Mervi Järventaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mervi Kyllikki Järventaus (oik. Mervi Sirén, 25. maaliskuuta 1919 Sodankylä17. maaliskuuta 2006 Joensuu) oli suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija. Järventaus näytteli 1940-luvulla useissa suomalaisissa elokuvissa, joista tunnetuin lienee Minna Canthin näytelmään perustuva Anna Liisa (1945), jossa hän näytteli nimiroolin. Hän oli kirjailija Arvi Järventauksen tytär.

Mervi Sirén valmistui ylioppilaaksi Keravalla vuonna 1940. Samana vuonna Suomen Filmiteollisuus kiinnitti hänet, ja hän aloitti opiskelunsa tuotantoyhtiön filmikoulussa. Nuoresta iästään huolimatta Sirén esiintyi luonnenäyttelijänä isoissa rooleissa monissa SF:n elokuvissa. Näitä olivat muun muassa Anna Liisa, Ristikon varjossa (1945), Tuomari Martta (1943), Valkoiset ruusut (1943) ja Nuoria ihmisiä (1943). Isompien roolien lisäksi hän näytteli sivurooleja useissa elokuvissa. Näyttelijänä hänet tunnettiin nimellä Mervi Järventaus. Hän osallistui myös viihdekiertueille eturintamalla jatkosodan aikana.

Järventauksen roolisuoritukset saivat kriitikoilta kohtalaisia, mutta eivät ylistäviä arvioita. Muun muassa Anna Liisa -elokuvassa hänen suoritustaan pidettiin hänen ”toistaiseksi parhaana filmiosanaan” ja ”kauniina voittona”, mutta erään arvostelijan mukaan ”hän ei päässyt riipaisevaan syvään tulkintaan, johon olisi kyllä ollut mahdollisuuksia”. Ensimmäisestä pääosastaan Ristikon varjossa -elokuvassa hänet arvioitiin ulkoisesti ja tyypiltään osaan sopivaksi, mutta ”puhetekniikaltaan puutteelliseksi” ja erään kriitikon mukaan ”pingottuneeksi ja tyhjäksi”.

Sirén muutti vuonna 1948 Joensuuhun, missä hän jatkoi näyttelemistä Joensuun kaupunginteatterissa. Sieltä hänet muistetaan rooleistaan muun muassa Lasisessa eläintarhassa ja Anton Tšehovin Vanja-enossa. Sirénin elokuvaura päättyi 1940-luvun puolivälissä. Filmikoulun aikana keskeytyneitä opintojaan hän jatkoi Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa hankkien itselleen pätevyyden puhevikaisten opettajana. Näyttelijänuransa jälkeen hän lausui ja antoi lausuntaopetusta. Elämänuransa hän tekikin opettaen suullista esiintymistaitoa Joensuun vapaaopistossa. Tunnustuksena tästä työstä hän sai Työväenopistojen liiton ansiomerkin.

Lisäpätevyyttä saadakseen Sirén oli Asla-stipendiaattina Yhdysvalloissa 1963–1964. Hän oli myös jäsenenä kansainvälisen Foneettisten tieteiden liitossa ja Erityisopettajien liitossa. Lisäksi hän kuului myös Suomi-Amerikka-yhdistyksen hallitukseen. Sirén jäi eläkkeelle vuonna 1984.

Järventaus kuoli 86-vuotiaana Joensuussa maaliskuussa 2006.[1][2][3]

  1. Mervi Järventaus Elonet. Viitattu 24.12.2019.
  2. Mervi Sirénin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa HS.fi. Viitattu 24.12.2019.
  3. Mervi Sirénin kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 2006, nro 11.4.2006.