Miglitoli
Miglitoli
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(2R,3R,4R,5S)-1-(2-hydroksietyyli)-2-(hydroksimetyyli)piperidiini-3,4,5-trioli | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | A10 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C8H17NO5 |
Moolimassa | 207,226 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 114 °C [1] |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | Vähäistä |
Metabolia | Ei metaboloidu |
Puoliintumisaika | 0,4-1,8 h[2] |
Ekskreetio | Renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | Oraalinen |
Miglitoli (C8H17NO5) on aminosokereihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää lääketieteessä diabeteksen hoitoon.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miglitoli on puolisynteettinen deoksinojirimysiinin johdannainen. Huoneenlämpötilassa se on kiteistä ainetta. Miglitoli on α-glukosidaasientsyymin inhibiittori. Entsyymin toiminnan estymisen vuoksi polysakkaridien pilkkoutuminen esimerkiksi glukoosiksi hidastuu. Tämän seurauksena verensokeritason muutokset eivät ole yhtä suuria. Miglitolia voidaan käyttää ainoana kakkostyypin lääkehoitona, mutta tyypillisempää on, että sitä käytetään yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa.[2][3][4]
Tyypillisimpiä miglitolin aiheuttamia haittavaikutuksia ovat vatsavaivat kuten vatsakipu, turvotus, ripuli ja ilmavaivat. Haittavaikutukset ovat tyypillisimpiä hoidon alkaessa.[2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1058. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ a b c Juha Rouru & Risto Huupponen: 45. Diabeteslääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 12.111.2018.
- ↑ Steven E. Shoelson: Insulin and Other Antidiabetic Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2009. Viitattu 12.11.2018 (englanniksi)
- ↑ Hilmar Bischoff: Oral Antidiabetic Drugs, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2006. Viitattu 12.11.2018.
- ↑ Jeffrey K. Aronson: Meyler's Side Effects of Antimicrobial Drugs, s. 168. Elsevier, 2009. ISBN 9780444532725 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.11.2018). (englanniksi)