Tämä on lupaava artikkeli.

Metso (yritys)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Metso (pörssiyritys))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee nykyistä pörssiyhtiötä. Vuosina 1998–2019 toimineesta yrityksestä kerrotaan artikkelissa Metso (entinen yritys).
Metso Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: METSO
ISIN FI0009014575
Perustettu 1. heinäkuuta 2020
Toimitusjohtaja Pekka Vauramo[1]
Puheenjohtaja Kari Stadigh[1]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Rauhalanpuisto 9
Espoo, Suomi[1]
Toimiala kaivosteollisuus
teknologia
Liikevaihto Nousua 4 236 milj. euroa (2021)[2]
Liikevoitto Nousua 253 milj. euroa (2021)[2]
Henkilöstö Nousua 15 630 (2021)[2]
Kotisivu www.metso.com/fi

Metso Oyj on suomalainen kaivos- ja teknologiateollisuuden alalla toimiva pörssiyhtiö.[3] Aiemmin nimellä Metso Outotec toiminut yritys otti edeltäjänsä nimen Metso uudelleen käyttöön toukokuussa 2023.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet ja Rauma (1946–1998)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Valmet ja Rauma (yritys)

Suomen valtion asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Nimi Valmet otettiin käyttöön vuonna 1951.[5]

Rauma syntyi vuonna 1991, kun Yhtyneet Paperitehtaat ja Rauma-Repola fuusioitiin Repola Oy:ksi. Repolaan kuului kolme alakonsernia, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Rauma Oy ja Oy W. Rosenlew Ab.[6]

Rauman toimialoja vuonna 1998 olivat:

Rauma keskittyi kuituteknologiaan, kivenmurskaukseen ja virtauksensäätöratkaisuihin ja Valmet paperi- ja kartonkikoneiden valmistamiseen.[8] Yhtiöt päättivät fuusiostaan marraskuussa 1998. Ylimenokaudella uudesta yhtiöstä käytettiin nimeä Valmet-Rauma.[8] Yhtiöillä oli päällekkäistä toimintaa ja osittain samaa asiakaskuntaakin.[9] Yhdistymisellä tavoiteltiin kasvua erityisesti prosessiteknologiassa ja isomman yrityksen katsottiin pärjäävän paremmin kansainvälisillä markkinoilla.[10]Yhtiön toimiala laajeni monialaiseen suuntaan, ja fuusion arvostelijat kokivatkin, että helpompi kasvu olisi saatu, jos kumpikin yhtiö olisi ostanut oman ydinalansa kilpailijan.[10]

Toimipisteitä Valmet-Raumalla oli 50 maassa ja henkilöstöä 32 000. Yritys toimi neljällä alalla:[9]

Metso 1999–2012

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Metso (entinen yritys)

Nimi Metso löytyi henkilökunnan ideakilpailulla ja se julkistettiin toukokuussa 1999.[11] Virallisesti Metso syntyi kesällä 1999.[8] 6 500 ehdotuksen joukossa oli 3 Metso-ehdotusta (kaikki Metsoa ehdottaneet saivat rahapalkinnot). Metso on suomalaisille tuttu iso metsäkanalintu, joka viihtyy etenkin mäntymetsissä. Metson liikemerkki jäljittelee metson siipien muotoa.[12]

Metson tehdas Jyväskylän Rautpohjassa.

Sundberg ja Hakala väistyivät pian yrityksen johdosta ja uutena konsernijohtajana aloitti vuonna 2001 Tor Bergman.[10] Metson liikevaihto oli tuolloin 4,7 miljardia euroa ja sillä oli 28 500 työntekijää.[13]

Metso-konserni jakautui kolmeen liiketoiminta-alueeseen:[10]

  1. kuitu- ja paperiteknologia
  2. automaatio- ja säätöteknologia
  3. koneteknologiaa

Rauman ja Valmetin fuusiossa oli saatu suunta yhtiön tulevalle keskittymiselle seuraaviin teknologioihin:[10]

  • sellu-, paperi- ja energiantuotantoteknologiat
  • maarakennus-, kaivos- ja kierrätysteollisuuden tarvitsemat laitteet
  • prosessiteollisuuden automaatio- ja säätöjärjestelmät

Näistä muodostui Metson kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta: Metso Paper, Metso Minerals sekä Metso Automation.[10]

2000-luvulla Metso teki laajalti yritysostoja, joilla haluttiin laajentaa Metso Paperin ja Metso Automationin tuote- ja palvelutarjontaa. Yritysmyynneillä taas hankkiuduttiin eroon ydinliiketoimintojen ulkopuolisesta liiketoiminnoista. Esimerkiksi vuonna 2000 Metso hankki amerikkalaiselta paperikonevalmistaja Beloitilta telapinnoitus- ja paperikoneiden huoltoliiketoimintaa paperikoneteknologioineen. Amerikkalainen Deere & Company puolestaan osti Metsolta metsäkoneita valmistavan Timberjackin. Vuonna 2001 Metso osti ruotsalaisen kiven ja mineraalien käsittelylaitteita valmistavan Svedala Industri AB:n.[14]

Vuonna 2002 Metso ilmoitti, ettei se tule saavuttamaan tulostavoitteitaan kahteen vuoteen ja heinä-syyskuulta kirjattiin yli 300 miljoonan euron tappiot. Vaikeuksien takana oli Svedala. Vuonna 2003 tappiota tuli yli 200 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2003 toimitusjohtaja Bergman joutui eroamaan yhtiön heikon tuloksen vuoksi. Hänen seuraajakseen valittiin Jorma Eloranta, joka aloitti maaliskuussa 2004.[15]

Yrityksen rakennetta tehostettiin voimakkaasti. Näillä toimin kustannuksia pienennettiin vuositasolla 150 miljoonaa euroa. Vuosina 2004–2007 Metson liikevaihto kasvoi 3,6 miljardista eurosta 6,3 miljardiin ja liikevoittoprosentti nousi 5,5 prosentista 9,3 prosenttiin.

Elorannan toimitusjohtajakaudella Metso kasvatti liikevaihtoaan ja paransi tulostaan 19 peräkkäisen vuosineljänneksen ajan (2004–2008). Vuonna 2008 Metso oli kasvanut Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi yritykseksi. Metson liiketoiminnat olivat jakautuvat kolmeen sektoriin (Metso Paper, Metso Minerals ja Metso Automation), työntekijöitä oli yli 28 000 ja liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa. Vuosi 2008 olikin Metson siihenastisen historian paras liikevoiton ja liikevaihdon osalta, mutta loppuvuonna nopeasti heikentynyt markkinatilanne pakotti Metson aloittamaan mittavat toimet toimintansa sopeuttamisessa.[15]

Metso myi syyskuussa 2008 Ruotsissa toimivasta valimostaan 83 % investointiyhtiö Primacan kokoamalle sijoittajaryhmälle. Valimo työllisti 120 henkeä ja maksoi 15 miljoonaa. Metso Founderies Karlstadt -niminen yksikkö oli erikoistunut tuulivoimakomponenttien, dieselmoottorilohkojen ja paperikoneiden jenkkisylintereiden valuihin.[16]

Vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana Metso irtisanoi yli 700 työntekijäänsä ja sulki useita pienempiä yksiköitä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa ja Hollolassa. Näiden toimintoja siirrettiin Järvenpään ja Jyväskylän yksiköihin.lähde? Metso Paper Turku Works Oy myytiin vuonna 2009.lähde?

Flexowell-kuljetusliiketoiminto Saksassa myytiin vuonna 2010.lähde?

Diplomi-insinööri Matti Kähkönen aloitti Metson toimitusjohtajana maaliskuussa 2011 Elorannan siirtyessä eläkkeelle. Kähkönen oli aiemmin johtanut Metson Kaivos- ja maarakennussegmenttiä.[17] Vuoden 2011 aikana, globaalin talouden epävarmuudesta huolimatta, Metson kannattavuus kasvoi tasaisesti. Yrityksen palveluliiketoiminnan arvo nousi kolmeen miljardiin euroon. Vuoden 2011 aikana vastaanotetuista tilauksista palveluliiketoiminnan osuus oli noin 40 prosenttia.lähde?

Syyskuussa 2012 Metso ilmoitti vähentävänsä Suomessa yli 600 työntekijää useissa paperiteollisuuteen ja paperin tuotantoon keskittyneissä yksiköissään. Vähennystarpeen syynä oli paperiliiketoimintayksikön liikakapasiteetti sekä sen kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikentyminen kilpailun lisäännyttyä ja paperikoneiden sekä valimotuotteiden kysynnän vähennyttyä. Lisäksi alan asiakkaat kaipasivat aiempaa halvempia ratkaisuja.[18] Viikkoa aiemmin Metso oli ilmoittanut jakavansa omistajilleen ylimääräisinä osinkoina 75 miljoonaa euroa. Osingot peruttiin yhtiön saaman kritiikin vuoksi.[19]

Metso ja Valmet 2013–2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Metso myi Shanghai-Neles Jamesbury Valve Co. Ltd:n Kiinassa sekä Metso Husum AB:n Ruotsissa lähde?

1.10.2013 ylimääräinen yhtiökokous päätti Metso Oyj:n jakautumisesta kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi vuoden 2014 alusta lähtien. Jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoimintasegmentit muodostivat uuden yhtiön Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus- sekä Automaatio-liiketoiminnat jatkoivat Metso Oyj:n nimen alla.[20] Joulukuussa Metso kertoi vähentävänsä omistusosuuttaan autotehdas Valmet Automotivessa. Muutoksen myötä Valmet Automotiven asema Metson tytäryhtiönä päättyi.[21]

Valmet Oyj listattiin Helsingin pörssiin 2.1.2014.[20]

Outotec 2006–2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Outotec

Outotecin tarina alkaa 1940-luvulta, jolloin valtion kupariyhtiö Outokumpu tarvitsi sähköä metallin jalostamiseen ja se keksi valmistaa kuparia ilman ulkopuolista energiaa liekkisulatusmenetelmällä. Teknologian ympärille perustettiin teknologiayksikkö Outokumpu Technology.[22] Vuonna 2001 Outokumpu osti Saksasta satavuotiaan Lurgi Metallurgien, jonka osaamiseen kuului muun muassa rikkihapon tuotantotekniikka. Outokummun toimitusjohtaja Korhonen arvioi vuonna 2010, että Outotec on menestyksestään yhtä paljon velkaa Lurgille kuin Outokummun teknologiayksikölle.[22]

Keväällä 2006 Outokumpu Oyj yhtiöitti Outokumpu Technology Oyj:n, joka listautui Helsingin pörssiin lokakuussa, ja muutti nimensä Outotec Oyj:ksi huhtikuussa 2007.[22] Vuoteen 2013 mennessä Outotecistä oli tullut markkina-arvoltaan suurempi kuin Outokumpu.[23]

Vuoden 2010 yritysostoja olivat Larox, Millteam, Ausmelt ja Edmeston.[24] Outotec teki päätöksen erikoistua mineraalien ja metallien jalostustekniikan lisäksi uusiutuvan energian ja vesien puhdistamiseen tarkoitetun tekniikan kehittämiseen.[25] Yritysostot jatkuivat myös seuraavana vuonna, jolloin ostettiin Kiln Services Australia, Energy Products of Idaho, VPF, ASH DEC Umwelt. Vuonna 2012 taas hankittiin Numcore, Demil Manutenção Industrial, TME Group ja Backfill Specialists.[24]

Vuonna 2012 Outotec osti Yhdysvalloista Energy Products of Idaho -yrityksen, joka teki jätteistä ja biomassasta energiaa Pohjois-Amerikassa ja Japanissa.[26]

Vuosien 2009–2012 välillä yhtiön nettotulos nousi 45 miljoonasta eurosta 115 miljoonaan, Talouselämä 500 -listalla Outotec oli vuonna 2013 sijalla 34 ja sitä pidettiin poikkeuksellisena suomalaisena menestystarinana. Menestyksen tärkein syy oli panostus kehittyville markkinoille, kaksi kolmannesta liikevaihdosta tuli Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta.[27]

Vuonna 2015 Outotec teki neljä yritysostoa: Kempe Engineering, Biomin, Kovit Engineering ja Sinter Plant Services.[28]. Biominista se osti South African osake-enemmistön ja osuuden sveitsiläisestä Biomin Technologiesistä, minkä lisäksi yhtiölle siirtyivät teollis- ja markkinointioikeudet BIOX-biohapetusteknologiaan. Se on biologinen menetelmä vaikeasti käsiteltävien kultamalmien liuotukseen.[29] Kanadalainen Kovit Engineering Limited oli erikoistunut ratkaisuihin, joilla käsitellään malminrikastuksesta ylijäävää rikastushiekkaa.[30]

Metso Outotec ja Neles 2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Outotec ja Neles

Heinäkuussa 2019 kerrottiin, että Outotec yhdistyy Metso Mineralsin kanssa muodostaen uuden mineraalialalla toimivan yrityksen, Metso Outotecin.[31] Outotecin historia oli alkanut 1940-luvulla valtion kupariyhtiö Outokummusta, jossa syntyi idea valmistaa kuparia ilman ulkopuolista energiaa. Liekkisulatusmenetelmän menestyksen seurauksena perustettiin teknologiayksikkö, jonka nimeksi tuli sittemmin Outokumpu Technology.[22] Yhdistymisen seurauksena Metso jaettiin kahteen osaan, joista Metso Minerals oli suurempi. Teollisuusventtiili- ja prosessiautomaatioliiketoimintaa harjoittavan Metso Flow Controlin uudeksi nimeksi tuli Neles.[31][32]

Yhdistymisen tavoite oli luoda yhtiö, joka tarjoaa prosessiteknologiaa, laitteita ja palveluja mineraali-, metalli- ja kivenmurskausteollisuuden aloille. Outotecin hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhdan mukaan Metso Minerals ja Outotec täydensivät toisiaan poikkeuksellisesti, sillä niillä ei juuri ole päällekkäisiä toimintoja vaan niiden toiminnot ovat toimialan arvoketjussa peräkkäin. Myös niiden asiakkaat olivat eri puolilla maailmaa: Metso Minerals oli keskittynyt Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, kun taas Outotecin asiakkaat sijaitsivat Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.[31] Fuusiossa arvioitiin saatavan säästöjä noin 100 miljoonaa euroa kustannussäästöinä ja liiketoimintojen synergiasta noin 150 miljoonaa euroa.[33]

Yhdistymisestä päätettiin virallisesti lokakuussa järjestetyissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa.[34] Suurimmat osakkeenomistajat tukivat järjestelyä. Yhdistyminen täytyi hyväksyttää myös kilpailuviranomaisilla.[35]

Toukokuussa 2020 Euroopan komissio hyväksyi yhdistymisen[36]. Metson omistajat saivat uudesta yrityksestä valtaosan, 78 prosenttia.[31] Metson toimitusjohtajasta Pekka Vauramosta tuli yhtiön toimitusjohtaja ja Outotecin toimitusjohtajasta Markku Teräsvasarasta varatoimitusjohtaja. Metson hallituksen puheenjohtajasta Mikael Liliuksesta tuli Metso Outotecin hallituksen puheenjohtaja ja Outotecin hallituksen puheenjohtajasta Matti Alahuhdasta hallituksen varapuheenjohtaja.[31]

Metso Outotec 2020–2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso Outotec aloitti toimintansa heinäkuussa 2020.[37] Yhtiöllä oli kuusi liiketoiminta-aluetta[38]:

  • Kivenmurskaus, joka tarjosi murskaus- ja seulontalaitteita kivimurskeen valmistukseen
  • Mineraalit, joka tarjosi kaivosteollisuuden mineraalienkäsittelyssä tarvittavia laitteita ja kokonaisia prosessilaitosratkaisuja
  • Metallit, joka tarjosi laitteita ja prosessiratkaisuja metallinjalostukseen ja kemiallisiin prosesseihin
  • Kierrätys, joka tarjosi laitteita ja palveluja metallin ja jätteenkierrätykseen
  • Palvelut, joka tarjosi varaosien lisäksi kunnostus- ja huoltopalveluja kaivos-, metallinjalostus- ja kivenmurskausasiakkaille.
  • Kulutusosat, joka tarjosi kulutusosia kaivos-, metalli- ja kivenmurskausprosesseihin.

Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Pekka Vauramo. Johto aloitti strategiatyön, ja loppuvuodelle tehtiin yhteinen budjetti.[33] Yhtiö kertoi etsivänsä synergiaetuja yli 300 eri toimenpiteellä. Liikevaihtosynergioita yhtiö tavoitteli 150 miljoonan euron edestä vuositasolla. Yhtiöllä oli 190 toimipistettä, joista 40 aiottiin sulkea.[39] Yt-neuvottelut päättyessä lokakuussa yhtiö ilmoitti 254 työpaikan vähentämisestä.[40] Yhtiö kertoi myyvänsä molemmat kierrätysliiketoimintansa.[41] Yli puolet yhtiön liikevaihdosta tuli palveluista, ja suurin toimiala oli kaivosteollisuus, josta tuli yli 60 prosenttia liikevaihdosta.[33]

Fuusion jälkeinen 120 miljoonan euron kustannussäästöt toteutuivat muutamaa miljoonaa lukuun ottamatta marraskuuhun 2021 mennessä.[42] Yhtiö oli varautunut inflaatioon viimeisen vuoden aikana korottamalla omia hintojaan kuukausittain eri liiketoiminnoissaan, joissakin liiketoiminnoissa useita kertoja. Esimerkiksi rahtikustannukset olivat kasvaneet 20 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna.[43] Joulukuussa Metso Outotec kertoi myyvänsä metallinkierrätykseen liittyvän liiketoimintansa ruotsalaisen Mimirin tytäryhtiölle. Jätteenkierrätyksestä se oli luopunut jo aiemmin.[41]

Tammikuussa 2022 yhtiö kertoi organisaatiomuutoksesta, jossa Hydrometallurgia siirrettiin Metalleista Mineraalit-liiketoimintaan. Metallit-liiketoimintaan jäi kolme liiketoimintalinjaa: sulatus, metallien ja kemikaalien prosessointi ja rauta ja lämmönsiirto ja niihin liittyvä palveluliiketoiminta. Yhtiö arvioi strategisesti Metallit-liiketoiminnan sopivuutta yhtiön strategiaan.[44] Yhtiön kolmas liiketoiminta-alue oli Kiviainesten käsittely.[45] Maaliskuussa Metso Outotec kertoi keskeyttäneensä toimituksensa Venäjälle toistaiseksi. Edellisen vuoden liikevaihdosta Venäjän osuus oli ollut kymmenesosa. Yhtiöllä ei ollut Venäjällä omaa tuotantoa eikä se hankkinut sieltä materiaaleja.[46]

Metso 2023–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso Outotec vaihtoi nimekseen Metso toukokuussa 2023.[4] Syyskuussa 2023 yhtiön pääkonttori siirtyi Helsingistä Sanomatalosta Espoon Matinkylään Outotecin aiempaan pääkonttoriin.

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 Metso työllisti yli 16 000 henkilöä lähes 50 maassa.[47]

Vuonna 2023 Metsolla oli kolme raportointisegmenttiä:[48]

  • Kiviainesala
  • Kaivosala ja
  • Metallinjalostus

Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Vauramo ja sen hallituksen puheenjohtaja on Kari Stadigh.[49]

Omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metson osake noteerataan Helsingin pörssissä. Osake oli aikaisemmin noteerattu myös New Yorkin pörssissä, mutta noteeraus päättyi 14. syyskuuta 2007, ja osakkeet vaihtavat omistajaa nykyään OTC-kaupalla suoraan kahden osapuolen välisesti.lähde?

Metson suurimmat osakkeenomistajat 30. syyskuuta 2023 olivat:[50]


Markkinat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimialat ovat kaivos-, kivenmurskaus- ja metallialojen laitteet ja palvelut.[42]

Yhtiöllä on asiakkaita Afrikassa, Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Lähi-idässä.[31] Se on toimittanut esimerkiksi jauhinmyllyjä meksikolaiselle ArcelorMittalin Las Truchas -rautamalmikaivokselle[51], kuparisulaton Indonesiaan[42] ja pystymyllyn Ukrainaan Ferrexpon rautamalmikaivokselle.[52]

Yhtiön tuotteisiin kuuluu esimerkiksi Vertimill-pystymylly, jota käytetään kaivoksissa kivien pienentämiseen. Perinteisiin kuulamyllyihin verrattuna painovoimaa ja kaksinkertaista kierreruuvia hyödyntävän pystymyllyn energiankulutus on noin 30–50 prosenttia pienempi. Pystymyllyn teknologia kehitettiin Japanissa 1950-luvulla ja Metso osti sen lisenssin vuonna 1979 jatkaen kehitystyötä. Vuoteen 2021 mennessä pystymyllyjä oli toimitettu noin 400 kappaletta eri puolille maailmaa.[52]

Metso Outotecin kilpailijoita ovat esimerkiksi ruotsalaiset Sandvik ja Epiroc, joilla on vastaavia liiketoimintoja.[33]

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso Outotec on sitoutunut 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen.[52] Vuonna 2021 yhtiö tiukensi päästövähennystavoitteitaan. Sen uusi tavoite oli saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2030 mennessä.[42]

Maaliskuussa 2020 se lahjoitti 3 700 euroa Ilmastokummit-yhdistykselle. Rahoilla oli tarkoitus istuttaa 925 puuta joko Pieksämäelle tai Haapavedelle.[53]

Tunnustuksia ja palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin Metsossa, nykyisin Valmet Technologies Oy:ssä työskentelevä DI Mika Viljanmaa sai vuonna 2012 Marcus Wallenbergin säätiön kahden miljoonan Ruotsin kruunun arvoisen palkinnon, jota kutsutaan usein ”metsäteollisuuden Nobel-palkinnoksi”[54]. Viljanmaa on tuottelias keksijä, jolla on nimissään 120 suojattua keksintöä, joista 57 liittyy metallihihnateknologiaan[54]. Palkinnon hän saikin nimenomaan uraauurtavasta työstään paperin- ja kartonginvalmistuksessa käytettävän metallihihnakalanteroinnin kehittämisessä[55]. Metallihihnakalanteroinnin avulla parannetaan paperin painopinnan laatua, nostetaan tuotantotehokkuutta, vähennetään kuidun käyttöä ja mahdollistetaan puristin- ja kuivatussovellukset[54][55]. Verrattuna perinteiseen kalanterointiin metallihihnakalanterointi tuottaa sileämpää jälkeä paperiin ja kartonkiin.[55] Tekniikkaa koskevat alustavat tutkimukset ja kokeet tehtiin vuosina 1996–2000 ja ensimmäinen sovellus saatiin käyttöön vuonna 2006.[54] Nyt teknologiaan perustuva maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti on 2,2 miljoonaa tonnia vuodessa.[54]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jokinen, Jukka: Tykki taipui paperikoneeksi – From field-gun to paper machine: Valmet Rautpohja 1938–1988. Jyväskylä: Valmet Oy Rautpohja, 1988. ISBN 951-95880-6-X

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Tiedot yrityksestä: Metso Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  2. ↑ a b c Tilinpäätöstiedote 2021 Metso Outotec. Viitattu 16.3.2022.
  3. ↑ Metso Oyj www.kauppalehti.fi. Viitattu 17.5.2023.
  4. ↑ a b Metso Outotec vaihtaa nimensä Metsoksi Aamulehti. 4.5.2023. Viitattu 17.5.2023.
  5. ↑ Katarina Boijer: Sotakorvauksena Valmet teki Neuvostoliitolle leikkureita, joita muut eivät suostuneet valmistamaan – Syntyikin menestystuote, joka saavutti 1000. rajapyykin Tekniikka&Talous. 17.5.2023. Viitattu 17.5.2023.
  6. ↑ Jokinen Jouko: KOP yhdisti Rauma-Repolan ja Yhtyneet Repola Oy:ksi Odotettu jättifuusio synnyttää Suomen suurimman metsäyrityksen Helsingin Sanomat. 7.3.1990. Viitattu 17.5.2023.
  7. ↑ Rauma-Repola Oy 18.9.2012. Compuline. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 18.9.2012.
  8. ↑ a b c Valmet ja Rauma fuusioituvat Yle Uutiset. 17.11.1998. Viitattu 17.5.2023.
  9. ↑ a b Juha Vahe: Vuorineuvos Heikki Hakala (1941–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 7.8.2023.
  10. ↑ a b c d e f Heli Valtonen: Vuorineuvos Matti Sundberg (1942–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 7.8.2023.
  11. ↑ Lyhyesti | Valmet-Rauman uudeksi nimeksi tulee Metso Helsingin Sanomat. 19.5.1999. Viitattu 17.5.2023.
  12. ↑ Metson historia / 1990-luku 17.9.2012. Metso Oyj. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 30.5.2023.
  13. ↑ Tuomas Kuronen: Vuorineuvos Tor Bergman (1948–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 7.8.2023.
  14. ↑ Metson historia / 2000-luku 17.9.2012. Metso Oyj. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 30.5.2023.
  15. ↑ a b Tuomas Kuronen: Vuorineuvos Jorma Eloranta (1951–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 7.8.2023.
  16. ↑ Iivonen Jyrki, STT: Metso myi valimon Ruotsista Primacalle Helsingin Sanomat. 6.9.2008. Viitattu 7.8.2023.
  17. ↑ Jyrki Iivonen HS: Metsoa johdetaan nyt karjalaisgeenein Helsingin Sanomat. 27.8.2010. Viitattu 7.8.2023.
  18. ↑ Metso vähentää jopa yli 600 työntekijää Suomessa HS.fi. 18.9.2012. Viitattu 28.7.2015.
  19. ↑ Metso taipui – peruu lisäosingot Taloussanomat.fi. 20.9.2012. Viitattu 28.7.2015.
  20. ↑ a b Jakautuminen Metso ja Valmet 1.10.2013. Metso Oyj. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 30.5.2023.
  21. ↑ "Metso Oyj:n omistus Valmet Automotivessa pienenee sisäisen omistusjärjestelyn myötä " 30.12.2013. Metso Oyj. Viitattu 27.2.2014.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ a b c d Metalli-insinöörien maailmanvalloitus – Outotec on Suomen paras kasvuyritys 1.4.2010. Suomen Kuvalehti. Viitattu 10.9.2013.
  23. ↑ Ismo Virta: Vanhoja ruoskia uusiin hallituksiin Talouselämä. 24.1.2013. Viitattu 22.5.2023.
  24. ↑ a b Outotec Yritysostot Outotec Oyj. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 10.9.2013.
  25. ↑ Outotec myy Sveitsiin jätelietteen polttotekniikkaa Helsingin Sanomat. 10.11.2012. Viitattu 7.7.2017.
  26. ↑ Outotec nostaa energian ja ympäristöratkaisut metallien rinnalle 8.2.2013. Tekniikka & Talous. Viitattu 3.9.2013.
  27. ↑ Talouselämä: Talouselämä 500: Kaivosmiehen palvelija pärjää Talouselämä. 31.5.2013. Viitattu 22.5.2023.
  28. ↑ Yritysostot outotec.fi. Arkistoitu 10.7.2017. Viitattu 7.7.2017.
  29. ↑ Outotec laajensi kullanjalostuksen repertuaariaan yrityskaupalla kauppalehti.fi. Viitattu 7.7.2017.
  30. ↑ Outotec ostaa kanadalaisyhtion kauppalehti.fi. Viitattu 7.7.2017.
  31. ↑ a b c d e f Metso jakautuu kahtia, Metso Minerals ja Outotec yhdistyvät – Toimitusjohtaja Vauramo: Aivan varmasti henkilöstövaikutuksia tulee Yle Uutiset. Viitattu 16.7.2019.
  32. ↑ Outotecin ja Metso Mineralsin yhdistymisessä syntyy yksi alan suurimmista yhtiöistä maailmassa Helsingin Sanomat. 4.7.2019. Viitattu 4.7.2019.
  33. ↑ a b c d Perttu Räisänen: Metso Outotec hakee synergiaa 300 toimella, aiempi tavoite voi nousta Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  34. ↑ Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Metson osittaisjakautumisen ja yhdistymisen Outotecin kanssa arvopaperi.fi. Viitattu 11.8.2020.
  35. ↑ Outotecin ja Metso Mineralsin yhdistymisessä syntyy yksi alan suurimmista yhtiöistä maailmassa Helsingin Sanomat. 4.7.2019. Viitattu 16.7.2019.
  36. ↑ Metso Mineralsin ja Outotecin fuusiolle kilpailuviranomaishyväksyntä Euroopan komissiolta Talouselämä. 13.5.2020. Viitattu 5.6.2020.
  37. ↑ Suomeen syntyi tänään uusi suuryhtiö - ”Kaikki edellytykset, että tästä tulee hyvä bisnes” www.iltalehti.fi. Viitattu 21.7.2020.
  38. ↑ Sami Kontola: Metso Outotecin liiketoimintarakenne julki: Uudessa yhtiössä kuusi liiketoiminta-aluetta Kauppalehti. Viitattu 30.9.2020.
  39. ↑ Kristian Rämö: Tulosanalyysi: Yhdistynyt Metso Outotec hakee synergioita Kauppalehti. Viitattu 23.9.2020.
  40. ↑ Kuukkanen, Tatu: Metso Outotecin yt-neuvottelut maaliin – 254 työpaikkaa häviää yle.fi. Viitattu 1.10.2020.
  41. ↑ a b Taru Rokka: Metso Outotec myy metallinkierrätysliiketoimintansa Kauppalehti. Viitattu 17.3.2022.
  42. ↑ a b c d Perttu Räisänen: Tulosanalyysi: Metso Outotecin tilaushanat aukenivat – Fokus on nyt kasvussa ja tuloksessa Kauppalehti. Viitattu 17.3.2022.
  43. ↑ Perttu Räisänen: Metso Outotecin Vauramo: ”Olemme olleet aktiivisia hinnoittelussamme siitä lähtien, kun näimme inflaation tulevan” Kauppalehti. Viitattu 17.3.2022.
  44. ↑ Henri Koponen: Metso Outotec kaavailee muutoksia liiketoimintasegmentteihin – Vaihtoehtona myös tiettyjen metallitoimintojen divestointi Kauppalehti. Viitattu 17.3.2022.
  45. ↑ Kyösti Jurvelin: Metso Outotecin Vauramo: ”Kasvamme tänä vuonna kaksinumeroisin luvuin” Kauppalehti. Viitattu 17.3.2022.
  46. ↑ Anton Rinta-Jouppi: Metso Outotec keskeyttää toimituksensa Venäjälle Kauppalehti. Viitattu 17.3.2022.
  47. ↑ Sitoutuneet ihmiset Metso. Viitattu 17.5.2023.
  48. ↑ Liiketoiminta Metso. Viitattu 17.5.2023.
  49. ↑ Kari Stadighista Metso Outotecin hallituksen puheenjohtaja – Mikael Lilius lopettaa tekniikkatalous.fi. 22.1.2021. Viitattu 11.6.2021.
  50. ↑ Osakkeenomistajat Metso. Viitattu 17.5.2023.
  51. ↑ Antti Mustonen: Metso Outotec sai 17 miljoonan euron tilauksen ArcelorMittalilta Kauppalehti. Viitattu 17.3.2022.
  52. ↑ a b c Sanna Pekkonen: Tuntuva osuus maailman energiankulutuksesta käytetään kivien pienentämiseen – Metso Outotecille tämän ongelman ratkaisu tuo lisää bisnestä Talouselämä. Viitattu 17.3.2022.
  53. ↑ Nikkanen, Hanna: Ilmastokummit on maksattanut asiakkailla valelaskuja ja tulevia maakauppoja Long Play. Viitattu 22.12.2021.
  54. ↑ a b c d e Metsäteollisuuden Nobel-palkinto suomalaiselle insinöörille 19.4.2012 18.9.2012. Helsingin Sanomat.
  55. ↑ a b c MDI Mika Viljanmaa saa Marcus Wallenbergin säätiön myöntämän palkinnon uraauurtavasta työstään paperin- ja kartonginvalmistuksessa käytettävän metallihihnakalanteroinnin kehittämisessä. 19.4.2012 18.9.2012. 3T. Arkistoitu 10.12.2012. Viitattu 18.9.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metso_(yritys)&oldid=22796434”