Meksiletiini
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| |
Meksiletiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (RS)-1-(2,6-dimetyylifenoksi)propan-2-amiini tai 2-(2-aminopropoksi)-1,3-dimethyylibentseeni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | C01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C11H17NO |
| Moolimassa | 179.259 g/mol |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | Hepaattinen, 90 % CYP2D6-, osittain CYP1A2-välittyvä |
| Puoliintumisaika | 10–12 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen; noin 10% muuttumattomana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen, intravenoosinen |
Meksiletiini on lidokaiinin kaltainen lääkevalmiste, joka on alun perin kehitetty sydämen rytmihäiriöiden lääkkeeksi. Se on tehonnut erityisesti vaikeaan kammiolisälyöntisyyteen. Sillä on myös muita ominaisuuksia esimerkiksi hermokivun hoidossa. Suomessa valmistetta on aiemmin myyty reseptilääkkeenä nimellä Mexitil, mutta se on muuttunut välillä jopa erityisluvan vaativaksi.
Valmiste imeytyy suun kautta, mutta sitä on annettu myös injektioina. Maksa osallistuu lääkkeen metaboliaan, mutta varsinaisesti lääke poistuu elimistöstä munuaisten kautta virtsaan.[1][2]
Sivuvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meksiletiinin sivuvaikutuksina on kuvattu pahoinvointia ja neurologisia oireita kuten silmänvärvettä ja kaksoiskuvia. Meksiletiini voi pahentaa parkinsonismin oireita.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Joachim Alberty: ”Rytmihäiriölääkkeet”, Farmakologia ja toksikologia, s. 408–409. (Kolmas painos) Helsinki: Kandidaattikustannus Oy, 1982. ISBN 951-99395-7-1
- ↑ a b Mexitil DoctorHelp.com/Uutiset. 12.6.2019. Viitattu 12.6.2019.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Human Metabolome Database (HMDB): Mexiletine (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Mexiletine (englanniksi)
- ChemBlink: Mexiletine (englanniksi)