Michael Leighton
| Michael Leighton | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. toukokuuta 1981 Petrolia, Ontario |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | maalivahti |
| Hanska | vasen |
| Pituus | 191 cm |
| Paino | 84 kg |
| Pelinumero | 49 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2001–2019 |
| Seurat |
Norfolk Admirals (AHL) Chicago Blackhawks (NHL) Rochester Americans (AHL) Portland Pirates (AHL) Nashville Predators (NHL) Philadelphia Flyers (NHL) Philadelphia Phantoms (AHL) Albany River Rats (AHL) Carolina Hurricanes (NHL) Adirondack Phantoms (AHL) Donbass Donetsk (KHL) Rockford IceHogs (AHL) Charlotte Checkers (AHL) Syracuse Crunch (AHL) Chicago Wolves (AHL) Wilkes-Barre/Scranton Penguins (AHL) Ontario Reign (AHL) Utica Comets (AHL) |
| NHL-varaus |
165. varaus, 1999 Chicago Blackhawks |
Michael Leighton (synt. 19. toukokuuta 1981 Petrolia, Ontario, Kanada) on kanadalainen uransa lopettanut jääkiekkomaalivahti.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leighton aloitti junioriuransa OHL-liigan Windsor Spitfiressa 1998–1999. Sitä ennen hän oli pelannut kotikaupunkinsa junnujoukkueessa Petrolia Jetsissä. Ensimmäisen OHL-kauden jälkeen Chicago Blackhawks varasi Leightonin kevään varaustilaisuudessa vuorolla 165. Leighton jatkoi vielä kaksi kautta OHL:ssä, minkä jälkeen teki sopimuksen Chicagon kanssa.[1]
Leighton siirtyi kaudeksi 2001–2002 Chicagon farmiin Norfolk Admiralsiin. Lokakuussa 2001 hänet valittiin AHL-liigan kuukauden maalivahdiksi ja kauden lopussa hänet valittiin liigan tulokastähdistöön. Leighton oli myös yhdessä NHL-ottelussa varamaalivahtina, muttei saanut peliaikaa.[1][2]
Kausi 2002–2003 alkoi myös farmissa, mutta tammikuussa 2003 hänet nostettiin NHL:ään. Leighton pelasi uransa ensimmäisessä NHL-ottelussa heti nollapelin. Hän sai pelata yhteensä kahdeksassa ottelussa kauden aikana. Seuraavasta kaudesta 2003–2004 Leighton pelasi suurimman osan ajasta NHL:ssä. Seuraavana vuonna alkaneen työsulkukauden ajan hän pelasi farmijoukkueessa. Kauden aikana hän sai pelikiellon tapeltuaan ottelussa Cam Wardin kanssa.[2]
Ennen kauden 2005–2006 alkua Chicago uusi Leightonin sopimuksen,[3] mutta myikin Leightonin Buffalo Sabresiin vaihdossa Milan Bartovičiin. Leighton pelasi kauden Buffalon farmijoukkueessa Rochester Americansissa. Kauden lopussa Leighton sai jälleen pelikieltoa tapeltuaan maalivahti Jimmy Howardin kanssa. Kauden jälkeen Leightonin pelaajasopimus umpeutui ja hän solmi sopimuksen Anaheim Ducksin kanssa.[1][2]
Kauden 2006–2007 alun Leighton pelasi Anaheimin farmissa Portland Piratesissa. 16 ottelun jälkeen hänet laitettiin vapaiden pelaajien waivers-listalle, josta Nashville Predators otti hänet.[1] Leighton pelasi vain 20 minuuttia yhdessä ottelussa Nashvillessä, kun hänet laitettiin jälleen waivers-listalle ja Philadelphia Flyers valitsi hänet joukkueeseensa tällä kertaa.[4] Leighton pelasi neljä ottelua Philadelphiassa ja viisi tämän farmissa Philadelphia Phantomsissa, kunnes päätyi jälleen waivers-listalle ja sieltä Montreal Canadiensiin.[5] Phantomissa Leighton torjui ennätykselliset 98 laukausta AHL:n historian pisimmässä ottelussa.[2]
Leighton ei pelannut Montrealin organisaatiossa yhtäkään ottelua, ja seura vaihtoi hänet kevään varaustilaisuuden aikana Carolina Hurricanesin seitsemänteen varausvuoroon.[6] Valtaosan seuraavasta kaudesta Leighton vietti Carolinan farmissa Albany River Ratsissa. Kaudeksi 2008–2009 Leightonista tuli seuran kakkosmaalivahti Cam Wardin taakse. Hän sai pelata kauden aikana 19 ottelussa.
Kaudella 2009–2010 jatkoi Wardin varalla, kunnes Cam Ward loukkaantui ja seuraan hankittiin kolmanneksi maalivahdiksi Manny Legace.[7] Wardin toivuttua ylimääräiseksi jäänyt Leighton asetettiin waivers-listalle, josta Philadelphia poimi hänet toistamiseen.[8] Philadelphiassa Leightonista tuli Ray Emeryn loukkaannuttua kakkosmaalivahti. Pudotuspeleissä myös Brian Boucher loukkaantui ja Leighton kohosi ykkösmaalivahdiksi. Leighton loukkaantui pudotuspeleissä, jolloin Boucher palasi paikalleen. Boucher kuitenkin loukkaantui pudotuspeleissä uudelleen, ja Leighton valittiin ykkösvahdiksi.[9] Hän vei hyvällä pelillään Philadelphian Stanley Cup -finaaliin saakka.
Ennen kauden 2010–2011 alkua Leighton loukkaantui harjoitusottelussa, ja joutui välilevyn pullistuman takia selkäleikkaukseen.[10]
Leighton myytiin huhtikuussa 2013 Columbus Blue Jacketsiin NHL:n siirtotakarajalla. Blue Jackets sai lisäksi kolmannen kierroksen varausvuoron vuoden 2015 varaustilaisuuteen. Flyersiin siirtyi Steve Mason.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Michael Leighton The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Michael Leighton Jatkoaika.comissa (Internet Archive)
- Michael Leighton Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Legends of Hockey - Michael Leighton HHOF. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d Michael Leighton hockeygoalies.org. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
- ↑ NHL:ssä tapahtuu, 27. elokuuta: Tukku Blackhawks-sopimuksia jatkoaika.com. Viitattu 25.5.2010.
- ↑ Flyers Claim Goaltender Michael Leighton from Nashville Philadelphia Flyers. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Habs claim goalie Leighton off waivers from Flyers Montreal Canadiens. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Hurricanes Acquire Goaltender Michael Leighton Carolina Hurricanes. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Legace paikkaamaan Wardin loukkaantumista jatkoaika.com. Viitattu 25.5.2010.
- ↑ Flyers Claim Goaltender Leighton Phildelphia Flyers. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Toisen tuhkimotarinan loppu jatkoaika.com. Viitattu 25.5.2010.
- ↑ Leighton sivuun kahdeksi kuukaudeksi jatkoaika.com. Viitattu 9.10.2010.
- ↑ Columbus Blue Jackets Acquire Goaltender Michael Leighton, Third Round Pick in 2015 NHL Draft In Exchange for Goaltender Steve Mason 3.4.2013. Columbus Blue Jackets. Viitattu 5.4.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Michael Leighton Wikimedia Commonsissa
