Mehiparrat
| Mehiparrat | |
|---|---|
.jpg) Pallomehiparta (Jovibarba globifera, syn. Sempervivum globiferum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Maksaruohokasvit Crassulaceae |
| Suku: |
Mehiparrat Jovibarba Opiz (1852) |
| Katso myös | |
Mehiparrat (Jovibarba) on maksaruohokasvien (Crassulaceae) heimoon kuuluva mehikasvisuku.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mehiparrat ovat monivuotisia karvattomia ruohoja, jotka kasvavat 8–25 senttimetriä korkeiksi. Ne ovat pystyvartisia ja haarattomia, varreltaan meheviä eli sukkulenttisia. Lehdet ovat monivuotisia, ruodittomia ja muodostavat tyviruusukkeen kiinnittyen varteen kierteisesti. Lapa on tavallisesti 2–4 cm, joskus jopa 6 cm pitkä, muodoltaan pitkänomainen tai vastapuikea, mehevä, tyveltään kannukseton, ehyt- ja toisinaan ripsilaitainen. Suonet ovat huomaamattomia.[1]
Kukinnot ovat varsipäätteisiä viuhkoja. Kukkaperät puuttuvat tai ovat korkeintaan millimetrin mittaisia. Kukat ovat pystyjä ja kuusi- tai seitsenlukuisia. Niissä on tyveltään yhdistynyt verhiö. Terälehdet ovat pystyjä, erillisiä, vihertävän valkoisia, vihertävän keltaisia tai keltaisia ja ripsureunaisia. Mesiäiskehrä on neliömäinen. Heteiden määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin verholehtien, ja palhot ovat terälehtiin kiinnittymättömiä. Emit ovat pystyjä ja toisiinsa yhtyneitä; vartalot ovat neljä tai viisi kertaa sikiäintä lyhempiä. Hedelmä on kotamainen, pysty ja koostuu tyvestään yhteen kasvaneista emilehdistä. Siemenet ovat soikeita ja uurteisia.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mehiparrat ovat kotoisin Euraasiasta.[1]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mehipartojen suvussa on kolme lajia:[1][2][3]
- Jovibarba globifera – pallomehiparta
- Jovibarba heuffelii – isomehiparta
- Jovibarba preissiana
Mehipartojen erottaminen omaksi suvukseen mehitähdistä (Sempervivum) on ollut kiistanalaista jo yli vuosisadan ajan. Toisinaan niitä pidetään mehitähtien suvun sektiona, toisinaan omana sukunaan. Omaksi suvuksi viemistä on perusteltu mehipartojen terälehtien pystyisyydellä (mehitähdillä ne ovat taipuneita), kukan kuusi- tai joskus seitsenlukuisuudella (mehitähdillä on 8–16-lukuiset kukat), terälehtien ripsireunaisuudella (mehitähdillä on ehytlaitaiset terälehdet) ja siitepölyhiukkasen morfologialla ja hienorakenteella, joissa mainituilla suvuilla on merkittäviä eroja. Joka tapauksessa viimeaikaiset geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet mehipartojen ja -tähtien olevan toisilleen läheistä sukua.[1]