissa on aina tilanne päällä ja kriisi muhimassa Yle Uutiset. 2.12.2021. Viitattu 2.12.2021.
  4. ↑ a b Alumni Keynote Speakers -luentosarja 2014. Turun yliopisto. Arkistoitu 27.4.2015. Viitattu 3.1.2016.
  5. ↑ Ylen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on mies, joka kulkee hurrikaanista hurrikaaniin yle.fi. 8.9.2017. Viitattu 10.4.2020.
  6. ↑ a b Pere, Eeva-Liisa: Toimitusjohtaja Kristiina Helenius: ”Kun kävin lähellä kuolemaa, jouduin miettimään, mikä elämässä on oikeasti tärkeää”, Gloria helmikuu 2015. Viitattu 23.9.2016.
  7. ↑ Ulkomaantoimittaja Mika Hentunen on unelma-ammatissaan (Arkistoitu – Internet Archive), Yle Radio Suomi, ei päiväystä, tekstin mukaan alkukesä 2016. Viitattu 23.9.2016.
  8. ↑ Finnish journalist Mika Hentunen to team up with GBJ program on workshops, lectures and research www.globalbusinessjournalism.com. Viitattu 13.8.2023.
  9. ↑ Wilhelmus, Leonard: Mika Hentunen on Ylen uusi Nato-erikoistoimittaja yle.fi. 16.8.2022. Viitattu 16.8.2022.
  10. ↑ Mika Hentunen – Elämää Washingtonissa adlibris.com. Viitattu 10.4.2020.
  11. ↑ Osa 2: Mika Hentunen kertoo äänikirjan lukijan kokemuksia. Kirjastokaista. Viitattu 22.9.2016.
  12. ↑ Matikainen, Jussi: Kristiina Helenius viihtyy välittäjänä. Mercurius, 2009, nro 2. Turun kauppakorkeakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.9.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mika_Hentunen&oldid=21763380”