Merisää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Yleisradion merisäätä. Merisäätiedotuksista yleisesti kerrotaan artikkelissa Säätiedotus merenkulkijoille.

Merisää (ruots. Sjörapport) on Yle Radio Suomen viidesti vuorokaudessa lähettämä säätiedotus merenkulkijoille, jonka sisällön laatii Ilmatieteen laitos.

Merisääennuste laaditaan joka päivä klo 5.50, 12.45 ja 18.50[1]. Säätiedotus luetaan suomeksi Radio Suomessa päivittäin kello 5.50, 7.50, 12.45, 18.50 ja 21.50 sekä ruotsiksi Yle Vegalla pääsääntöisesti seuraavan tasatunnin uutislähetyksen yhteydessä, lukuun ottamatta keskipäivän lähetystä, joka lähetetään erikseen kello 12.45. Lisäksi pienveneilykaudella (touko–lokakuu) lähetetään Veneilysää (ruots. Båtvädret) päivittäin Radio Suomessa kello 15.50 ja Vegalla kello 16.00 uutislähetyksen yhteydessä.[2]

Merisää on osa Yleisradion viranomaistiedottamista ja julkisen palvelun tehtävää.[3] Ohjelmaa on lähetetty vuodesta 1926 lähtien, mikä tekee siitä yhden Yleisradion vanhimmista ohjelmista.[4]

Kaikki lähetykset luetaan Yleisradion toimituksesta Pasilasta, lukuun ottamatta arkipäivinä Radio Suomen Merisäätä kello 7.50 ja pienveneilykaudella myös Veneilysäätä kello 15.50. Tällöin lähetykset luetaan Radio Suomen aluetoimituksista

Lähetys Säävaroitukset Merisääennuste Säähavainnot
rannikkoasemilta
Meriveden-
korkeudet
Aallonkorkeus Jäätiedotus Huomautukset
Merisää
klo 5.50
kyllä kyllä osa kyllä ei ei
  • Säähavainnot ja merivedenkorkeudet on mitattu klo 5.00.
Merisää
klo 7.50
kyllä kyllä ei ei ei ei
Merisää
klo 12.45
kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä
  • Lähetyksen alussa säätiedotus maa-alueille
  • Säähavainnot, merivedenkorkeudet ja aallonkorkeus on mitattu klo 12.00.
Veneilysää
klo 15.50
kyllä kyllä ei ei ei ei
  • Veneilysää lähetetään vain pienveneilykaudella toukokuusta lokakuuhun
Merisää
klo 18.50
kyllä kyllä* kyllä kyllä kyllä ei
  • Säähavainnot on mitattu klo 18.00.
  • *sis. 2 vrk:n merisääennusteen[5]
Merisää
klo 21.50
kyllä kyllä* kyllä ei ei ei
  • Säähavainnot on mitattu klo 21.00.
  • *sis. 2 vrk:n merisääennusteen[5]

Lähetykset koostuvat aina säävaroituksista ja merisääennusteesta. Monissa lähetyksissä luetaan myös säähavainnot rannikkoasemilta, merivedenkorkeudet merivedenkorkeuden mittausasemilta, aallonkorkeus Pohjois-Itämerellä ja jäätiedotus.

Säävaroitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäätäminen voi olla vaarallinen ongelma aluksille.

Merisäässä luetaan Ilmatieteen laitoksen antamat säävaroitukset tuulesta, aallokosta, merivedenkorkeudesta ja jäätämisestä eli jään kertymisestä aluksen rakenteisiin meriveden alijäähtymisen takia.[6]

Merisääennuste

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisääennusteessa kerrotaan Suomen lähialueiden ilmanpainealueiden sijainnit, niiden kulkusuunnat ja tulevan vuorokauden sääennuste merialueittain. Illan lähetyksissä luetaan lisäksi kahden vuorokauden merisääennuste, johon kuuluu tuuliennusteet nopeusluokittain ja niiden todennäköisyydet.[5]

Annettaessa varoituksia ja ennusteita merialueille, käytetään kansainvälisesti sovittua Itämeren merialueiden jakoa. Suomen rannikko on jaettu seitsemään merialueeseen, joista osa on jaettu edelleen etelä- ja pohjoisosiin tai länsi- ja itäosiin.[7]

  • Saaristomeri (B4E)
  • Suomenlahti (B5)
    • Suomenlahden länsiosa (B5W)
    • Suomenlahden itäosa (B5E)
  • Pohjois-Itämeri (B7)
    • Pohjois-Itämeren länsiosa (B7W)
    • Pohjois-Itämeren itäosa (B7E)

Koska Saimaa on yhteydessä kanavan kautta mereen, annetaan sinne tuulivaroituksia ja -ennusteita. Saimaa jaetaan etelä- ja pohjoisosaan Savonlinnan kohdalta.[7]

Säähavainnot rannikkoasemilta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rannikkoaseman mittausinstrumentteja Marjaniemessä, Hailuodossa.

Merisäässä säähavainnot luetaan 38 rannikkoasemalta[8], joista 36 sijaitsee Suomessa, yksi Ruotsissa (Gotska Sandön) ja yksi Virossa (Vilsandi). Kello 5.50 lähetyksessä luetaan säähavainnot ainoastaan Haapasaaren, Harmajan, Jussarön, Utön, Nyhamnin, Isokarin, Sälgrundin, Valassaarten, Tankarin ja Nahkiaisen rannikkoasemilta.

Rannikkoasemilta kerrotaan lämpötila celsiusasteina (°C), tuulitiedot, johon kuuluu tuulen suunta ilmansuuntien avulla kerrottuna ja tuulen nopeus metreinä sekunnissa (m/s), sanallinen säätyyppi ja näkyvyys kilometreinä (km).[3] Kaikilta rannikkoasemilta ei kerrota kaikkia edellä mainittuja tietoja, mikä ilmenee seuraavasta Merisään rannikkoasemien luettelosta.

Nimi suomeksi Nimi ruotsiksi Kunta Lämpötila Tuulitiedot Säätyyppi Näkyvyys
Haapasaari Aspö Kotka kyllä kyllä kyllä kyllä
Kotka Rankki Kotka Rankö Kotka kyllä kyllä kyllä kyllä
Orrengrund Orrengrund Loviisa kyllä kyllä kyllä kyllä
Emäsalo Emsalö Porvoo kyllä kyllä ei ei
Kalbådagrund Kalbådagrund Porvoo kyllä kyllä ei ei
Itätoukki Östertokan Sipoo kyllä kyllä ei ei
Harmaja Gråhara Helsinki kyllä kyllä kyllä kyllä
Mäkiluoto Makilo Kirkkonummi kyllä kyllä ei ei
Bågaskär Bågaskär Inkoo kyllä kyllä kyllä kyllä
Jussarö Jussarö Raasepori kyllä kyllä kyllä kyllä
Hanko Tulliniemi Hangö Tulludden Hanko kyllä kyllä ei ei
Russarö Russarö Hanko kyllä kyllä ei ei
Vänö Vänö Kemiönsaari kyllä kyllä ei ei
Utö Utö Parainen kyllä kyllä kyllä kyllä
Bogskär Bogskär Kökar kyllä kyllä ei ei
Vilsandi Vilsandi Saarenmaa, Viro kyllä kyllä kyllä kyllä
Gotska Sandön Gotska Sandön Gotlanti, Ruotsi kyllä kyllä kyllä kyllä
Rajakari Notgrund Turku kyllä kyllä ei ei
Fagerholm Fagerholm Parainen kyllä kyllä ei ei
Kumlinge Kumlinge Kumlinge kyllä kyllä kyllä kyllä
Nyhamn Nyhamn Lemland kyllä kyllä kyllä kyllä
Märket Märket Hammarland kyllä kyllä ei ei
Isokari Enskär Kustavi kyllä kyllä kyllä kyllä
Kylmäpihlaja Kylmäpihlaja Rauma kyllä kyllä kyllä kyllä
Tahkoluoto Tahkoluoto Pori kyllä kyllä kyllä kyllä
Sälgrund Sälgrund Kaskinen kyllä kyllä kyllä kyllä
Bredskäret Bredskäret Korsnäs kyllä kyllä ei ei
Strömmingsbådan Strömmingsbådan Maalahti kyllä kyllä ei ei
Valassaaret Valsörarna Mustasaari kyllä kyllä ei ei
Kallan Kallan Pietarsaari kyllä kyllä ei ei
Tankar Tankar Kokkola kyllä kyllä kyllä kyllä
Ulkokalla Ulkokalla Kalajoki kyllä kyllä ei ei
Nahkiainen Nahkiainen Raahe kyllä kyllä ei ei
Raahe Brahestad Raahe kyllä kyllä ei kyllä
Oulu Vihreäsaari Uleåborg Oulu kyllä kyllä ei kyllä
Marjaniemi Marjaniemi Hailuoto kyllä kyllä kyllä kyllä
Kemi I Kemi I Kemi kyllä kyllä ei ei
Ajos Ajos Kemi kyllä kyllä kyllä kyllä

Ajos
Bogskär
Emäsalo
Haapasaari
Harmaja
Isokari
Jussarö
Kalbådagrund
Kallan
Kemi I
Kumlinge
Kylmäpihlaja
Marjaniemi
Mäkiluoto
Märket
Nahkiainen
Nyhamn
Orrengrund
Raahe
Rajakari
Rankki
Russarö
Strömmingsbådan
Sälgrund
Tahkoluoto
Tankar
Tulliniemi
Ulkokalla
Utö
Valassaaret
Bredskäret
Bågaskär
Fagerholm
Vänö
Vihreäsaari
Itätoukki
Rannikkosääasemat. Kartasta puuttuvat Vilsandi ja Gotska Sandön.

Merivedenkorkeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merivedenkorkeudet ilmoitetaan seuraavilta 14:ltä Suomen rannikon vedenkorkeuden mittausasemalta eli mareografilta senttimetreinä (cm).[9][8]

Jäätiedotus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Jäätiedotus

Kun Itämerellä tai Saimaalla on jäätä, luetaan keskipäivän lähetyksessä Ilmatieteen laitoksen jäätiedotus. Tiedotukseen kuuluu merialueiden jäätiedot, jäänmurtajien sijainnit, satamakohtaiset liikennerajoitukset ja niiden muutokset.

Merisäätietojen lukeminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikainen radiotoimittaja Jommi Õunap kertoi vuonna 1993 Helsingin Sanomille merisäätietojen kuulostavan helpoilta lukea, mutta eivät sitä ole. Tärkeää on oikeanlainen painotus, selkeyttä tuova tauotus ja hieman vaihteleva rytmitys. Mittayksiköitä ja muita toistuvia sanoja voidaan jättää pois, jos on kiire ja seuraava ohjelma painaa päälle. Kovia tuulilukemia ja muita todellista vaaraa merkitseviä asioita korostetaan erityisesti. Merisään lukija seuraa rivejä usein kynällään tai muulla apuneuvolla ettei mikään tieto toistu, jää pois tai tule luetuksi väärän rannikkoaseman kohdalla.[10]

  1. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tekstiennusteet:+Tekstiennusteet - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 23.7.2022.
  2. Ohjelmaopas Yle Areena. Yleisradio. Viitattu 29.5.2017.
  3. a b Riikonen, Petteri: Merisää on radiotiedotteiden klassikko Elävä Arkisto. 8.10.2015. Yleisradio. Viitattu 24.2.2017.
  4. Degerman, Risto: Merisää kirvoitti radionkuuntelijoiden runosuonta Yle Uutiset. 13.8.2014. Yleisradio. Viitattu 2.4.2017.
  5. a b c Tekstiennusteet Ilmatieteen laitos. Viitattu 2.4.2017.
  6. Jäätämisvaroitukset 3.2.2015. Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.5.2017.
  7. a b Merien ja Saimaan aluejako Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 10.7.2015. Viitattu 30.12.2016.
  8. a b Merisää | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 26.3.2021.
  9. Vedenkorkeus - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 26.3.2021.
  10. Sillantaus, Teppo: Kalbådagrund 0 etelä 9. Helsingin Sanomat, 19.3.1983, s. 47. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]