Methónin linna
| Methónin linna | |
|---|---|
| Κάστρο Μεθώνης | |
 Methónin linna etelästä Boúrtzin tornilta nähtynä. |
|
| Sijainti | Methóni, Pýlos-Néstoras, Messenia, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | linna |
| Valmistumisvuosi | 1209 |
 |
|
Methónin linna (kreik. Κάστρο Μεθώνης, Kástro Methónis) on linna Methónin kylässä Kreikassa. Se sijaitsee niemessä kylän eteläpuolella Peloponnesoksen niemimaan lounaiskulmassa.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linna on venetsialaisten rakentama sen jälkeen kun nämä saivat paikan hallintaansa frankeilta neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1209. Se kukoisti 1400-luvulle kestäneen venetsialaisvallan ajan ja oli tuolloin Kreikan merkittävimpiä linnoituksia. Koko kaupunki oli alun perin linnoitusmuurien sisällä. Linnoituskaupunki hyvine satamineen oli keskiajalla tärkeä asemapaikka pyhiinvaeltajien matkalla Länsi-Euroopasta Pyhään maahan sekä merkittävä kauppalaivojen satama idän ja lännen välillä.[1][2]
Turkkilaiset osmanit valtasivat linnan piirityksen jälkeen vuonna 1500. Venetsialaiset saivat sen takaisin vuonna 1686. Toinen osmanivallan aika alkoi vuonna 1715. Kreikkalaiset eivät saaneet linnaa vallattua vapaussodan aikana lukuisista yrityksistä huolimatta. Egyptin Ibrahim pašša saapui joukkoineen Methóniin vuonna 1825, ja linna toimi tämän jälkeen egyptiläisten päätukikohtana näiden kreikkalaisten vastaisissa sotatoimissa Peloponnesoksella. Egyptiläiset antautuivat Nicolas Joseph Maisonin johtamille ranskalaisille vuonna 1828. Itsenäisen Kreikan alkuaikoina asutus siirrettiin muurien ulkopuolelle nykyisen kylän paikalle, ja linnoitus autioitui.[1][2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnan pinta-ala on noin 9,3 hehtaaria. Sitä kiertää vallihauta, ja se yhdistyy Methónin kylään vallihaudan ylittävällä 14-kaarisella sillalla, joka johtaa pääportille. Linna voidaan jakaa kahteen osaan. Sen pohjoisosa nykyisen kylän ja pääportin puolella on linnoitettu voimakkaimmin, sillä se on linnoituksen haavoituvin osa. Linnan eteläpuoli taas muodostaa alueen, jossa kaupunki sijaitsi. Näitä kahta osaa erottaa muuri, jossa on viisi tornia.[2][3]
Pääportin kummallakin puolella on suuret bastionit. Kolmas bastioni on linnan länsisivulla. Pääportin lisäksi linnassa on kuusi muuta porttia, joista kolme oli sataman puolella. Muurin korkeus on pohjoissivulla 11 metriä. Linnan sisäosissa on venetsialaisaikaisten rakennusten raunioita sekä kahden turkkilaisen kylpylän jäänteet. Moskeija oli rakennettu varhaisemman kolmilaivaisen, oletettavasti Johannes Teologille omistetun basilikakirkon paikalle. Alueella on myös venetsialaisaikainen yksilaivainen Vapahtajan kirkastumisen kirkko.[2][3]
Linnan niemen eteläkärjessä olevalla luodolla on pieni merilinnoitus, joka on yhdistetty päälinnaan sillalla. Merilinnoituksessa on kahdeksankulmainen torni, ja se tunnetaan tästä nimellä Boúrtzi, mikä tulee turkin kielen tornia tarkoittavasta sanasta.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Κάστρο Μεθώνης Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ a b c d e f Κάστρο Μεθώνης Καστρολόγος. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ a b c d Κάστρο της Μεθώνης Terrabook. Viitattu 1.9.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Methónin linna Wikimedia Commonsissa
