Toksinen maskuliinisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sarjakuva, jossa Dan Garretin isä vannottaa häntä olemaan itkemättä äitinsä kuoleman takia: ”Ole urhea pikkupoika ja älä itke!”

Toksinen maskuliinisuus tarkoittaa maskuliinisina pidettyjä piirteitä, jotka ovat miehille ja heidän lähipiirilleen haitallisia.[1] Näitä ovat monet hallitsevuuteen, kovuuteen, aggressioon, tunteettomuuteen ja syrjintään liittyvät piirteet.[2][3]

Termiä käytetään yleensä kuvaamaan kapeita, perinteisiä tai stereotyyppisiä maskuliinisia normeja, jotka muotoilevat poikien ja miesten elämää.[4] Vaikka maskuliinisuus voi olla vahingollista, toksisella maskuliinisuudella ei tarkoiteta kaiken maskuliinisuuden olevan sellaista.[5]

Termiä käytti ensimmäisen kerran psykologi Shepherd Bliss, joka halusi näin erottaa miesten negatiiviset ja positiiviset piirteet.[6]

Sosiokulttuuristen toksisen maskuliinisten käyttäytymistapojen on tutkittu lisäävän antisosiaalista käytöstä sekä miehillä että naisilla.[7] Toksiseen maskuliinisuuteen kuuluva tunteiden ilmaisun rajaaminen voi aiheuttaa miehille aleksitymiaa.[8]

  1. Tiedätkö mitä on cancelointi, intersektionaalisuus ja tonepolicing? Tässä woke-suomi-woke-sanakirja Iltalehti. 28.11.2021. Viitattu 13.12.2021.
  2. Taneasha White: Defining — and Addressing — Toxic Masculinity Healthline. Viitattu 1.4.2023.
  3. Sabrina Barr, Saman Javed: What is toxic masculinity and how can it be addressed? Independent. 25.11.2021. Viitattu 1.4.2023.
  4. Toxic masculinity: A primer and commentary | www.xyonline.net xyonline.net. Viitattu 6.4.2022.
  5. Toxic Masculinity: What It Is and How to Address It Healthline. 21.5.2021. Viitattu 6.4.2022. (englanniksi)
  6. What is toxic masculinity and how can it be addressed? independent.co.uk.
  7. Grieve, Rachel; March, Evita & van Doorn, George: Masculinity might be more toxic than we think: The influence of gender roles on trait emotional manipulation, s. 157–162. Personality and Individual Differences, 138, 2019. doi:10.1016/j.paid.2018.09.042, viitattu lähteessä Huhtinen, Eino & Aarnio, Matti: Lasten käsityksiä maskuliinisuudesta, s. 17. (Pro gradu -tutkielma) Tampereen yliopisto, 2020. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.12.2021).
  8. Levant, Ronald: The new psychology of men, s. 259–265. Professional Psychology: Research and Practice, 27(3), 1996. doi:10.1037/0735-7028.27.3.259, viitattu lähteessä Huhtinen, Eino & Aarnio, Matti: Lasten käsityksiä maskuliinisuudesta, s. 17. (Pro gradu -tutkielma) Tampereen yliopisto, 2020. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.12.2021).
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.