Miesflunssa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

"Miesflunssa" on arkikielen termi, jolla naljaillaan miesten liioittelevan flunssaoireitaan. Tutkimusten mukaan miehet eivät kuitenkaan valita samanlaisista taudeista enempää kuin naiset, vaan heillä on heikompi vastustuskyky ja siksi influenssan ja koronapandemian kaltaiset sairaudet ovat heillä rajumpia ja vaarallisempia. Miesten infektiokuolleisuus on korkeampi. Kalliita ja laajoja satunnaisseurantatutkimuksia aiheesta ei ole vaivauduttu tekemään.[1]

Naishormoni estrogeeni vahvistaa vastustuskykyä[1] ja mieshormoni testosteroni näyttää heikentävän sitä.[2] Syynä voivat olla erilaiset lisääntymisstrategiat sukupuolten evoluutiossa.[3]

Alkuperä ja kulttuuriset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termin "miesflunssa" (engl. man flu) uskotaan saaneen alkunsa 1990-luvulta. Varhaisin tunnettu käyttö löydettiin Usenet-uutisryhmässä misc.health.diabetes vuonna 1999 lähetetystä viestistä, Oxford English Dictionary dokumentoi. Sittemmin termi sai tunnustusta populaarikulttuurissa ja siitä on keskusteltu miesten hengitystiesairauksien kokemien oireiden vakavuuden kokemista.

Käsite "miesinfluenssa" on herättänyt kiistaa, erityisesti Bootsin mainoksesta, jonka tunnuslause oli "kun hän (mies) on sairas eikä sinulla ole aikaa olla - hanki flunssa- ja flunssatuotteita vain 99 pennillä Bootsista." [4] [5] Tämä mainos käynnisti keskustelun sukupuolistereotypioista ja sairauskäsityksistä populaarikulttuurissa. [6]

Tieteellinen tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimukset ovat tuottaneet tarkempia näkemyksiä sukupuolen, hormonien ja immuunivasteiden välisestä vuorovaikutuksesta. Cambridgen yliopiston tutkijoiden mukaan evoluutiotekijät ovat saattaneet saada naiset kehittämään vahvemman immuunijärjestelmän kuin miehet erilaisten lisääntymisstrategioiden vuoksi.[3] Lisäksi Queenslandin yliopistossa vuonna 2011 tehty tutkimus viittaa siihen, että naishormonit, kuten estrogeenit, auttavat premenopausaalisia naisia taistelemaan infektioita vastaan. Tämä lisäsuoja menetetään vaihdevuosien jälkeen.[7]

Professori Juhani Knuutin mukaan miesten vakavammista taudeista on riittävästi todisteita solu- ja eläinkokeita myöten. Lisäksi miesten riski joutua sairaalaan tai kuolla on suurempi. Silti miehet eivät hakeudu hoitoon yhtä herkästi kuin naiset. Naiset ovat flunssissa työkyvyttömiä puolitoistapäivää, miehet kolme.[8]

2017 BMJ:n lääketieteellinen katsaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The BMJ :n joulun 2017 numerossa katsaus olemassa oleviin tutkimuksiin tuo esiin merkittäviä eroja immuunivasteessa ja influenssan tuloksissa miesten ja naisten välillä.[9] Epidemiologiset tiedot osoittivat, että miehillä saattaa olla suurempi riski joutua sairaalaan ja kuolla influenssaan kuin naisilla. Hongkongin kausi-influenssaa koskevat tiedot vuosilta 2004–2010 osoittivat korkeamman riskin joutua sairaalaan aikuisilla miehillä. Yhdysvaltalainen havainnointitutkimus vuosina 1997–2007 raportoi influenssaan liittyvien kuolemien lisääntyneen miesten keskuudessa, vaikka otettaisiin huomioon mm. kuten sydänsairaus, syöpä, krooninen hengityselinten sairaus ja munuaissairaus.[10] [11]

Influenssarokotusta koskevat tutkimukset viittaavat siihen, että naiset saattavat reagoida rokotuksiin paremmin kuin miehet, heillä on enemmän paikallisia (iho) ja systeemisiä (koko kehon) reaktioita ja heillä on parempi vasta-ainevaste.[2] [12] Miesten testosteronitasojen havaittiin mahdollisesti vaikuttavan heidän vasteeseensa influenssarokotukseen, ja miehillä, joilla on korkeimmat tasot, on taipumus alhaisempaan vasta-ainevasteeseen.[2] Tämä alhaisempi vaste voi myötävaikuttaa siihen, että rokotetut miehet saavat sairaudesta vakavampia oireita kuin naiset, koska he eivät ehkä reagoi rokotuksiin yhtä tehokkaasti. [9]

Lisäksi influenssatartunnan saaneiden nenäsolujen koeputkitutkimukset kertoivat naishormoni estradiolin roolista. Altistuminen estradiolille vähensi immuunivastetta naisten soluissa, mutta ei miesten soluissa. Hoito antiestrogeenilääkkeillä torjui tämän vaikutuksen.[13] Koska flunssan oireet johtuvat suurelta osin kehon immuunireaktiosta, naisten heikentynyt immuunivaste voi johtaa lievempiin oireisiin.[14]

Vaikutukset terveydenhuoltoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Miesflunssan" käsitteellä on merkittäviä vaikutuksia terveydenhuoltoon, erityisesti terveydenhoidon tasapuolisen saatavuuden varmistamisessa ja sairauksiin liittyvien väärinkäsitysten kumoamisessa. Tutkimukset osoittavat, että miehet ovat vähemmän taipuvaisia hakeutumaan lääkärin hoitoon, kun he voivat huonosti, ja he voivat vähätellä oireitaan.[15] On erittäin tärkeää omaksua näyttöön perustuvia sukupuolisensitiivisiä lähestymistapoja lääketieteessä diagnosoinnin ja hoidon tehostamiseksi.[16] Stereotyyppiset kuvaukset miehistä heikkoina tai liioittelevina potilaina voivat estää heitä hakemasta lääketieteellistä apua, mikä tuottaa myrkyllistä maskuliinisuutta.[17]

Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuutin mukaan ehkä miesten ei sallita valittavan sairauksistaan yhtä lailla kuin naisten, ja siksi yhteiskunta reagoi siihen "miesflunssavähättelyllä".[1]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Professori vastaa, onko miesflunssa todellinen ilmiö Helsingin Sanomat. 4.11.2024.
  2. ↑ a b c David Furman et al.: Systems analysis of sex differences reveals an immunosuppressive role for testosterone in the response to influenza vaccination. Proceedings of the National Academy of Sciences, 14.1.2014, 111. vsk, nro 2, s. 869–874. PubMed:24367114 PubMed Central:3896147 doi:10.1073/pnas.1321060111 ISSN 0027-8424 Bibcode:2014PNAS..111..869F (englanniksi)
  3. ↑ a b Restif, O; Amos, W: The evolution of sex-specific immune defences. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 2010, 277. vsk, nro 1691, s. 2247–55. PubMed:20335214 PubMed Central:2880154 doi:10.1098/rspb.2010.0188
  4. ↑ Boots signs comedians in festive strategy shift www.campaignlive.co.uk. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Boots: Here Come the Girls 'I'm Fine' TV ad YouTube. Arkistoitu April 18, 2012.
  6. ↑ Boots ad 'should not have been made' | Men's Health Forum archives.menshealthforum.org.uk.
  7. ↑ Melanie L. Carroll, Stephanie T Yerkovich et al.: Adaptive immunity to rhinoviruses: Sex and age matter. Respiratory Research, 2010, 11. vsk, nro 1, s. 184. PubMed:21194432 PubMed Central:3024249 doi:10.1186/1465-9921-11-184
  8. ↑ Miesflunssa ei ole naurun aihe – professori: "Ei miehiäkään saa perusteettomasti parjata" Yle Uutiset. 21.10.2022.
  9. ↑ a b Kyle Sue: The science behind 'man flu'. BMJ, 2017, 359. vsk, s. j5560. PubMed:29229663 doi:10.1136/bmj.j5560 S2CID:3381640
  10. ↑ Xi-Ling Yang et al.: Age and Sex Differences in Rates of Influenza-Associated Hospitalizations in Hong Kong. American Journal of Epidemiology, 15.8.2015, 182. vsk, nro 4, s. 335–344. PubMed:26219977 doi:10.1093/aje/kwv068 ISSN 0002-9262 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ Talia M. Quandelacy: Age- and Sex-related Risk Factors for Influenza-associated Mortality in the United States Between 1997–2007. American Journal of Epidemiology, 15.1.2014, 179. vsk, nro 2, s. 156–167. PubMed:24190951 PubMed Central:3873104 doi:10.1093/aje/kwt235 ISSN 1476-6256 (englanniksi)
  12. ↑ W. E. P. Beyer et al.: Gender differences in local and systemic reactions to inactivated influenza vaccine, established by a meta-analysis of fourteen independent studies. European Journal of Clinical Microbiology & Infectious Diseases, 1996, 15. vsk, nro 1, s. 65–70. PubMed:8641306 doi:10.1007/BF01586187 HDL:1765/15036 ISSN 0934-9723 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  13. ↑ Jackye Peretz: Estrogenic compounds reduce influenza A virus replication in primary human nasal epithelial cells derived from female, but not male, donors. American Journal of Physiology. Lung Cellular and Molecular Physiology, 1.3.2016, 310. vsk, nro 5, s. L415–L425. PubMed:26684252 PubMed Central:4773846 doi:10.1152/ajplung.00398.2015 ISSN 1040-0605 (englanniksi)
  14. ↑ Robert H. Shmerling: Is "man flu" really a thing? Harvard Health. 4.1.2018. (englanniksi)
  15. ↑ Peter Baker, Shari L Dworkin et al.: The men's health gap: men must be included in the global health equity agenda. Bulletin of the World Health Organization, 1.8.2014, 92. vsk, nro 8, s. 618–620. PubMed:25197149 PubMed Central:4147416 doi:10.2471/BLT.13.132795 ISSN 0042-9686
  16. ↑ Elisabeth H. Ference et al.: Commentary on Gender Differences in Prevalence, Treatment, and Quality of Life of Patients with Chronic Rhinosinusitis. Allergy & Rhinology, 2015, 6. vsk, nro 2, s. 82–88. PubMed:26302727 PubMed Central:4541639 doi:10.2500/ar.2015.6.0120 ISSN 2152-6567 (englanniksi)
  17. ↑ D. Riedl et al.: Man flu is not a thing – Gender-specific secondary analysis of a prospective randomized-controlled trial for acute rhinosinusitis. Journal of Psychosomatic Research, 2022, 163. vsk, s. 111047. PubMed:36228432 doi:10.1016/j.jpsychores.2022.111047 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Miesflunssa&oldid=22755457”